FI SV EN

Linkki vieraslajien Facebook-sivuille.

Vieraslajit

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitalliset vieraslajit ovat yksi suurimmista uhkatekijöistä luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa on haitallisia vieraslajeja, joilla on myös taloudellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia vaikutuksia. Tavoitteena on alkuperäisluonnon ja uhanalaisten lajien turvaaminen sekä muiden vieraslajien aiheuttamien haittojen ehkäiseminen. Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla on edistää eri sektoreilla haitallisten vieraslajien torjuntaa Suomessa, muun muassa vieraslajilainsäädäntöä kehittämällä ja sen toimeenpanoa edistämällä.

Miten vieraslajeja torjutaan?

Haitallisista vieraslajeista aiheutuvia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille torjutaan muun muassa lainsäädännön avulla. 

Kansallinen vieraslajilaki

Kansallisen vieraslajilain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Kansallisessa vieraslajilaissa säädetään maanomistajien ja ammattimaisten toimijoiden vastuusta haitallisten vieraslajien torjunnassa sekä sellaisista vieraslajeista, joista voi aiheutua vahinkoa erityisesti Suomen oloissa. Tällaisista kansalliseen luetteloon otettavista vieraslajeista ja niiden tuonti- ja muista kielloista on säädetty erikseen valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetus vieraslajeista ja kansallinen vieraslajiluettelo

Kansallisista haitallisista vieraslajeista on säädetty valtioneuvoston asetus, johon sisältyy kansallinen vieraslajiluettelo. Kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon on sisällytetty lajiryhminä nisäkkäistä vieraat petoeläimet, vieraat lepakot ja maaoravat sekä linnuista vieraat jalohaukkalinnut, vieraat päiväpetolinnut, vieraat pöllölinnut ja vieraat varikset. Luontoon päästessään nämä lajit voivat aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle saalistuksellaan, kilpailemalla samoista pesäpaikoista tai ravinnosta sekä levittämällä tauteja. Luetteloon kuuluu myös eräitä sammakkolajeja sekä hietasisilisko, espanjansiruetana ja mustapääetana.

Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvat alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu, lännenpalsami, kanadanpiisku, isopiisku, korkeapiisku, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja vuorivaahtera. 

Asetuksen ja kansallisen vieraslajiluettelon uusin päivitys on tullut voimaan 15.8.2023.

EU:n vieraslajiasetus ja EU:n vieraslajiluettelo

EU:n vieraslajiasetuksen tavoitteena on vähentää vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja luonnolle, yhteiskunnalle ja taloudelle sekä estää uusien haitallisten vieraslajien pääsy EU:n alueelle. Asetuksen toimenpiteet kohdistetaan kaikkein haitallisimpiin vieraslajeihin. EU:n asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 2015.

EU:n vieraslajiluetteloon kuuluu 88 lajia, joista 47 on eläinlajia ja 41 on kasvilajia. Luetteloa on täydennetty vuosina 2017, 2019 ja 2022. Luettelon sisältämien lajien maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on EU:ssa kielletty.

Hallintasuunnitelmat

Hallintasuunnitelmien avulla ohjataan haitallisten vieraslajien torjunta ensisijaisille torjunta-alueille, joissa lajeja torjutaan kustannustehokkailla torjuntakeinoilla. Kaikki suunnitelmat sisältävät lajikohtaisia torjuntatoimia sekä torjuntayhteistyöhön tarvittavia tahoja. Hallintasuunnitelmat on valmisteltu kaikille EU:n ja kansallisen vieraslajiluettelon lajeille.

Kansallinen yhteistyö vieraslajien torjumiseksi

Vieraslajien torjunta on tehokkaimmillaan kaikkien eri viranomaisten, toimijoiden sekä kansalaisten yhteistyönä. Vieraslajiasioiden neuvottelukunta on toiminut kansallisena asiantuntijaelimenä vieraslajiasioissa vuodesta 2013 alkaen. Sen tärkeimpiä tehtäviä on ollut edistää, seurata sekä kehittää EU:n ja kansallisen vieraslajisäädännön toimeenpanoa sekä monipuolista ja eri kohderyhmät tavoittavaa tiedotusta ja viestintää vieraslajiasioista.

Kansallinen vieraslajisivusto vieraslajit.fi kokoaa suomalaisen vieraslajitiedon yhdelle sivustolle. Vieraslajit.fi auttaa tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja sekä keräämään niistä havaintoja muun muassa lajien seurantaa ja tutkimusta varten. Sivustolla on myös tietoa vieraslajien torjuntaan liittyvästä lainsäädännöstä sekä hallintasuunnitelmista.

Kansainvälinen yhteistyö vieraslajien torjumiseksi

Barentsin vieraslajihanke

Hankkeen tavoitteena on haitallisten vieraslajien hallinnan ja osaamisen vahvistaminen Barentsin alueella. Hanke keskittyy haitallisiin vieraslajikasveihin sekä kyttyräloheen ja toimii Barentsin alueella Norjassa, Ruotsissa sekä Suomessa.

Arktinen vieraslajiyhteistyö

Arktisen alueen vieraslajistrategia on hyväksytty Arktisen neuvoston ministerikokouksessa vuonna 2017. 

YK:n biodiversiteettisopimus

Kansainvälisen biologista monimuotoisuutta turvaavan yleissopimuksen (CBD) avulla torjutaan myös haitallisia vieraslajeja. 

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES

Hallitustenvälisen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskevan tieteen ja politiikan välisen IPBES-paneelin (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) täysistunnossa hyväksyttiin syyskuussa 2023 maailmanlaajuinen vieraslajeja koskeva arviointiraportti (Thematic Assessment of Invasive Alien Species and their Control).

Katso myös

Lisätietoja

Johanna Niemivuo-Lahti, ympäristöneuvos 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162259