MMM:n verkkosivusto on osa valtion yhteistä julkaisualustaa (YJA). Valtioneuvoston eli ministeriöiden verkkosivuja kehitetään ja ylläpidetään yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Tavoitteena on, että kun jotakin sivuston ominaisuutta kehitetään, päivitys tulee samanaikaisesti kaikille sivustoille.

MMM ja liittyi YJAan yhtenä pilottiorganisaatioista, mmm.fi-sivusto julkaistiin YJAssa marraskuussa 2015. Kesäkuussa 2020 YJAssa tehtiin versionpäivitys, jonka seurauksena sivuston ylläpitokäyttöliittymä osin muuttui.

Käynnissä on lisäksi ministeriöiden verkkosivujen ulkoasun uudistamisprosessi, jonka seurauksena sivujen navigaatio uudistetaan huomioiden saavutettavuusvaatimukset unohtamatta käytettävyyttä. Uudistus siirtyi covid 19 –epidemian vuoksi, mutta se on tarkoitus toteuttaa 2022. MMM:n verkkosivuston rakenteeseen uudistus ei suoranaisesti vaikuta, mutta se tarjoaa mahdollisuuden arvioida navigaation toimivuutta.

Maa- ja metsätalousministeriön ulkoisilla sivuilla huomioidaan ministeriön toimintakokonaisuudet. Lisäksi sivustolla esitellään ministeriön vireillä ja valmisteilla olevia hankkeita ml. hallitusohjelman toimeenapano. Hankkeisiin liittyvät julkaisut ja asiakirjat tuodaan selkeinä kokonaisuuksia esille. Tässä hyödynnetään olemassa olevia järjestelmiä kuten Hankeikkunaa.

Konseptin tarkoitus on varmistaa ministeriön verkkosivut ovat sisällöllisesti ja tyylillisesti laadukkaita, yhtenäisiä ja käyttäjäystävällisiä. Verkkosivujen tulee palvella käyttäjää ja täyttää verkkopalveluille asetetut vaatimukset ja odotukset. Konseptissa linjataan verkkoviestinnän tavoitteet ja annetaan käytännön ohjeita.

Valtioneuvoston ja samalla MMM:n verkkoviestintä nojaa kolmeen periaatteeseen. Verkkopalveluiden ja niiden sisältöjen tulee olla 

1. saavutettavia,
2. käytettäviä ja
3. löydettäviä.

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

saavutettavuusvaatimukset.fi

Saavutettavuus on esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä ja takaa yhdenvertaisuuden digitaalisessa yhteiskunnassa. Se tarkoittaa

• ymmärrettävää sisältöä
• teknisesti toimivaa toteutusta ja
• selkeää käyttöliittymää.

Saavutettava verkkopalvelu on lähdekoodiltaan virheetöntä ja loogista sekä standardien ja ohjeistusten mukainen. Verkkosivusto toimii erilaisilla päätelaitteilla ja avustavilla teknologioilla, kuten puheohjauksella ja ruudunlukuohjelmalla. DigipalvelulakiLinkki toiselle sivustolle on tuonut nämä velvoitteet osaksi Suomen lainsäädäntöä.

Saavutettavuutta arvioidaan kolmetasoisen Web Content Accessibility Guidelines 2.1 -ohjeistuksenLinkki toiselle sivustolle (WCAG) avulla. Sivustojen on täytettävä AA-tason kriteerit ja osin myös vaativimmat AAA-tason kriteerit.

Verkkopalveluiden käytettävyydellä (kirjallisuudessa usein usability) tarkoitetaan verkkopalvelun vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä verkkopalvelun käyttäjän tyytyväisyyttä.ISO 9241-11-standardiLinkki toiselle sivustolle

Käytettävyys lähtee käyttäjän tarpeista. Kuinka helppoa verkkopalvelua on käyttää? Toimiiko sivusto siten, kuin käyttäjä haluaisi sen toimivan? Verkkopalvelun hyvä käytettävyys voi esimerkiksi tarkoittaa, että tieto löytyy vaivattomasti ja käyttö on sujuvaa ja tehokasta. Sisällöllistä käytettävyyttä heikentävät esimerkiksi vaikeaselkoisuus, epäjohdonmukaisuus ja sisällön vaikea löydettävyys.

Käytettävyydessä on otettava huomioon erilaiset käyttäjät ja käyttötilanteet. Kun teet sisältöä, pohdi näitä:

• Vastaako sisältö käyttäjän tarpeisiin?
• Missä tilanteessa sisältöä käytetään?
• Onko sivu ja sen rakenne helppo ymmärtää?
• Ohjaako sivu/sisältö käyttäjää?
• Toimiiko sisältö/sivu mobiililaitteessa?

Kiinnitä myös huomiota silmäiltävyyteen ja sisällön järjestykseen. Keskimääräinen kävijä viettää sivulla alle minuutin. Pitkien tekstikappaleiden sijaan kannattaa suosia lyhyitä kappaleita, väliotsikoita ja listoja. Pyri kertomaan yksi asia kokonaisuutena ja siirry sitten johdonmukaisesti seuraavaan.

Verkkosisällöillä on väliä vain, jos käyttäjät ja hakukoneet löytävät ne.

Löydettävyys on sivuston sisäinen ominaisuus ja se näkyy

• loogisessa rakenteessa
• palvelevassa navigaatiossa
• sivuston sisäisessä haussa
• sisäisissä linkityksissä
• hakukoneoptimoidussa sisällössä.

Löydettävyyttä voidaan tarkastella myös hakukoneiden näkökulmasta. Yli puolet kävijöistä tulee valtioneuvoston verkkosivustolle hakukoneiden kautta.

Hakukonelöydettävyyttä parantavat

• laadukas ja riittävän kattava sisältö, joka palvelee kävijää ja johon halutaan linkittää muualta
• oleellisten ja yleisesti käytettyjen asiasanojen käyttö
• otsikkotyylien looginen käyttö
• oikein rakennetut URL-osoitteet
• kuvien tekstivastineet.

Maa- ja metsätalousministeriön verkkoviestintä tukeutuu 

• valtionhallinnon viestintäsuosituksen arvoihin: avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys sekä
• pääministeri Marinin hallituksen viestinnän arvoihin: luotettavuus, avoimuus, selkeys, rohkeus ja vuorovaikutteisuus.

Maa- ja metsätalousministeriön verkkoviestintä

• kertoo maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaisista asioista ja toiminnasta
• avaa ja taustoittaa ministeriön päätöksiä ja toimintaa
• lisää hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä

Miten arvot näkyvät käytännön työssä?

• Avoimuus: Kerromme avoimesti ja perustellen valtioneuvoston ja valtioneuvoston kanslian asioista. Tarjoamme olennaiset taustatiedot ja pääsyn alkuperäisten asiakirjojen luo.
• Luotettavuus: Verkkosisällöt ja -toteutus ovat johdonmukaisia, ja ne ovat linjassa muun tuottamamme sisällön kanssa. Sivut ovat ajan tasalla ja toimintavarmat.
• Tasapuolisuus: Otamme huomioon erilaiset käyttäjät ja tarpeet ja puhuttelemme eri käyttäjäryhmiä tasapuolisesti.
• Ymmärrettävyys: Puhuttelemme tavallista kansalaista selkeällä kielellä. Käytämme konkreettisia esimerkkejä ja yleiskieltä. Selitämme ja avaamme monimutkaisia asioita. Saavutettavuusvaatimukset ohjaavat myös sisällöntuotantoa. 
• Palveluhenkisyys: Tunnemme kohderyhmämme ja tarjoamme heille suunnattuja palveluita. Etsimme uusia tapoja tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, miten päätökset vaikuttavat kansalaisiin.
• Vuorovaikutteisuus: huolehdimme siitä, että verkkosivuista voi vaivattomasti antaa palautetta. Sisältöä kehitetään palautteen pohjalta. Varmistamme, että valtionhallinnon kansalaisvaikuttamisen kanavat ovat läsnä verkkosisällöissämme.

Jotta verkkosisällöstä olisi hyötyä todellisissa käyttötilanteissa, on sille hyvä määritellä kohderyhmä. Yksi sisältö ja muoto ei palvele vaikkapa asiantuntijaa ja tietoa etsivää kansalaista.
Jos pääkohderyhmää ei voida nimetä, olisi hyvä määritellä erilaisia käyttötilanteita, joissa sisältöä käytetään, ja erilaisia tarpeita, joihin se vastaa. Yhdellä sisällöllä ei voida vastata kaikkiin tarpeisiin.

Jokaisella sisällöllä tulisi olla oma käyttötarpeensa. 

• median edustaja etsii ajankohtaista tietoa päätöksistä ja lisätiedonantajia
• viranomainen etsii tietoa lainsäädäntöhankkeen etenemisestä
• koululainen tai opiskelija etsii lisätietoa ministeriöstä ja päätöksenteosta
• tutkija etsii syventävää tietoa tietystä aihepiiristä
• kansalainen etsii tietoa häntä koskevista päätöksistä, kuten brexitin vaikutuksista tai koronarajoituksista
• kansainvälinen yhteistyökumppani etsii tietoa Suomen lainsäädännöstä ja yhteystietoja
• Samassa sisältökokonaisuudessa voi olla useita eri käyttötarpeita, esimerkiksi yleisesittely kansalaiselle, linkit päätöksiin virkamiehelle, syventävää tietoa tutkijalle tai yhteystiedot medialle.
   

Sisältövastaavien rooli

Kaikille verkkosisällöille on nimetty sisältövastaava, jonka tehtävänä on huolehtia sisältöjen ajantasaisuudesta.

Verkkosivuja toimitetaan tyylilinjausten mukaisesti. Sisältöjä tuotetaan verkkosivujen käyttäjien tarpeisiin ja ministeriön viestinnän tehtäviin perustuen.

Sisältövastaava

• sitoutuu sisällön kehittämiseen ja ylläpitämiseen
• huolehtii, että sisältö on ajantasaista ja paikkansa pitävää
• tekee asiakorjauksia tekstiin ja huolehtia niiden käännöksistä
• huolehtii yhdessä viestinnän kanssa, että sivuilla on laadukkaita kuvia ja muuta visuaalista sisältöä
• keskustelee viestinnän kanssa, jos sisältökokonaisuus vaatii suurempaa päivitystä tai uusia sivuja
• käy sisällöt läpi vähintään kerran vuodessa verkkoviestintätiimin kanssa.

Viestintäyksikkö

• kehittää verkkopalveluita kokonaisuutena
• linjaa verkkosivujen sisältökokonaisuuksista
• varmistaa, että sisältö on verkkoon sopivaa ja yhtenäistä läpi sivuston
• opastaa sisältövastaavaa julkaisujärjestelmän esitysmallien ja tyylikirjan ohjeiden hyödyntämisessä
• käy sisällöt läpi vähintään kerran vuodessa sisältövastaavan kanssa
• tarjoaa analytiikkatietoa sisällön kehittämisen tueksi.

Sivujen läpikäynti sisältövastaavien kanssa – tarkistuslista

• käyttötarkoitus
• tekstien ja kuvien ajantasaisuus
• tekstien ymmärrettävyys
• asiasanoitus
• linkit: toimivuus ja linkkitekstit
• pdf-tiedostot: esitystapa ja saavutettavuus
• esitysmallit
• kieliversiot
• kuvien alt-tekstit
• analytiikan ja palautetyökalujen tarjoamat huomiot
• muut kehitysehdotukset

Verkkosivujen kieli

• Verkkosivujen kieli on helposti ymmärrettävää ja suunnattu tavallisille ihmisille.
• Kerro ensisijaisesti asiasta eli päätöksen, hankkeen tai keskustelun sisällöstä, ei niinkään kokoustamisesta, hallinnosta, henkilöistä tai prosessista.
• Kirjoita ymmärrettävää kieltä, joka ei sisällä erikoissanastoa tai lyhenteitä. Jos käytät lyhenteitä, muista avata ne ensin.
• Käytä konkreettisia esimerkkejä. Mikä muuttuu? Mitä prosessista seuraa?
• Käytä lyhyitä, selkeitä virkkeitä. Kahden lauseen (pää- ja sivulause) mittainen virke on yleensä riittävän pitkä. Vältä lauseenvastikkeita, sillä saman asian voi sanoa pää- ja sivulauseella.
  • Esim. Lainsäädäntöesitystä tarkastellen voidaan todeta -> Kun lainsäädäntöesitystä tarkastellaan, voidaan todeta
• Suosi verbejä substantiivien sijaan.
  • Esim. Työryhmä teki päätöksen -> Työryhmä päätti
• Jos mahdollista, kirjoita aktiivissa, älä passiivissa. 
• Vältä liittyen, osalta, koskien, puitteissa -rakenteita, jotka voi useimmiten korvata sijapäätteillä tai jopa yhdyssanoilla
  • Esim. Rajoitukset liittyen koronaan -> Koronarajoitukset
  • Esim. Hallitus antoi esityksen koskien tartuntatautilain muuttamista -> Hallitus antoi esityksen tartuntatautilain muuttamisesta

Käännökset

• Lähtökohta on, että kaiken sisällön on oltava suomeksi ja ruotsiksi.
  • Muista käännättää myös olennaiset liitetiedostot
• Sivustot palvelevat myös englanniksi. Englanninkieliset sisällöt voivat olla suomen- ja ruotsinkielisiä sisältöjä suppeampia.
• Tiedotteet julkaistaan aina suomeksi ja ruotsiksi, joskus myös englanniksi sekä tarpeen mukaan muilla harvinaisemmilla kielillä.
• Käytä kielenkääntämisen ammattilaisten tuottamia tekstejä.

Otsikointi

Otsikko johdattaa lukijan aiheeseen. Sen pitää olla selkeä ja herättää kiinnostusta.

• Käytä aina otsikkotyylejä, ei lihavointia tai kapitaaleja. 
• Sivun pääotsikon tulee olla riittävän yleinen, mutta samalla informatiivinen; mistä sivulla/sivukokonaisuudessa kerrotaan?
• Laita tärkein sana otsikon alkuun, käytä verbejä. 
• Väliotsikoita kannattaa käyttää parin kappaleen välein.
• Käytä kaksiosaisia otsikoita, ne helpottavat hahmottamista
  • Esim. Eurooppa-neuvosto: Eurooppa tarvitsee vahvemmat sisämarkkinat 
• YJA:n ajankohtaisaineistoissa voi käyttää myös täydentävää otsikkoa.
• Käytä otsikkotyylejä. Sivun pääotsikko tehdään otsikkotyylillä H1. Näitä voi olla vain yksi per sivu.
• Pidä huoli, että otsikoiden hierarkia on looginen (H1, H2, H3, H4 jne.).

Leipäteksti

Verkkotekstiä ei lueta kuin kirjaa kronologisesti. Käyttäjä yrittää etsiä itseä kiinnostavan tiedon mahdollisimman nopeasti, joten leipätekstin on oltava silmäiltävää.

• Ingressi tiivistää tekstistä olennaisimman, pituus maksimissaan pari virkettä.
• Uutinen ensin, tausta loppuun. Rakenna teksti niin, että sitä voi lyhentää lopusta ilman, että kokonaisuus kärsii.
• Käytä luetteloita, jos voit luontevasti listata asioita.
• Muista myös väliotsikot muutaman kappaleen välein.
• Älä käytä kursivointia.
• Lihavointi sopii vain nimiin.
  • Yritä miettiä muu keino kuin lihavointi tärkeän asian korostamiseen: väliotsikointi, lista, faktalaatikko.
• Alleviivausta käytetään vain linkeissä.

Kun kopioit tekstiä verkkosivuille esimerkiksi Wordistä, varmista, että vanhat tyylimääritykset eivät seuraa perässä. Käytä kopiontiin aina komentoa ctrl + sifht + v tai kierrätä kopioitava teksti muistion (notepad) kautta.

Linkit

Linkkien tarkoituksena on

• vastata lukijalle syntyviin kysymyksiin
• taustoittaa
• ohjata eteenpäin

Mieti aina, mihin linkkaat. Onhan lähde luotettava ja sopiva valtioneuvoston sivuille? Suosimme viranomaisten materiaaleja.

• •Linkkitekstin tulee olla sisältöä kuvaava ja yksilöivä. Älä nimeä linkkiä "Lue lisää täältä" tai "Muistio".
• Osoite voi näkyä linkkitekstissä, jos sitä erityisesti halutaan tuoda esiin.
• Saavutettavuusohjeistusten mukaan linkkien pitäisi avautua pääsääntöisesti samaan välilehteen. 
  • Valtioneuvoston verkkosivuilla linkit avautuvat oletuksena samaan välilehteen (linkkityökalun asetuksissa "default").
  • Vain pdf-tiedostot on syytä laittaa avautumaan uuteen välilehteen.
• Linkit voivat tulla joko tekstin loppuun tai tekstin sisään.
  • Jos linkkejä on paljon, kokoa ne yhteen tekstin loppuun.
• Jos linkki ohjaa oman sivuston ulkopuolelle, lisää lähde. Pitkä pystyviiva tehdään näppäinyhdistelmällä: ctrl alt < (otetaanko käyttöön MMM:ssä)
• Jos linkki ohjaa tiedotteeseen, laita päivämäärä perään sulkeisiin. 
• Linkitys on tärkeää, mutta ylenpalttinen määrä vie huomiota sivun varsinaiselta sisällöltä ja ydinviestiltä. Käytä siis linkkejä harkiten.

PDF-tiedostot ja muut liitetiedostot

Pdf-tiedostot ovat haastavia saavutettavuuden, löydettävyyden ja mobiilikäytettyvyyden näkökulmasta.

• Älä piilota olennaista tietoa liitetiedostoon. Julkaise tieto verkkosivuna aina, kun se on mahdollista.
• Jos kuitenkin päädyt julkaisemaan pdf-tiedoston, varmista, että se on saavutettava. Asiakirjahallinnon asiantuntijat auttavat.
  • Saavutettavasta Word-dokumentistaLinkki toiselle sivustolle voi tehdä saavutettavan pdf-tiedoston.
• Muistiot tehdään Vahvan asiakirjapohjilla. Asiakirjahallinnon asiantuntijat auttavat.
• Pdf-tiedostot laitetaan avautumaan samaan välilehteen.
• Pdf-tiedostot nimetään aina kuvaavasti ja yksilöidysti. Käyttäjän tulee saada helposti informaatio tiedoston sisällöstä ja sen ajantasaisuudesta. Tiedoston metatietoihin voi myös tallentaa tietoja, kuten omistajan, version, sijainnin, julkaisupäivämäärän. Pdf-tiedostot viedään aina oikeaan kansioon, ei koskaan esimerkiksi asiakirjahakemiston juureen.

Visuaalinen viestintä

Verkkosivuston visuaalinen ilme muodostuu erilaisista elementeistä, kuten tekstistä, linkeistä, kuvista ja painikkeista. Kaikkien näiden tulee olla visuaalisesti saavutettavia, jotta myös heikkonäköiset ja värisokeat saavat sivustolta saman tiedon kuin muutkin.
Sivuston visuaalinen ilme noudattelee yhtenäisiä ohjeita. Suurin osa sivuston visuaalisista elementeistä, kuten fontit, otsikkotyylit ja värit on erikseen määritelty eikä käyttäjä voi niihin vaikuttaa. Sisällöntuottaja voi kuitenkin hyödyntää monipuolisia saavutettavia visuaalisia esitystapoja. Teksti- ja kuvaelementtien lisäksi sivustoilla voidaan käyttää 

• haitarisisältöjä 
• taulukoita 
• aikajanoja 
• graafeja 
• painikkeita 
• erilaisia nosto- ja listatyylejä 

Näillä elementeillä voidaan jäsennellä tekstiä ja parantaa saavutettavuutta. 

Sisällöntuottaja voi tuoda sivustolle valokuvia ja grafiikoita. Kuvat voivat olla puhtaasti kuvituksellisia tai sisältää oleellista informaatiota. Kun ladattu kuvatiedosto sisältää tietoa, tulee huomioida saavutettavuus, jolla tarkoitetaan 

•  riittävää tummuuskontrastia elementtien välillä, 
•  värinäön rajoitteiden huomioimista (informaatio ei voi perustua pelkästään väriin ja käytettyjen sävyjen tulee erottua toisistaan riittävästi myös värinäkörajoitteisille), 
• informaation löytymistä myös tekstimuotoisena, joko alt- tai leipätekstissä. 

Saavutettavuuden lisäksi tulee aina huomioida julkaistavan aineiston käyttöoikeudet. Jos olet epävarma, kysy graafisissa toteutuksissa apua viestintäosastolta. 

Kuvien tyyli

Valokuvamme ilmentävät valtionhallinnon viestintää ohjaavia arvoja. Ne viestittävät visuaalisessa muodossa etenkin avoimuutta, luotettavuutta, tasapuolisuutta ja ymmärrettävyyttä.

Verkkosivuilla julkaistut kuvat ovat laadukkaita ja niiden julkaisulle on sisällöllinen perustelu. Sivustoilla ei julkaista esimerkiksi huonolaatuisia seminaarikuvia. Tiedotteita ja uutisia on hyvä kuvittaa tarkoituksenmukaisin ja sisältöä tukevin kuvituskuvin. Jos sopivaa kuvaa ei ole, on parempi luottaa tekstisisällön voimaan kuin tarjota asiayhteydestä irrallinen kuva.

Käytettyjen valokuvien kuva-aiheet ovat monipuolisia ja ajantasaisia. Dynaamiset tilanteet, harkitut aiheet ja monipuolisesti edustetut ihmisryhmät ovat valtioneuvoston kuvien keskiössä. Kuvat ovat realistisia, asiallisia mutta myös mielenkiintoisia.

Kuva-aiheet sopivat suomalaiseen miljööseen ja esittävät tätä päivää. Niissä ei esimerkiksi näytetä vanhentunutta teknologiaa. Kuvat ovat rehellisiä, mutta niissä ei kuitenkaan saa näkyä salaisia tietoja.

Kuvissa noudatetaan eettisyyttä, ja niiden valinnassa noudatetaan esimerkiksi kuvaamiseen tarvittavaa luvallisuutta. Ihmisryhmiä ei esitetä stereotyyppisesti vaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.

Kuvatiedostot

Tiedostot nimetään kuvaavasti. Käyttäjän tulee saada helposti informaatio tiedoston sisällöstä ja sen ajantasaisuudesta. Tiedoston metatietoihin voi myös tallentaa tietoja, kuten omistajan, version, sijainnin, julkaisupäivämäärän. Kuvat viedään aina oikeaan kansioon, ei koskaan esimerkiksi tiedostohakemiston juureen. 

• Kuvasuhde on verkossa 16:9, mikäli vain mahdollista.
• Tiedotteissa käytetään pääosin pientä kuvanostoa. 
  • Huomioi pienen kuvanoston koko. Kuvassa esiintyvien elementtien, kuten tunnusten tulee olla riittävän suuria.
• Sisältösivuilla suositaan isoja kuvia.
• Kuvitus voi olla myös graafisesti toteutettu.
  • Graafisissa toteutuksissa olisi hyvä olla värillinen pohja tai kehys, joka erottaa ne verkkosivuston taustasta.
  • Jos graafisissa kuvissa on tekstiä, muistathan kieliversiot. 
  • Huomio koko, joissa graafista toteutusta käytetään. Näkyvätkö elementit pienessä kuvanostossa? Sopiiko toteutus isoon kuvanostoon?
  • Suosi graafisissa toteutuksissa png-tiedostomuotoa.
• Jos kuva sisältää käyttäjälle välttämätöntä informaatiota, lisää kuvan alt-tekstiksi (vaihtoehtoinen teksti, tekstivastine) selkeä kuvaus kuvan sisällöstä.  
  • Vaihtoehtoinen teksti on verkkosivuilla käytetyn kuvan tärkein metatieto, sillä sitä käyttävät mm. ruudunlukijat ja hakukoneet.
  • Jos kuva on esimerkiksi infografiikkaa, ei alt-tekstiä merkitä. Tällöin kuvan sisältö pitää avata leipätekstissä mahdollisimman hyvin.
  • Jos kuva on puhtaasti koriste, se ei tarvitse alt-tekstiä. Koristekuvan julkaisulle tulee olla perusteet ja sen tulee tukea aihetta.
  • Testaa vaihtoehtoisen tekstin toimivuus esimerkiksi näin: Kuvittele, ettet syystä toisesta näe kuvaa. Saisitko kirjoittamasi tekstin perusteella riittävän käsityksen kuvan sisällöstä?
  • Muista myös alt-tekstin käännökset.

Video- ja äänitiedostot 

Videoita ja äänitallenteita hyödynnetään eri tavoin valtioneuvoston verkkosivuilla. Käytämme videoiden esittämiseen ja tallentamiseen Youtube-kanavaa ja Videosync-sovellusta.

Videotuotannossa sovelletaan kuvatiedostojen tyyliohjeita. Videot ovat laadukkaita ja niiden julkaisulle on sisällöllinen peruste.

Videotiedostot sisältävät paljon informaatiota, kuvan, äänen sekä tekstin muodossa. Videot voivat helpottaa ymmärrettävyyttä, mutta ne tuovat myös saavutettavuushaasteita. Videot voivat olla hankalia sekä kuulo-, että näkörajoitteisille käyttäjille.

Video- ja äänitiedostojen informatiivisesta sisällöstä tarjotaan tekstimuotoinen vastine. Vastineesta tulee käydä ilmi videolla tai äänitiedostolla esiintyvä tieto. 

Kaikki verkossa yli kaksi viikkoa julki olevat videotiedostot tulee tekstittää. Tekstitykset olisi hyvä tarjota erillisinä tiedostoinaan (esimerkiksi .srt). Tämä mahdollistaa useiden kieliversioiden tuomisen samaan videoon. Jos tekstitystiedostojen käyttö ei onnistu, tulee silti saavutettavuuden ja kielilain vaatimukset huomioida.

Käyttöoikeudet

Kuva-, video- ja äänitiedostot kuuluvat tekijänoikeuden piiriin, ja niitä jaetaan erilaisilla käyttöoikeuksilla eli lisensseillä. Jos käyttöoikeuksista ei ole mainintaa, varmista ne materiaalin alkuperäiseltä omistajalta. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön kuvat on useimmiten jaettu Creative Commons -lisenssillä. (ONKO NÄIN?)

Kuva-, ääni- ja videopankeilla on omat lisenssinsä ja ehtonsa. Maksullisen palvelun käyttö ei automaattisesti anna rajattomia oikeuksia tiedostoon. Palveluntarjoaja määrittää oikeudet lisenssiehdoissaan.

Usein esimerkiksi valokuvien yhteydessä pitää mainita kuvaajan nimi. Kuvaajan nimen mainitseminen ei kuitenkaan ole automaattisesti lupa kuvan julkaisuun, vaan lisäksi kuvan käyttöehdoissa jakamisen on

Sivulle lisätään tarvittaessa sisältöjä muista sovelluksista, mikäli rajapinnat sen mahdollistavat. Näitä sisältöjä voivat olla esim.

• Hankeikkunasta hankkeen perustiedot –upotus
• Tarvittaessa otakantaa-palvelusta keskustelu tai muu sisältö upotuksena
• Iframe-upotus esim. YouTubessa olevasta videosta tai Slideshare-esityksistä tai -clipboardista. Mikäli upotus tehdään, on päivittäjän muistettava testata toimivuus eri selaimilla ja älypuhelimella. Lisäksi Iframelle on muistettava määritellä otsikko sivun html-koodissa.
• Upotukset ovat mahdollisia myös MMM:n sosiaalisen median kanavista
• Mahdolliset asiaan liittyvät tiedote- tai uutislistaukset (automaattisesti täydentyvät, YJAn listausportletilla)

Esim: https://mmm.fi/sotka

Verkkosivuston sivutyypit

Etusivu (https://mmm.fi)

Etusivu on nimensä mukaisesti MMM.fi-palvelun etusivu. Etusivu on tärkein näyteikkuna verkkopalveluumme, ja sille kootaan aiheita, joiden oletamme olevan käyttäjille kaikkein olennaisimpia ja tärkeimpiä. Etusivu ei kuitenkaan ole muuttumaton, lukittu kokonaisuus, vaan sitä kehitetään ja muokataan aina tarvittaessa (mm. kävijätilastojen ja palautteen perusteella). 
Etusivun tärkein tehtävä on ohjata käyttäjä tarpeellisen tiedon äärelle.  Etusivua ylläpitää maa- ja metsätalousministeriön viestintä.

Vastuualueen etusivu (esim. https://mmm.fi/metsat)

Vastuualueen etusivulle kerätään valittujen aihealueiden strategisesti merkittävät sisällöt. Vastuualueen etusivulla avustetaan käyttäjää hahmottamaan, mitä näkökulmia ko. aihealueeseen liittyy. Vastuualueen etusivulla parannetaan myös sivuston sisältöjen löydettävyyttä. 

Vastuualueen etusivulle voidaan nostaa sisältöjä mistä tahansa sivuston osasta, yleensä sivulla on listattuna aihealueen viimeisimmät uutiset ja tiedotteet, mahdollisesti myös aihealueeseen liittyvät blogikirjoitukset.

Vastuualueen etusivulle pyritään tuomaan myös näkyvillä asiointitahot, jonne käyttäjän toivotaan löytävän. Esim. MMM:n sivuilta etsitään usein kalastus- ja metsästyslupiin liittyviä lomakkeita, minkä takia vastuualueen etusivulle on lisätty linkit ko. asiointia tarjoaville verkkosivustoille.

Vastuualueen etusivun suunnittelee ja julkaisee MMM:n viestintä yhteistyössä vastuualueen verkkovastaavien kanssa.

Yksittäinen sisältösivu (esim. https://mmm.fi/metsat/monimuotoisuus-ja-suojelu)
(web-sisällön tyyppi YJA:ssa: tavallinen web-sisältö)

Sisältösivu on verkkojulkaisemisen yleisin ja tavanomaisin tyyppi. Sisältösivuina julkaistaan pysyvää tietoa, jota ei ole sidottu mihinkään tiettyyn, ohimenevään ajankohtaan.
Sisältösivut sisällöstä vastaa osaston tai yksikön virkahenkilö. Hän huolehtii myös sivujen ajantasaisuudesta ja tarvittaessa niiden poistamisesta. Käytännön päivityksissä avustavat osastojen verkkopäivittäjät.

Tiedotteet, uutiset ja uutisnostot

Napakka ja kiinnostava otsikko

Napakka, ytimekäs otsikko on koukku itse tiedotteeseen. Laita siis uutinen jo otsikkoon. Otsikko kertoo sen, mikä tiedotteessa on kiinnostavaa ja merkittävää. Ajattele, että otsikko kuin tuoteseloste: siitä käy ilmi tiedotteen olennaisimmat asiat.

Uutinen kärkeen

Tiedotteessa on oltava uutinen. Jos et tiedä, mikä tiedotteessasi on uutinen, miksi toimittajakaan kiinnostuisi siitä? Mikä tiedotteessa on kiinnostavinta tai uutta tietoa? Nosta se kärkeen ja uskalla jättää taustatiedot loppuun. Tiedotteella haetaan näkyvyyttä: pohdi, mikä lukijaa kiinnostaa ja mikä vaikuttaa mahdollisimman moneen ihmiseen tai yritykseen. Muista myös asian taustoitus; siinä on hyödyksi pidemmän ajanjakson perspektiivi. Mitä on tapahtunut aiemmin? Mikä on muuttunut?

Selkeä kieliasu

Kirjoita tiedotteesi sellaiseksi, että tekstin voisi julkaista vaikka sellaisenaan. Mitä helpommalla toimittaja pääsee, sitä todennäköisemmin uutinen julkaistaan. Ole konkreettinen. Vältä passiivia ja asian verhoilua monimutkaisiin lauseisiin. Älä oleta, että toimittaja tai lukijat tuntevat oman alasi lyhenteet ja erikoistermit, vaan avaa ne kansankielisesti.

Kiinnostavat sitaatit

Sitaatit lisäävät tekstin kiinnostavuutta. Useimmiten lukijat ovat kiinnostuneempia toisista ihmisistä kuin asioista. On tärkeää, että sitaatit tuovat tiedotteeseen jotain uutta. Usein ne voivat avata syitä muutoksen taustalla tai vaihtoehtoisesti tunnetiloja, joita tiedotteessa ei pystytä sanomaan yhtä suoraan ja luontevasti. Muista kuitenkin pitää sitaatit napakoina.

Yhteystiedot kuntoon

Lisää yhteystietojen antajan nimi, titteli, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Yhteyshenkilön on syytä olla tavoitettavissa, mielellään heti tiedotteen lähdettyä ja koko päivän. Huolehdi, että kyseinen henkilö varmasti tietää olevansa lisätietojen antajana!

Huomioi päivän muu uutistarjonta

Seuraa päivän uutistilannetta: jos meneillään on suuri uutistapahtuma, arvioi voisiko tiedotteen lähettämistä hieman siirtää. Milloin päivän uutistarjonta luo otolliset puitteet viestinnällesi?

Kattava jakelu 

Tarkista, että lähetät tiedotteen kaikille olennaisille jakelulistoille. Käytä jakelulistoja rohkeasti tiedotteen aiheen mukaan. Muista myös jakaa tiedote MMM:n sosiaalisen median kanavissa.

Uutiset
Uutinen on rakenteeltaan vastaava kuin tiedote, mutta sitä ei lähetetä yleensä vastaanottajille vaan se julkaistaan vain verkkosivustolla. 

Uutinen voi olla taustoittava tai se ei yhtä selvästi kuin tiedote liity johonkin päätökseen tai linjaukseen. Uutisen sisältö voi myös olla tiedotetta vapaampi. 

Uutisnosto

Uutisnosto on nimensä mukaisesti kuvallinen nosto etusivulla, joka viittaa verkkosivustolla tai muualla verkossa olevaan sisältöön, esim. blogikirjoitukseen tai hakuilmoitukseen. 

Uutisnoston pituus on yksi kappale (=ingressi) + kuva + otsikko. Koska uutisnoston ingressi tulee näkyviin MMM.fi:n etusivulle sen pituus on hyvä olla max. 200 merkkiä. Uutisnostoa tehtäessä on muistettava määritellä kuvan koko etusivulla pieneksi.

Uutisnosto ei lähde sähköpostina tai sosiaalisen median jakona, joten sen voi turvallisesti julkaista nopeasti ja muokata tarvittaessa myöhemmin.

Blogikirjoitus

https://mmm.fi/blogit 

MMM:n verkkosivulla julkaistaan säännöllisesti MMM:n blogia, johon ministeriön asiantuntijat kirjoittavat kirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Joka maanantai ilmestyvän blogikirjoituksen vuorot kiertävät yksiköittäin. Tämän lisäksi blogeja voi julkaista tarvittaessa muulloinkin.

Blogikirjoituksen pituus on 2500 – 3000 merkkiä ja siinä ei käytetä väliotsikoita eikä yleensä myöskään kuvia. Blogin kirjoittajan kuva liitetään blogikirjoituslistaukseen, mutta uutisnostossa ja sosiaalisen median jaoissa käytetään MMM:n blogiplanssia. 

Blogin julkaisussa käytetään YJA-julkaisualustan blogi-toiminnallisuutta. Blogit julkaisee viestintäyksikkö.

Blogit ovat yleensä vain suomenkielisiä, mutta tarvittaessa ne voi käännättää myös ruotsiksi ja englanniksi, mutta tällöin on otettava huomioon VNHY:n kielenkääntäjien linjaus siitä, että blogeja ei välttämättä käännetä ellei kyseessä ole merkittävä aihe

Hallitusohjelmaan liittyviä lainsäädäntö- ja muita hankkeita pyritään esittelemään kattavasti MMM:n verkkosivustolla. Hankkeiden esittelytasot ovat seuraavat:

Taso 1 - S (Hankeikkuna) 
Hanke esitellään hankeikkunassa, jossa on kootusti hankkeen perustiedote ja haluttaessa linkitykset verkkosivuille ja ajankohtaismateriaaliin, esim. tiedotteisiin. Esim. https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM046:00/2017 

Taso 2 – M (hankkeen esittely mmm.fi-sisältösivulla)
Hanke esitellään MMM:n verkkosivuilla normaalissa sivuhierarkiassa yhtenä sivuna (+ mahdollisina alasivuina). Esim. https://mmm.fi/vesihuoltouudistus

Taso 3 – L (hankkeen esittely omana kokonaisuutenaan mmm.fi-sivustolla)
Hanke on MMM:n sivuilla omana kokonaisuutena, MMM:n ulkoasukontekstissa kuitenkin. Hankkeella on oma navigaatio ja mahdollisesti omia visuaalisia elementtejä.  Esim: https://mmm.fi/huoneistotietojarjestelma 

Taso 4 – XL (hankkeella oma sivusto)
Hankkeelle on perustettu oma verkkosivustodomain, jota ylläpidetään erikseen kootun organisaation voimin. Nämä hankkeet ovat yleensä yli hallituskauden ulottuvia. Tätä vaihtoehtoa toivotaan käytettävän vain erittäin hyvin perustein, koska malli aiheuttaa runsaasti kustannuksia ja vaatii resursseja huomattavasti. Esim. https://osakehuoneistorekisteri.fi   

Uusien hankesivujen perustaminen (pl. hankeikkuna)

Hankeikkunaan perustettavien lainsäädäntöhankkeiden vastuut ja ylläpito määritellään erikseen Hankeikkunan ohjeistuksessa.

Uudet MMM:n sivustolle tulevat hankesivut (tasot 2 -3) suunnitellaan ja luodaan yhteistyössä viestintäyksikön kanssa. Sisältösuunnitelma on hyvä olla hyväksytty osaston johdolla. Ylläpito-organisaation tulee olla nimetty.

Kokonaan omalle verkkodomainille perustettavien hankesivustojen osalta on syytä perustaa projekti sen jälkeen, kun erillissivuston perustamiselle on hyväksytyt syyt ja ylläpito-organisaatio ja taloudelliset resurssit on varmistettu.

Sisältöjä kannattaa hahmottaa kokonaisuuksina ja miettiä, mitä kuhunkin sisältöteemaan liittyy.

Ota nämä huomioon:

• Mieti, kenelle ja mitä käyttötarkoitusta varten olet uutta sivua tai sisältöä tekemässä.
• Sivun pitää toimia itsenäisenä kokonaisuutena esimerkiksi sellaisille kävijöille, jotka tulevat sivulle suoraan hakukoneen kautta.
• Kerro vain olennainen ja nosta tärkein asia kärkeen. Taustoitus tulee loppuun, jos sitä edes tarvitaan.
• Ole johdonmukainen. Esitä asiat yhdenmukaisella tavalla, niin käyttäjän on helpompi ymmärtää sisällön logiikkaa.
• Mieti, miten voit pitää lukijan kiinnostusta yllä. Voisiko sisältöä jäsennellä esimerkiksi esitysmallien avulla?
• Ohjaa käyttäjä eteenpäin oleellisen tiedon äärelle. Kaikkea tietoa ei tarvitse tuoda valtioneuvoston verkkosivuille. On järkevää, että tieto on siellä, missä asiantuntemuskin on.

Sivun rakenne

Kun teet uutta sivua tai muokkaat vanhaa, mieti sivun rakennetta. Miten kokonaisuus hahmottuu? Miten sisältö pilkotaan osiin ja miten se järjestetään?

Ota huomioon nämä:

• Valitse toimiva sivupohja verkkoviestintätiimin kanssa yhdessä.
• Varmista, että sisältöä on yhdelle sivulle riittävästi, mutta ei liikaa. Nyrkkisääntö on, että sanoja pitäisi olla vähintään 300, kun kyse on perinteisestä sisältösivusta (ei esim. etusivusta).
• Karsi, tiivistä ja jaottele. Kovin pitkä, yhtenäinen leipäteksti ei välttämättä palvele, sillä verkkosisältöä ei lueta kronologisesti.
• Tee silmäiltävää sisältöä. Käytä verkkotekstissä lyhyitä kappaleita ja rytmitä tekstiä väliotsikoin, kuvin, linkein ja listoin.
• Hyödynnä YJA:n monipuolisia esitystekniikoita, joiden käytössä saa apua ministeriön viestintäyksiköstä.

Apua viestinnästä sivupohjien tekemiseen

Jos uudelle sisällölle tarvitaan uusi verkkosivu, kannattaa olla yhteydessä viestintäyksikköön, jonka kanssa on hyvä pohtia kannattaako sivu perustaa ja minne se sijoitetaan navigaatiossa. Joskus uutta sivua ei kannata luoda vaan täydentää olemassa olevaa sivua tai korvata aiempaa sisältöä. Lisäohjeita kohdasta ylläpitoprosessi.

Hallitusohjelman toteuttamiseen liittyvät hankkeet paremmin näkyviin

Hallitusohjelman toteuttamisen seurantaa varten on valtioneuvoston sivustolle perustettu kokonaisuus, jossa hallitusohjelman toteuttamista tukevia eri toimenpiteitä seurataan. Tätä kokonaisuutta ylläpitää VNK:n viestintäosasto ja VNK:n strategiayksikkö. Ministeriöt tuottavat tietoa toimenpiteistä suoraan hankeikkunaan ko. hankkeiden sisältöön sekä mahdollisille hankkeiden omille sivuille tai sivustoille (ks. alla).

MMM:n verkkosivuille kootaan MMM:n vastuulla olevista hallitusohjelman toteuttamistoimenpiteistä oma koostesivu, jolta ohjataan ko. toimenpiteen tarkempaan esittelyyn alla olevan hankeluokituksen puitteissa.

Hankkeet luokitellaan näkyvyyden kannalta neljään kategoriaan

1. Hankeet, joille perustetaan oma domain. Näitä hankkeita on erittäin vähän ja käytännössä ne ovat pitkiä, yli hallituskauden kestäviä ja erittäin laajoja kokonaisuuksia. Tätä vaihtoehtoa harkittaessa kannattaa miettiä erittäin tarkkaan ylläpidon vaatimat rahalliset ja henkilötarpeet. MMM:llä vain yksi hanke: https://osakehuoneistorekisteri.fi   
2. Hankkeet, joille rakennetaan oma navigaatio MMM:n sivuston sisälle. Esim. https://mmm.fi/sotka
3. Hankkeet, joilla on MMM:n nk. perusnavigaation osana oma sivu. Esim. https://mmm.fi/ilmastoruoka, https://mmm.fi/elintarvikelaki   
4. Hanke on esillä Hankeikkunassa, https://mmm.fi/hankkeet , mutta sillä ei ole omaa sivua tai sivustoa

Kaikissa em. esitystavoissa kannattaa tarvittaessa hyödyntää YJA-alustan rajapintoja Hankeikkunaan, Ota kantaa –sivustoon sekä MMM:n sosiaalisen median sovellusten sisältöihin. On myös suotavaa hyödyntää MMM:n tiedote- ja uutislistauksia.

Ilmastoasiat entistä paremmin esille

Ilmastoon liittyvät toimintakokonaisuudet ja hankkeet sekä niiden merkitys ovat lisääntyneet MMM:n toimintasektorilla. MMM:n verkkosivustolla ilmastoasiat ovat kuitenkin yhä hajallaan, sijoitettuna pitkälti vastuuyksikön sivujen mukaisesti.

Jotta MMM:n hallinnoimista ilmastoon liittyvästä asiakokonaisuudesta saisi nykyistä paremman käsityksen ja jotta sisällön päivittäminen olisi nykyistä koordinoidumpaa on mmm.fi –sivustolle nykyistä selkeämmin nostettava esiin ilmasto-kokonaisuus, joka sisältää loogisesti esitettynä kaiken MMM:n toimintasektoriin ilmastotoimiin liittyvän sisällön. YJA-julkaisualustan ominaisuuksia hyödyntämällä tämä ei tarkoita, etteikö osa sisällöstä voisi näkyä myös muiden vastuualueiden alla.  Tärkeää on kuitenkin nostaa ilmasto yhdeksi selkeäksi kärkiteemaksi sivustolla.

YK:n kestävän kehityksen mittarit sidottava MMM:n verkkosivujen sisältöön

MMM on ensimmäisenä ministeriönä ottanut strategiatyössä huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Kestävää kehitystä edistetään kokonaisvaltaisesti siten, että taloudellinen, sosiaalinen, ekologinen ja kulttuurinen kestävyys muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. 

Maa- ja metsätalousministeriön toiminnan ytimessä ovat tavoitteista:

• Ei nälkää 
• Puhdas vesi ja sanitaatio
• Vastuullista kuluttamista
• Ilmastotekoja
• Vedenalainen elämä
• Maanpäällinen elämä

MMM:n verkkosivuilla edellämainitut tavoitteet tuodaan entistä paremmin esille sivujen sisällössä esim. kuvasymbolein tai tekstielementein. Kunkin tavoitteen toteuttamista edistävät asiakokonaisuudet on myös mahdollista listata.

Visuaalisuuden lisääminen

MMM:n verkkosivustolla pyritään systemaattisesti lisäämään visuaalisuutta, kuvia ja infografiikoita sekä videoita.

Kuvien tulee kuitenkin liittyvä sivun aiheeseen ja noudattaa muita YJAn määrittelyitä, esim. kuvasuhde tulee olla 16:9 ellei erikseen muuta päätetä. Kuviin on lisättävä tekstivastineet, muistaen käännökset sekä tarvittaessa kuvaajan nimi tai omistajataho.

Infografiikan osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä tekstivastineisiin, niistä on kuulijan pystyttävä päättelemään infografiikan sisältö näkemättä itse kuviota.
Videoiden osalta noudatetaan MMM:n linjauksia 23.11.2020

• MMM:n julkaisee kanavissaan kaikki merkittävät tiedotustilaisuudet, kuulemiset sekä yleisölle avoimet tilaisuudet. Tilaisuudet ovat lähtökohtaisesti katsottavissa myös 14 päivän jälkeen tekstitettynä. Suoria lähetyksiä ei tarvitse tekstittää.
• Jos tilaisuutta ei tekstitetä, tallenne poistetaan 14 päivän jälkeen MMM:n kanavista (tallenne arkistoidaan kyllä).
• Ei takautuvaa tekstitystä (ennen 23.9.2020 pidetyistä tilaisuuksista).

Integraatiot

Verkkosivuille integroidaan mahdollisuuksien mukaan sisältöjä mm. YouTubesta, Slidesharesta sekä MMM:n sosiaalisen median kanavista saavutettavuus huomioon ottaen. 
Integroinnisssa käytetään YJA:n omia upotusportletteja tai sovelluksen upotuskoodeja. 
Yksittäiset esitykset voidaan tallentaa YJAn materiaalipankkiin ja liittää verkkosivulle sieltä, mutta samaan tapahtumaan liittyvät PowerPoint/pdf –esitykset kannattaa tallentaa MMM:n Slidesharetilille ja koota siellä yhdeksi nk. clibboardiksi, jolloin yhden linkin takaa saa selattavaksi kaikki esitykset ilman, että niitä tarvitsee ladata sivulle erikseen.

Yleinen saavutettavuuden huomioonottaminen verkkosivustolla

YJA-alustalla, jolla mmm.fi –verkkosivusto sijaitsee, oleville verkkosivuille on tehty saavutettavuusarviointi, jossa on havaittu sekä sivustokohtaisia korjaustarpeita, esim. sisältöihin, visuaalisuuteen ja värien kontrasteihin liittyen, että YJA:n yhteisiin toiminnallisuuksiin liittyviä korjauksia, kuten esim. käyttöliittymien parannuksia ja toimintojen attribuuttien tarkennuksia. Havaittujen korjausten/parannusten joukossa ei ole havaintoja, jotka tekisivät YJA:sta "saavuttamattoman" tai heikentäisivät perussisällön saavutettavuutta merkittävästi.

YJA:n yhteisiin toiminnallisuuksiin liittyvät parannukset toteutetaan keskitetysti, jolloin muutokset parantavat saavutettavuutta kaikilla YJA-sivustoilla, joilla ko. toimintoja käytetään.
Sivustokohtaiset korjaukset jakautuvat teknisiin korjauksiin, jotka tekee sovellustoimittaja sekä sivuston ylläpitäjien toimin tehtäviin korjauksiin. Osan ylläpitäjäkorjauksista vaatii laajempia, pääkäyttäjätason oikeuksia ja osan voi tehdä normaalein ylläpito-oikeuksin.

Saavutettavuuskorjausten tunnistamisen apuna MMM:ssä on käytössä Siteimprove-sovellus, jolla käyttäjä voi löytää saavutettavuuspuutteita ja siirtyä suoraan julkaisualustalle korjaamaan virheen. MMM:n sisältö on jaettu Siteimprovessa eri vastuualueisiin, joille on määritelty omat ylläpitäjänsä. Näin saavutettavuuden ylläpito voidaan kohdistaa ylläpitäjälle tuttuihin aihepiireihin.

Pääkäyttäjätason korjaustehtävät on keskitetty viestintäyksikössä ja tietohallinnossa toimiville MMM:n pääkäyttäjille. Normaalitason saavutettavuuskorjausten vastuut jakautuvat sivuston ylläpitovastuiden mukaisesti.

Liitetiedostojen saavutettavuudesta vastaa niiden tekijä, joko MMM:n sisällä tai muussa organisaatiossa.

Saavutettavuuspalauteprosessi on määritelty ja toiminnassa

Mikäli MMM:n hallinnoimien sivujen käyttäjä havaitsee saavutettavuusongelman, hän voi antaa palautetta ongelmasta ko. verkkosivun kautta. Saavutettavuuspalaute ohjautuu MMM:n kirjaamoon, jossa se tallennetaan asianhallintajärjestelmä Vahvaan. Vahvan kautta määritellyt vastuuhenkilöt saavat tiedon palautteesta ja ohjaavat sen oikealle vastaanottajalle joko ministeriössä tai muussa organisaatiossa, jossa kyseessä on esim. ko. organisaatiossa laadittu liitetiedosto.

Käyttäjän havaitsema saavutettavuusongelma pyritään korjaamaan sivustolla tai jos kyseessä on liitetiedosto, toimittamaan hänelle saavutettavaksi päivitetty versio tiedostosta, joka päivitetään myös verkkosivulle. 

Tarvittaessa vedotaan kohtuuttoman vaivan periaatteeseen.

Saavutettavuusseloste on laadittu

MMM.fi, kalat.fi ja osakehuoneistorekisteri.fi –sivustoille on laadittu saavutettavuusselosteet sivustojen kieliversioiden mukaisesti. 

MMM.fi –sivustolla esitellään myös erätalouden ja kalatalouden järjestelmien saavutettavuusselosteet, koska ko. järjestelmissä niille ei ole luontevaa sijaintipaikkaa ja koska järjestelmäprosessien omistaja on MMM.

Saavutettavuusselosteita päivitetään sitä mukaa, kun saavutettavuustilanne sivustoilla muuttuu.
 

Yksittäisen verkkosivun sisällössä noudatetaan seuraavia periaatteita.

• Sivu on sidoksissa johonkin kokonaisuuteen, myös oman navigaation omaavat hankkeet on listattu esim. hallitusohjelman hankkeet –sivulla tai substanssiosion navigaatiossa on linkki hankkeeseen.
• Otsikkotasot kunnossa – H1->H2…
• Ei linkkejä tekstin sekaan muuten kuin poikkeustapauksissa
• Selkeät sanalliset linkit, ei www-alkuisia, ei lue lisää –linkkejä
• Lisätietoja-portletti otetaan käyttöön kaikille sisältösivuille, ml. kieliversiot
• Alt-tekstit kuville ja infografiikalle ja videoille
• Url selkeä, mukaan vastuualue, vain poikkeustapauksissa suoraosoite mmm.fi/sivunnimi
• Linkitykset muihin relevantteihin sivuihin omalla sivustolla sekä ulkona
• Sisällön ajantasaisena pitäminen, ml. kieliversiot, jotta esim. sosiaalisesta mediasta on järkevää ohjata sivuille.
   

Ylläpito-organisaatio

MMM.fi –sivuston ylläpito on järjestetty seuraavasti:
Sivuston vastaava päätoimittajana, jonka vastuulla sivuston sisältö on, toimii MMM:n viestintäjohtaja Janne Impiö.

Sivuston teknisenä päätoimittajana ja pääkäyttäjänä (vrt. webmaster) toimii viestintäasiantuntija Vesa Vuorimaa, varalla Raimo Torvinen.

Sivuston jokaisella sisältösivulla on sivun sisällöstä ja sen päivityksestä vastaava henkilö tai yksikkö. Nämä voivat olla sama henkilö tai sisältövastuu ja päivitysvastuu on hajautettu.
MMM:n omia kehittämistoimia valmistellaan ja kehitellään MMM:n verkkoviestintäryhmässä, jossa on edustus ministeriön osastoilta ja toimialoilta. Ryhmän vetäjänä toimii Vesa Vuorimaa.

Valtioneuvoston yhteisen julkaisualustan (YJA) kehittämistä linjataan ja suunnitellaan YJA-yhteistyöryhmässä, jossa on kaikkien ministeriöiden edustus. MMM:n edustajan ryhmässä on Vesa Vuorimaa.

Käyttäjähallinta

MMM.fi –verkkosivusto on osa valtioneuvoston yhteistä julkaisualustaa (YJA). YJAn omistaa Valtori ja valtioneuvosto on Valtorin asiakas. Kaikkia ministeriöitä Valtorin suuntaan edustaa VNK, mutta yksittäisillä ministeriöillä on myös mahdollisuus kehittää sivustoaan suoraan Valtorin tai sovellustoimittaja Ambientian kanssa toimien.

YJA-sivustojen yleistä kehittämistä tehdään yhteistyössä muiden YJAssa olevien ministeriöiden kanssa. Tavoitteena on, että tekninen uudistus saadaan samalla kertaa kaikkien YJA-ministeriöiden käyttöön, jolloin vältytään päällekkäisiltä kustannuksilta.

MMM:n verkkosivuston päivittämisestä nimetyt henkilöt on koulutettu käyttämään valtioneuvoston yhteistä julkaisualustaa (YJA). MMM:n pääkäyttäjä ylläpitää ja myöntää päivittäjäoikeuksia. 

Uudet käyttäjät koulutetaan sivuston ylläpitoon, ministeriöistä poistuneet ylläpitäjät poistetaan käyttäjärekisteristä.

YJAssa on MMM:llä kolmentasoisia käyttöoikeuksia, sivuston omistaja (1 kpl), sivuston pääkäyttäjä (4 kpl) sekä sivujen ylläpitäjä (n. 40 kpl). Lisäksi erikseen myönnetään oikeudet blogien ylläpitoon ja moderointiin (viestintäyksikön työntekijät).

Sivuston sisällön kehittäminen

MMM:n internetsivuston rakenne on ylätasojen (1-2) osalta kiinteä, muutokset näihin tehdään yhteistyössä viestinnän ja ministeriön / osaston johdon kanssa. Sivujen sisältöjen osalta noudatetaan normaalia ylläpitoprosessia.

Alempien sivuhierarkiatasojen osalta sovitaan tapauskohtaisesti viestinnän vastuuviestijän tai pääkäyttäjän tai viestintäjohtajan kanssa muutoksista. Rakennetta muutettaessa on huomioitava, että sisällön on hyvä olla uutta / muokattua sivua perustettaessa valmiina vähintään suomenkielisen sisällön osalta. Kieliversioiden osalta sivujen julkaisu on suunniteltava myös hyvissä ajoin, mm. käännösten tilausten osalta. 

Kun luodaan täysin uusia sivupohjia tai muokataan nykyistä sivurakennetta, on viestintäyksikkö vastuussa uusien sivujen luonnista, ml. kieliversiot. Vastuuyksikkö tai viestintäyksikkö sopii keskenään sivun sisällön syöttämisestä ensimmäisellä kerralla. Jos sivulle tarvitaan kehittyneempiä ja enemmän teknistä asiantuntemusta vaativia sisältöjä, on suositeltavaa, että viestintäyksikkö tekee ensimmäisen version. Vastuuyksikkö ottaa vastuun päivittämisestä myöhemmin normaalin päivitysprosessin mukaisesti.

Palaute

Yleinen palaute

MMM:n verkkosivuston yleinen palaute ohjautuu viestintäyksikön sähköpostiin, josta tarvittaessa palautteeseen reagoidaan ja ohjataan se sille taholle, joka asiasta parhaiten tietää. Asialliseen palautteeseen reagoidaan välittömästi / seuraavan työpäivän aikana, jotta palautteen lähettäjä tietää, että hänen kysymystään käsitellään. 
https://mmm.fi/palaute 

Tietopyynnöt

Ministeriölle voi esittää tietopyynnön osoitteessa https://mmm.fi/tietopyynto 
Viranomaisella olevan asiakirjan julkisuus on pääperiaate, eikä maa- ja metsätalousministeriö rajoita tiedonsaantia ilman laillista perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeen 

Asiakirjapyyntöihin pyritään vastaamaan kahden viikon kuluessa. Laajoissa tiedonhakutehtävissä toimitusaika voi olla pidempi (neljä viikkoa).

Saavutettavuuspalaute

MMM pyrkii parantamaan verkkopalvelun saavutettavuutta. Jos sivustolta löytyy ongelmia joita ei ole kuvattu sivuston saavutettavuusselosteessa, niistä voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.mmm@gov.fi. 

Pyyntö henkilötietojen tarkistamiseksi

Sivuston käyttäjä voi pyytää ja saada nähtäväksesi palveluihin tallennetut henkilötietonsa lähettämällä tietopyynnön sähköpostitse ministeriön kirjaamoon tai käyttämällä verkkolomaketta.

https://mmm.fi/tietosuoja/kayttajan-oikeudet-ja-henkilotietojen-tarkistaminen

Kirjaamon sähköposti: kirjaamo.mmm@gov.fi.