Suomessa uusiutuvasta energiasta suurin osa on bioenergiaa

Uusiutuvilla energianlähteillä tarkoitetaan puupolttoaineita, muita kasvi- ja eläinperäisiä polttoaineita, biokaasua, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavaa osuutta, vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja maalämpöä.

Vuonna 2023 uusiutuvan energianlähteiden osuus oli 42 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Viime vuosina uusiutuvassa energiassa suurin kasvu on tapahtunut aurinko-, tuuli- ja vesivoiman tuotannossa. Samanaikaisesti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus on laskenut. Lue lisää Tilastokeskuksen katsauksesta: Ydin-, tuuli- ja vesivoiman kasvu vauhdittivat siirtymää kohti puhtaampaa energiajärjestelmää vuonna 2023 (Tilastokeskus 16.12.2024)

Uusiutuvan energian tavoitteet linjataan kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa

Uusiutuvan energian lisäystavoitteita ja keinoja linjataan kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa. Viimeisin ilmasto- ja energiastrategia laadittiin vuonna 2022. Samana vuonna päivitettiin myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU), joka koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria eli mm. maataloutta, liikennettä, rakennusten erillislämmitystä ja jätehuoltoa. Myös Suomen biotalousstrategia päivitettiin vuonna 2021. Lisäksi maankäyttösektorille laadittiin ilmastosuunnitelma (MISU) vuonna 2022.

Suomessa puupolttoaineet ovat merkittävä bioenergian lähde

Merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa on puupohjainen energia eli puupolttoaineet. Vuonna 2023 (ennakkotieto) puupolttoaineiden osuus uusiutuvasta energiasta oli 66 %.

Suomessa puupohjainen energia pohjautuu erityisesti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirtoihin. Puunjalostusteollisuuden sivuvirrat eli mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru on hyödynnetty pitkään energiaksi. Vastaavasti hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä korjattavista hakkuutähteistä ja pienpuusta eli metsähakkeesta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Myös kotitalouksissa käytetään huomattava määrä polttopuuta ja puupellettejä. Lisäksi useat puutuotteet ja puiset rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää energiana. Viime vuosina puupolttoaineista on kasvanut etenkin mustalipeän osuus lisääntyneen sellun tuotannon myötä. Puupolttoaineiden osuutta Suomen energian tuotannossa kuvastaa myös se, että puupolttoaineet nykyään suurin yksittäinen energianlähteemme, eli puupolttoaineiden osuus on energian kokonaiskulutuksesta suurempi kuin öljyn tai hiilen.  Vuonna 2023 (ennakkotieto) puupolttoaineilla katettiin 28 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ne olivat Suomen käytetyin energianlähde.

Kuivia, selluloosapitoisia peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä, olkea ja viljan lajittelujätteitä voidaan polttaa joko sellaisenaan tai muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Myös kotieläintuotannon lanta voidaan hyödyntää energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla se biokaasuksi. Biokaasua voidaan tuottaa monenlaisista biomassoista mädättämällä hapettomissa olosuhteissa. Myös kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa luetaan bioenergiaksi. Muun muassa kalanjalostuksen öljyjätettä tai elintarviketeollisuuden tähteitä voidaan jalostaa energiaksi. Kaiken kaikkiaan bioenergiaa voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja lukuisilla eri tekniikoilla.

Muualla palvelussamme

Biokaasu
Puupolttoaineet energian tuotannossa
Biomassan kestävyyskriteerit (EU:n uusiutuvan energian direktiivi)
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelu

Muualla verkossa

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (Tilastokeskus 2.7.2024)
​​​​​​​Ydin-, tuuli- ja vesivoiman kasvu vauhdittivat siirtymää kohti puhtaampaa energiajärjestelmää vuonna 2023 (Tilastokeskuksen katsaus 16.12.2024)
Uusiutuvan energian toimialaraportti (TEM, 31.1.2023)
Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (TEM 9.9.2022)
​​​​​​​EU:lle toimitettavat kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat (TEM)
​​​​Bioenergia (Motiva)
Eurostatin uusiutuvan energian tilastoja
Bioenergia-aiheisia hankkeita Hankehaavissa
Uusiutuva energia Suomessa (TEM)