Suomessa uusiutuvasta energiasta suurin osa on bioenergiaa

Uusiutuvilla energianlähteillä tarkoitetaan puupolttoaineita, muita kasvi- ja eläinperäisiä polttoaineita, biokaasua, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavaa osuutta, vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2020 oli 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Ensimmäistä kertaa energiatilastoinnin aloittamisesta uusiutuvien energialähteiden kulutus oli vuonna suurempaa kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus yhteensä. 

Vaikka uusiutuvien energianlähteiden käyttö on Suomessa noussut, käytetään energiantuotannossamme edelleen huomattava määrä fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä ja kivihiiltä. Vuonna 2020 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 37 prosenttia.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvan energian osuus on ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta oli vuonna 2019 Suomessa 43 prosenttia. Vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä niin, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla.

Suomessa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on ollut toiseksi suurinta EU-maiden joukossa ja Suomi on ylittänyt EU:n vuodelle 2020 asettaman uusiutuvan energian osuuden tavoitteensa, 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuodesta 2014 lähtien.

Suurin osuus uusiutuvasta energiasta on Suomessa bioenergiaa eli erilaisista biomassoista tuotettua energiaa.

Suomessa puupolttoaineet ovat merkittävä bioenergian lähde

Merkittävin bioenergian lähde Suomessa on puupohjainen energia eli puupolttoaineet. Puupolttoaineet ovat myös suurin yksittäinen energianlähteemme, eli niiden osuus on energian kokonaiskulutuksesta suurempi kuin öljyn tai hiilen.  Vuonna 2020 puupolttoaineilla katettiin 28 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ne olivat Suomen käytetyin energianlähde. Seuraavaksi suurin yksittäinen energianlähde oli öljy, jolla tuotettiin 21 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.

Suomessa puupohjainen energia pohjautuu erityisesti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirtoihin. Puunjalostusteollisuuden sivuvirrat eli mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru on hyödynnetty pitkään energiaksi. Vastaavasti hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä korjattavista hakkuutähteistä ja pienpuusta eli metsähakkeesta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Myös kotitalouksissa käytetään huomattava määrä polttopuuta ja puupellettejä. Lisäksi useat puutuotteet ja puiset rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää energiana. Viime vuosina puupolttoaineista on kasvanut etenkin mustalipeän osuus lisääntyneen sellun tuotannon myötä.

Kuivia, selluloosapitoisia peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä, olkea ja viljan lajittelujätteitä voidaan polttaa joko sellaisenaan tai muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Myös kotieläintuotannon lanta voidaan hyödyntää energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla se biokaasuksi. Biokaasua voidaan tuottaa monenlaisista biomassoista mädättämällä hapettomissa olosuhteissa. Myös kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa luetaan bioenergiaksi. Muun muassa kalanjalostuksen öljyjätettä tai elintarviketeollisuuden tähteitä voidaan jalostaa energiaksi. Kaiken kaikkiaan bioenergiaa voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja lukuisilla eri tekniikoilla.

Uusiutuvan energian tavoitteet linjataan kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa

Uusiutuvan energian lisäystavoitteita ja keinoja linjataan kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa. Viimeisin strategia hyväksyttiin marraskuussa 2016 ja strategia päivetään vuonna 2021. Vastaavasti vuoden 2021 aikana päivitetään syyskuussa 2017 julkaistu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU), joka koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria eli liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätehuoltoa ja maataloutta. Myös Suomen biotalousstrategia päivitetään vuonna 2021. Lisäksi maankäyttösektorille laaditaan ilmastosuunnitelma.

Muualla palvelussamme

Biokaasu
Puupolttoaineet energian tuotannossa
Biomassan kestävyyskriteerit (EU:n uusiutuvan energian direktiivi)
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelu

Muualla verkossa

Uusiutuvan energian osuus vuonna 2019 (Tilastokeskus 21.12.2020)
Energian kokonaiskulutus Suomessa 2019 energialähteittäin (liitekuvio, Tilastokeskus 21.12.2020)
Tilastokeskuksen energia taulukkopalvelu 2019 (Tilastokeskus)
Ilmasto- ja energiastrategioiden laatiminen (TEM)
Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 KAISU (YM, 2017)
Uusiutuva energia Suomessa (TEM)
Bioenergia (Motiva)
Eurostatin uusiutuvan energian tilastoja
Bioenergia-aiheisia hankkeita Hankehaavissa
Biotalous-kärkihankkeen toteutus (VNK)
EU-jäsenmaiden kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat NREAP

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350