Metsäkatoasetus ja laittomien hakkuiden vastainen ohjelma

Metsäkatoasetus

EU:n komission marraskuussa 2021 julkaisemasta metsäkatoasetuksesta saavutettiin joulukuussa 2022 poliittinen yhteisymmärrys Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä. Metsäkatoasetuksen, eli asetuksen metsäkadon ja metsien tilan heikkenemistä koskevista toimista odotetaan astuvan voimaan kevään 2023 aikana. 

Metsäkatoasetuksen keskeisiin kohtiin ja niiden vaikutuksiin liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Suomelle keskeisimmät ongelmat liittyvät asetuksen taannehtivuuteen, maatalousrakennusten tulkintaan sekä metsien tilan heikkenemisen määritelmään. Näistä syistä johtuen Suomi pidättäytyi äänestämästä ja jätti lausuman, jossa nostetaan esiin Suomen kannalta erityisen ongelmallisia kohtia. Asetusehdotus hyväksytään neuvostossa näillä näkymin virallisesti alkuvuonna 2023.

Metsäkatoasetuksella pyritään minimoimaan EU:n osuus maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen sekä vähentämään EU:n osuutta kasvihuonekaasupäästöissä ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisessä. Komission ehdotus koskee nimenomaan pellonraivauksesta aiheutuvaa metsäkatoa, koska globaalisti noin 80-90 % metsäkadosta aiheutuu maataloustuotannon laajentumisesta.

Metsäkatoasetuksessa määritellään merkitykselliset hyödykkeet ja vahvistetaan soveltamisperusteet ja säännöt, jotka koskevat näiden sekä näistä tuotettujen tuotteiden saattamista ja asettamista saataville EU:n markkinoille sekä niiden vientiä. Asetuksessa kielletään saattamasta ja asettamasta saataville unionin markkinoille sekä viedä unionin markkinoilta hyödykkeitä ja tuotteita, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia.

Vastuu metsäkatovapaista tuotantoketjuista on toimijoilla. Osana metsäkatovapaiden toimintaketjujen varmistamista toimijoiden on noudatettava asianmukaista huolellisuutta (due diligence). Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmä koostuu tietojen saannista, riskinarvioinnista ja riskin vähentämisestä. Osana tätä asianmukaista huolellisuutta toimijoiden pitää kerätä tietoa, joka mahdollistaa tuotteen alkuperän todentamisen. Alkuperää ja toimitusketjua koskevan tiedon lisäksi edellytetään toimijoiden keräävän maantieteelliset koordinaatit maa-alueista, joilla kyseiset hyödykkeet ja tuotteet on tuotettu. Asetus kieltää asettamasta markkinoille hyödykkeitä ja tuotteita, jos niiden tuotanto on aiheuttanut metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä 31.12.2020 jälkeen. Suomessa potentiaaliset vaikutukset koskevat erityisesti metsätalouden toimijoita sekä nautakarjan tuotantoa. 

Uusi sääntely kohdentuu kuuteen tuoteryhmään: soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja, puu ja kumi sekä näitä sisältävät tai näistä valmistetut tuotteet. Listalle voitaisiin komission mukaan lisätä tulevaisuudessa maailman metsien suojelemiseksi myös muita tuotteita. Suomalaista maataloustuotantoa koskee erityisesti nautakarja ja siitä valmistetut tuotteet. Ehdotuksen mukaan vuoden 2021 alusta ja sen jälkeen raivatulla pellolla tuotettu naudanliha ei olisi markkinakelpoista. 

EU:n laittomien hakkuiden vastainen ohjelma

EU:n laittomien hakkuiden vastaisen ohjelman (Action Plan on Forest Law Enforcement, Governance and Trade, FLEGT 2003) ensisijaisena tavoitteena on estää laittoman puun päätyminen EU:n markkinoille. Ohjelman keskeiset työkalut ovat EU:n puutavara-asetus (EUTR) ja FLEGT-lupajärjestelmä. Suomessa näiden valvonnasta vastaa Ruokavirasto.

EU:n puutavara-asetus koskee sekä tuontipuuta että kotimaassa tuotettua puutavaraa. Puutuotteiden tuojan tai EU:n alueella puun tuottajan on osoitettava asianmukaisen huolellisuuden järjestelmällä, että markkinoille tuleva puu on laillista. Kotimaan puutavaran osalta asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän keskeiset elementit ovat metsänkäyttöilmoitus ja mittaustodistus.

Kumppanuussopimukset EU:n ja puuntuottajamaiden välillä

FLEGT-lupajärjestelmän perustana ovat kahdenväliset kumppanuussopimukset EU:n ja puuntuottajamaiden välillä. Tällä hetkellä FLEGT-lisenssin mukaista puutavaraa tuodaan EU:n markkinoille Indonesiasta. Sen lisäksi FLEGT-kumppanuussopimuksen ovat allekirjoittaneet : Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Ghana, Guyana, Honduras , Liberia ja Kongon tasavalta ja Vietnam. Sopimukset astuvat voimaan, kun niissä määrätyt toimenpiteet on toteutettu viejämaissa. Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa erikseen kunkin sopimuksen voimaantulosta.

FLEGT-lisenssijärjestelmä mukaisesti viejämaan viranomainen antaa puutavaran ja tuotteiden laillisuudesta todistuksen, jonka maahantuoja esittää tuodessaan tavarat unionin alueelle. FLEGT-lupajärjestelmä Indonesian kanssa käynnistyi vuoden 2016 lopussa.

Muita ajankohtaisia metsiä koskevia aloitteita

Muita ajankohtaisia parhaillaan käsittelyssä olevia metsiä koskevia asetus-, direktiivi- ja strategialuonnoksia ovat

Muualla palvelussamme


Metsät EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa
EU:n metsäkatoasetuksen alustava sopu hyväksytty – etenee viralliseen hyväksyntään (MMM:n tiedote 22.12.2022)
Ympäristöneuvosto hyväksyi yleisnäkemykset LULUCF-asetuksesta ja metsäkadosta (MMM:n tiedote 29.6.2022)
Ministerit vaativat selvennyksiä metsäkatoaloitteeseen ja edellyttivät maatalouden vaikean markkinatilanteen helpottamista (MMM:n tiedote 22.2.2022)
Ratkaisun hetket EU:n metsäaloitteissa (MMM:n blogi 30.11.2020)
EU ehdottaa uutta lainsäädäntöä ehkäisemään maailman metsäkatoa (MMM:n tiedote 17.11.2021)

Muualla verkossa

Ehdotus metsäkatoasetukseksi (Proposal for a regulation on deforestation-free products) 
Illegal logging/FLEGT Action Plan (Euroopan komissio)
EU:n puutavara-asetus ja FLEGT-lupajärjestelmä (Ruokavirasto)

Lisätietoja