FI SV EN

Vieraslajit     Vieraslajit Facebookissavieraslajit.fi.                   

Suomen hallintasuunnitelmat haitallisille vieraslajeille

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi kesäkuussa 2021 Suomen hallintasuunnitelman EU:n vieraslajiluettelon 2. täydennysluettelon haitallisille vieraslajeille. Uusi hallintasuunnitelma täydentää EU:n vieraslajiluettelon lajeille vuosina 2018, 2019 ja 2020 hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia. Suunnitelmien avulla ohjataan haitallisten vieraslajien torjunta ensisijaisille torjunta-alueille, joissa lajeja torjutaan kustannustehokkailla torjuntakeinoilla. Kaikki suunnitelmat sisältävät lajikohtaisia torjuntatoimia sekä torjuntayhteistyöhön tarvittavia tahoja. Suunnitelmia varten selvitettiin, miten laajasti Suomessa esiintyy EU:n tai kansallisesti haitallisten vieraslajien luetteloon kuuluvia lajeja ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua. Lisäksi selvitettiin, miten haitalliset vieraslajit pääsevät leviämään Suomeen tahattomasti esimerkiksi tuontitavaroiden ja ajoneuvojen mukana.

Katso myös

Kansallinen vieraslajilaki

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Kansallisessa vieraslajilaissa säädetään maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuusta haitallisten vieraslajien torjunnassa sekä sellaisista vieraslajeista, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa. Tällaisista kansalliseen luetteloon otettavista vieraslajeista ja niiden tuonti- ja muista kielloista on säädetty erikseen valtioneuvoston asetuksella.

Katso myös

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta

Kansallisista haittalajeista on säädetty valtioneuvoston asetus, joka on ollut voimassa 1.6.2019 alkaen. Kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon on sisällytetty lajiryhminä nisäkkäistä vieraat petoeläimet, vieraat lepakot ja maaoravat sekä linnuista vieraat jalohaukkalinnut, vieraat päiväpetolinnut, vieraat pöllölinnut ja vieraat varikset. Luontoon päästessään nämä lajit voivat aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle saalistuksellaan, kilpailemalla samoista pesäpaikoista tai ravinnosta sekä levittämällä tauteja. Luetteloon kuuluu myös eräitä sammakkolajeja sekä hietasisilisko ja espanjansiruetana. Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvat alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu ja lännenpalsami. Kurtturuusun maahantuonti- ja myyntikielto tuli voimaan heti 1. kesäkuuta 2019 alkaen, mutta kasvattamiskielto vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen vuonna 2022.

Katso myös

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Asetuksen perustelumuistio
Lausuntoyhteenveto luonnoksesta vieraslajiasetukseksi
Ohje koirasusien kasvattajille

EU:n vieraslajiasetus ja luettelo torjuttavista vieraslajeista

EU:n asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 1.1.2015. Asetuksen mukainen ensimmäinen EU:n vieraslajiluettelo (37 lajia) hyväksyttiin joulukuussa 2015 ja se tuli voimaan 3.8.2016. Vuonna 2017 luetteloa täydennettiin 12 lajilla, ja täydennetty luettelo tuli voimaan 2.8.2017. Kesäkuussa 2019 luetteloa täydennettiin vielä 17 lajilla. Tämä täydennys tuli voimaan kesällä 2019. Toukokuussa 2022 luetteloon lisättiin 22 uutta lajia, ja tämä täydennys tuli voimaan 2.8.2022. Luettelon sisältämien lajien (yhteensä 88 kpl) maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty. Täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua, vaikka laji sisältyykin EU:n luetteloon. Supikoiria saa kasvattaa Suomessa edelleen turkistarhausta varten.

Katso myös

Tiedotteet uusien lajien lisäyksistä EU:n vieraslajiluetteloon (MMM:n tiedote 20.5.2022)
EU:n vieraslajiluettelo
Komission täytäntöönpanoasetus (2016), (2017), (2019), (2022)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisemisestä ja hallinnasta
EU:n vieraslajiluettelon lajeja koskeva esite

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Suomessa on haitallisia vieraslajeja, joilla on taloudellisia, ympäristöllisiä, terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomessa vieraslajiasioiden yleiskoordinaatiosta kuten kansallisen vieraslajistrategian toimeenpanosta sekä lainsäädännön kehittämisestä.

Haitallisista vieraslajeista aiheutuvia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille torjutaan Suomen kansallisen vieraslajistrategian avulla. Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta vieraslajistrategiasta hyväksyttiin 15.3.2012. Strategiassa on tunnistettu Suomen mitassa haitalliset vieraslajit sekä tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset vieraslajit.

Vieraslajien torjunta on tehokkaimmillaan kaikkien eri viranomaisten, toimijoiden sekä kansalaisten yhteistyönä. Kansallisen vieraslajiportaalin Vieraslajit.fi avulla voi tunnistaa vieraslajeja sekä ilmoittaa vieraslajihavainnoista. Portaalista löytyy tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita.

Valtioneuvoston asettama Vieraslajiasioiden neuvottelukunta toimii kansallisena asiantuntijaelimenä vieraslajiasioissa. Sen tärkeimpiä tehtäviä on edistää, seurata sekä kehittää EU:n ja kansallisen vieraslajisäädännön toimeenpanoa sekä monipuolista ja eri kohderyhmät tavoittavaa tiedotusta ja viestintää vieraslajiasioista.

EU hyväksyi lokakuussa 2014 asetuksen haitallisista vieraslajeista. Tavoitteena on vähentää vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle sekä estää uusien haitallisten vieraslajien pääsy EU:n alueelle. Asetuksen toimenpiteet kohdistetaan kaikkein haitallisimpiin vieraslajeihin.

Kansainvälisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) avulla torjutaan myös haitallisia vieraslajeja. 

Muualla verkossa

Vieraslajit.fi - Kansallinen vieraslajiportaali
Kansallinen vieraslajistrategia
Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta vieraslajistrategiasta
Puutarhan haitalliset vieraslajit -esite
Jättiputkiesite
Vieraslajiasioiden neuvottelukunta
Kansainvälinen biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus CBD
EU-komission vieraslajeja koskeva sivusto
Arktiset vieraslajit 
Arktisten alueiden vieraslajistrategia ja toimintaohjelma 

Lisätietoja

Johanna Niemivuo-Lahti, ympäristöneuvos 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162259