Ehdollisuus
Ehdollisuus on vuodesta 2023 alkaen viljelijätukien maksamisen edellytys. Se määrittää vähimmäistason toimenpiteet, joista ei makseta erikseen korvauksia. Tälle sivulle on koottu tiivis katsaus ehdollisuuteen. Virallinen tieto on kulloinkin voimassa olevassa säädöksessä.
Tarkempaa tietoa saat Ruokaviraston ehdollisuuden oppaastaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Kansallinen lainsäädäntö ehdollisuudesta
Ehdollisuudesta on kansallisesti säädetty seuraavilla kahdella asetuksella. Asetusten ajantasaiset linkit ovat MMM:n lainsäädäntösivulla.
- Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista
- Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin viljelijätukien ehdollisuuden lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta
Lakisääteiset hoitovaatimukset (SMR)
Lakisääteisten hoitovaatimusten tietyt artiklat kuuluvat ehdollisuuteen. Nämä artiklat ja niitä vastaava kansallinen lainsäädäntö on lueteltu ehdollisuuden valvonta-asetuksen liitteissä. Seuraavassa listassa on lueteltuna direktiivit, joiden artikloita on mukana ehdollisuudessa:
Ympäristö- ja ilmasto-SMR:t
SMR 1: Vesipuitedirektiivi
SMR 2: Nitraattidirektiivi
SMR 3: Lintudirektiivi
SMR 4: Luontodirektiivi
SMR 7: EU:n kasvinsuojeluaineasetus
SMR 8: Torjunta-ainedirektiivi
Muut SMR:t
SMR 5: EU:n yleinen elintarvikeasetus
SMR 6: Hormonikieltodirektiivi
SMR 9: Vasikkadirektiivi
SMR 10: Sikadirektiivi
SMR 11: Yleinen tuotantoeläinten suojelua koskeva direktiivi
Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset (GAEC)
Toisena ehdollisuuden osana ovat niin sanotut GAEC-vaatimukset eli hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. GAEC-vaatimuksia on yhteensä 9.
GAEC 1 Pysyvän nurmen säilyttäminen
Pysyvän nurmen alan kansallinen seuranta: jos pysyvän nurmen viitesuhde vähenee yli 5 % vuoden 2018 tasosta, otetaan käyttöön ennallistamismenettely
GAEC 2 Kosteikkojen ja turvemaiden suojelu ja ylimääräinen GAEC Muiden alojen suojelu
1.1.2023 alkaen maatalousmaaksi muusta käytöstä otetut uudet lohkot, esimerkiksi raivatut alat ja entiset turvetuotantoalat, on pidettävä pysyvästi nurmella.
Nurmikasvuston uusimisessa kyntö on kielletty; uusintakylvö on mahdollista suorakylvönä tai kevennetyllä muokkauksella siten, että uusi nurmikasvusto kylvetään välittömästi aiemman kasvuston muokkauksen jälkeen.
Nurmelle ei kuitenkaan tarvitse laittaa aloja, jotka syntyvät pellon viljelytoimia helpottavien toimenpiteiden seurauksena. Näitä ovat esimerkiksi peruslohkon rajojen muutokset tai saarekkeiden poistot.
Turvemaata olevalta maatalousmaalta ei saa ottaa maa-ainesta, eikä maata tai sillä olevaa kasvustoa saa polttaa.
Turvemaata olevalle maatalousmaalle ei saa kaivaa uusia avo-ojia
paitsi, jos uuden avo-ojan kaivuu liittyy rakennettavan kosteikon perustamiseen tai määriteltäviin, useita maanomistajia koskeviin peruskuivatus- tai tilusjärjestelyhankkeisiin.
Pysyvää nurmea, joka sijaitsee turvemaalla, ei saa kyntää kuin kerran neljän vuoden ajanjaksolla.
Tätä vaatimusta ei sovelleta 1.1.2023 maatalouskäyttöön otettuihin turvemaa-aloihin eikä GAEC 9 mukaisiin aloihin.
GAEC 3 Sängen polttoa koskeva kielto, lukuun ottamatta polttamista kasvinterveyssyistä
Viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien ja siemenmausteiden sänkeä ei saa polttaa.
GAEC 4 Suojakaistojen perustaminen vesistöjen varrelle
Vesistöön rajautuvalla maatalousmaan lohkolla on oltava vesistön rajalla vähintään 3 m leveä, kasvipeitteinen ja muokkaamaton suojakaista. Suojakaistalla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita.
kasvinsuojeluaineiden käyttöön voi hakea lupaa viranomaiselta, jos se on tarpeen haitallisten kasvilajien estämiseksi tai vaikean rikkakasvitilanteen parantamiseksi
Jos suojakaistan kasvillisuus syystä tai toisesta tuhoutuu, on uusi kasvusto kylvettävä heti, kun olosuhteet sallivat kylvön.
GAEC 5 Maanmuokkauksen hallinta maaperän köyhtymisen ja eroosion vaaran pienentämiseksi ottaen huomioon rinteen kaltevuus
Jos peltolohko tai sen osa rajautuu vesistöön ja sen kaltevuus vesistöön päin on Manner-Suomessa vähintään 15 % ja Ahvenanmaalla vähintään 10 %, niin
vesistön rajalla on oltava vähintään 3 m leveä, kasvipeitteinen ja muokkaamaton suojakaista. Suojakaistalla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita.
kasvinsuojeluaineiden käyttöön voi hakea lupaa viranomaiselta samoin perustein kuin GAEC 4:ssäkin
GAEC 6 Vähimmäismaanpeite paljaan maan välttämiseksi herkimpinä ajanjaksoina
Talviaikainen vähimmäismaanpeite:
Tuenhakijan pellon ja pysyvien kasvien yhteenlasketusta alasta vähintään 33 % on oltava kasvipeitteistä 31.10.-15.3.
Kasvipeitteiseksi hyväksytyt kasvustot on lueteltu asetuksen 9 §:ssä
Kesantojen maanpeite
Kesannon tulee olla viher- tai sänkikesantoa 30.6.-31.8.
Sänkikesanto on edellisen kasvukauden viljan, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien tai siemenmausteiden sängen peittämää ja muokkaamatonta maatalousmaata.
Viherkesannolla tarkoitetaan aloja, joilla on heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta. Aikaisemman määritelmän mahdollistamat monimuotoiset kasvustot olisivat edelleen sallittuja edellyttäen, että heinäkasvit tai muut nurmirehukasvit ovat kasvulohkolla vallitsevina.
Avokesanto on mahdollista perustella esimerkiksi pellon kunnostustoimenpiteillä tai rikkakasvien torjunnalla.
GAEC 7 Viljelykierto
Viljelykiertovaatimuksen voi täyttää joko viljelykierrolla tai viljelyn monipuolistamisella
Viljelykiertovaatimus tarkoittaa sitä, että yksivuotisen viljelykasvin pitää vaihtua joka vuosi vähintään kolmasosalla hallinnassa olevalta peltoalalta. Samaa yksivuotista kasvia voi viljellä samalla alalla enintään kolme vuotta peräkkäin. Monivuotisuutta tarkastellaan ensimmäisen kerran vuonna 2026
Viljelykiertovaatimuksen yhteydessä tarkastellaan yksivuotisten kasvien viljelyalaa, joten se ei koske monivuotisia kasveja, esimerkiksi nurmia.
kesantojen, perunan, porkkanan, sokerijuurikkaan, keräkaalien, sipulien ja puna- sekä keltajuurikkaiden alaa ei lueta alaan, josta velvoite lasketaan
puhdaskauraa voi viljellä samalla lohkolla yli kolme vuotta edellyttäen, että sen viljelystä on tehty tuotantosopimus
Viljelyn monipuolistaminen toteutuu viljelemällä vähintään kahta kasvia, jos tilalla on peltoa 10–30 hehtaaria. Pääkasvia ei voi kuitenkaan olla yli 75 prosenttia tilan peltoalasta. Jos peltoa on yli 30 hehtaaria, viljelyssä pitää olla vähintään kolmea kasvia. Pääkasvia ei saa olla yli 75 prosenttia tilan peltoalasta eikä kahta pääkasvia yli 95 prosenttia peltoalasta.
Ruokaviraston sivuilta voi tarkistaa, mitkä kasvit luetaan eri viljelykasveiksi: Ehdollisuuden opasLinkki toiselle sivustolle
Vaatimuksesta vapautuvat
alle 10 hehtaarin tilat
tilat, joiden peltopinta-alasta vähintään 75 % on nurmea, kesantoa tai palkokasvia
luomutilat
GAEC 8 Maatalousmaan osalta maisemapiirteiden säilyttäminen ja pensasaitojen ja puiden leikkauskielto lintujen pesimäaikana
Luonnonsuojelulain mukaisesti suojellut puut sekä luonnonmuistomerkit on säilytettävä maatalousmaalla tai sen välittömässä läheisyydessä
Maatalousmaalla olevia puita ei saa leikata lintujen pesimäaikana 1.5.-31.7.
Haitalliset vieraskasvilajit on torjuttava maatalousmaalla
hukkakaura, kaukasianjättiputki, persianjättiputki, armenianjättiputki
GAEC 9 Kielto ottaa muuhun käyttötarkoitukseen tai kyntää Natura 2000 -alueilla ympäristön kannalta herkiksi pysyviksi nurmiksi luokiteltuja pysyviä nurmia
Natura 2000 -alueilla sijaitsevat pysyvät nurmet on säilytettävä eikä niitä saa kyntää