Vieraslajit     Vieraslajit Facebookissa                   

Suomen hallintasuunnitelmat EU:n haitallisille vieraslajeille

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi toukokuussa 2019 Suomen toisen hallintasuunnitelman EU:n haitallisille vieraslajeille. Suunnitelman avulla ohjataan haitallisten vieraslajien torjunta ensisijaisille torjunta-alueille, joissa lajeja torjutaan kustannustehokkailla torjuntakeinoilla. Uusi hallintasuunnitelma täydentää maaliskuussa 2018 hyväksyttyä edellistä suunnitelmaa. Molemmat suunnitelmat sisältävät lajikohtaisia torjuntatoimia sekä torjuntayhteistyöhön tarvittavia tahoja. Suunnitelmia varten selvitettiin, miten laajasti Suomessa esiintyy EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvia lajeja ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua. Lisäksi selvitettiin, miten haitalliset vieraslajit pääsevät leviämään Suomeen tahattomasti esimerkiksi tuontitavaroiden ja ajoneuvojen mukana.

Katso myös

Suunnitelma supikoiran ja muiden uusien EU-vieraslajien torjumiseksi (MMM:n tiedote 24.5.2019)
Hallintasuunnitelma II haitallisten vieraslajien torjumiseksi (hyväksytty 23.5.2019)
Hallintasuunnitelma I haitallisten vieraslajien torjumiseksi (hyväksytty 13.3.2018)
Päätös hallintasuunnitelmasta II haitallisten vieraslajien torjumiseksi
Päätös hallintasuunnitelmasta I haitallisten vieraslajien torjumiseksi
Lausuntoyhteenveto hallintasuunnitelmasta II haitallisten vieraslajien torjumiseksi
Lausuntoyhteenveto hallintasuunnitelmasta I haitallisten vieraslajien torjumiseksi


Kansallinen vieraslajilaki

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Kansallisessa vieraslajilaissa säädetään maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuusta haitallisten vieraslajien torjunnassa sekä sellaisista vieraslajeista, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa. Tällaisista kansalliseen luetteloon otettavista vieraslajeista ja niiden tuonti- ja muista kielloista on säädetty erikseen valtioneuvoston asetuksella.

Katso myös

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta


Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

Kansallisista haittalajeista on säädetty valtioneuvoston asetus, joka on voimassa 1.6.2019 alkaen. Kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon on sisällytetty lajiryhminä nisäkkäistä petoeläimet, lepakot ja maaoravat sekä linnuista jalohaukkalinnut, päiväpetolinnut, pöllölinnut ja varikset. Luontoon päästessään nämä lajit voivat aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle saalistuksellaan, kilpailemalla samoista pesäpaikoista tai ravinnosta sekä levittämällä tauteja. Luetteloon kuuluu myös eräitä sammakkolajeja sekä hietasisilisko ja espanjansiruetana. Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvat alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu ja lännenpalsami. Kurtturuusun maahantuonti- ja myyntikielto tulee voimaan heti 1. kesäkuuta alkaen, mutta kasvattamiskielto vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Katso myös

Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin uusia kasvi- ja eläinlajeja (MMM:n tiedote 24.5.2019)
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Asetuksen perustelumuistio
Lausuntoyhteenveto luonnoksesta vieraslajiasetukseksi
Ohje koirasusien kasvattajille


EU:n vieraslajiasetus ja luettelo torjuttavista vieraslajeista

EU:n asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 1.1.2015. Asetuksen mukainen ensimmäinen EU:n vieraslajiluettelo (37 lajia) hyväksyttiin joulukuussa 2015 ja se tuli voimaan 3.8.2016. Vuonna 2017 luetteloa täydennettiin 12 lajilla, ja täydennetty luettelo tuli voimaan 2.8.2017. Kesäkuussa 2019 luetteloa täydennettiin vielä 17 lajilla. Tämä täydennys tulee voimaan kesällä 2019. Luettelon sisältämien lajien (yhteensä 66 kpl) maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua, vaikka laji sisältyykin EU:n luetteloon. Supikoiria saa kasvattaa Suomessa edelleen turkistarhausta varten.

Katso myös

EU:n vieraslajiluetteloon lisättiin jälleen uusia lajeja (MMM:n tiedote 18.6.2019)
EU:n vieraslajiluettelo sekä tietoa EU:n vieraslajiluettelon lajeista
Komission täytäntöönpanoasetus (2016), (2017), (2019)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta
EU:n vieraslajiluettelon lajeja koskeva esite 


Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Suomessa on haitallisia vieraslajeja, joilla on taloudellisia, ympäristöllisiä, terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa vieraslajiasioiden yleiskoordinaatiosta kuten kansallisen vieraslajistrategian toimeenpanosta sekä lainsäädännön kehittämisestä.

Haitallisista vieraslajeista aiheutuvia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille torjutaan Suomen kansallisen vieraslajistrategian avulla. Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta vieraslajistrategiasta hyväksyttiin 15.3.2012. Strategiassa on tunnistettu Suomen mitassa haitalliset vieraslajit sekä tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset vieraslajit.

Vieraslajien torjunta on tehokkaimmillaan kaikkien eri viranomaisten, toimijoiden sekä kansalaisten yhteistyönä. Kansallisen vieraslajiportaalin Vieraslajit.fi avulla voi tunnistaa vieraslajeja sekä ilmoittaa vieraslajihavainnoista. Portaalista löytyy tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita.

Valtioneuvoston asettama Vieraslajiasioiden neuvottelukunta toimii kansallisena asiantuntijaelimenä vieraslajiasioissa. Sen tärkeimpiä tehtäviä on edistää, seurata sekä kehittää EU:n ja kansallisen vieraslajisäädännön toimeenpanoa sekä monipuolista ja eri kohderyhmät tavoittavaa tiedotusta ja viestintää vieraslajiasioista.

EU hyväksyi lokakuussa 2014 asetuksen haitallisista vieraslajeista. Tavoitteena on vähentää vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle sekä estää uusien haitallisten vieraslajien pääsy EU:n alueelle. Asetuksen toimenpiteet kohdistetaan kaikkein haitallisimpiin vieraslajeihin.

Kansainvälisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) avulla torjutaan myös haitallisia vieraslajeja. Sopimus on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä on tunnistettu ja asetettu tärkeysjärjestykseen haitalliset vieraslajit ja niiden leviämisväylät sekä että erityisen haitalliset vieraslajit on saatu hallintaan.

Muualla verkossa
Vieraslajit.fi - Kansallinen vieraslajiportaali
Kansallinen vieraslajistrategia
Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta vieraslajistrategiasta
Puutarhan haitalliset vieraslajit -esite
Jättiputkiesite
Vieraslajiasioiden neuvottelukunta
Kansainvälinen biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus CBD
EU-komission vieraslajeja koskeva sivusto
Arktiset vieraslajit
Arktisten alueiden vieraslajistrategia ja toimintaohjelma

Lisätietoja

Johanna Niemivuo-Lahti, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162259