Maaseutumaisema ja maisemanhoito

Näkemäämme maisemaan vaikuttavat korkeussuhteet, maaperä- ja vesiolot, ilmasto, kasvillisuus sekä eri ajanjaksoina tehdyt ihmisen toimet, kuten rakentaminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen.

Suomalaiselle maaseutumaisemalle ovat luonteenomaisia metsien ja vesistöjen runsaus. Pohjoinen sijainti, humidi ilmasto ja maaperä vaikuttavat kasvillisuuteen ja kasvuoloihin.

Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Rakennettuja alueita on alle 5 % pinta-alasta. Valtaosaa Suomen maan pinta-alasta peittävät eri-ikäiset, havupuuvaltaiset metsät. Maan etelä- ja länsiosat rajautuvat mereen. Laajan saaristoalueen maisemassa näkyvät nykyisin runsas loma-asutus, kalastuselinkeino sekä pienimuotoinen maatalous. Maapinta-alasta sisävesiä eli järviä ja jokia on noin 10 %. Myös peltoja ja muuta maatalousaluetta on alle 10 %. Suurimmat yhtenäiset maatalousalueet ovat jokilaaksoissa ja vesistöjen läheisyydessä.  Myös useimmat kaupungit ja taajamat sijaitsevat vesistöjen äärellä tai niiden läheisyydessä.

Lappi on Suomen pohjoisinta aluetta ja muusta maasta poikkeavaa tunturiseutua.  Pohjoisessa Suomessa merkittäviä elinkeinoja ovat metsätalouden ohella porotalous, erityisesti jokivarsiin sijoittunut maatalous sekä isot talvimatkailun keskukset.

Maaseutumaisema on uusiutuvaa luonnonvaraa ja muuttuu kulloistenkin tuotantotoimenpiteiden seurauksena. Suomen maaseutuelinkeinojen perusta on uusiutuvien luonnonvarojen monipuolisessa ja kestävässä hyödyntämisessä. Ilman viljelytoimenpiteitä pelto metsittyisi nopeasti. Metsänhoidolla edistetään kasvuolosuhteiden mukaista puuston kasvatusta. Metsänhoidon tuloksena talousmetsissä on eri-ikäistä ja eri kasvuvaiheessa olevaa puustoa ja aluskasvillisuutta. Maatalouden ja metsätalouden harjoittamista ohjataan lainsäädännöllä siten, että tuotantoa voitaisiin harjoittaa kannattavasti ja ympäristön kannalta kestävästi.

Tuotantotoimintaan ja samalla kulloiseenkin näkyvään maisemaan vaikuttavat paikan kasvuolosuhteet ja niiden mukaan valitut toimenpiteet, kuten tuotantosuunta ja viljelytoimenpiteet. Ihmistyön apuna käytetään enenevästi koneita ja muuta tekniikkaa, millä on vaikutuksia myös rakennuskantaan. Myös vuodenajoilla on merkittävä vaikutus maisemaan.

Lisätietoja

Anna Schulman, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö Puhelin:0295162199   Sähköpostiosoite: