Ehdollisuus

Ehdollisuus on vuodesta 2023 alkaen viljelijätukien maksamisen edellytys. Se määrittää vähimmäistason toimenpiteet, joista ei makseta erikseen korvauksia. Tälle sivulle on koottu tiivis katsaus ehdollisuuteen.

Tarkempaa tietoa saat Ruokaviraston ehdollisuuden oppaasta

Kansallinen lainsäädäntö ehdollisuudesta

Ehdollisuudesta on kansallisesti säädetty seuraavilla kahdella asetuksella. Asetusten ajantasaiset linkit ovat MMM:n lainsäädäntösivulla.

  • Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 
  • Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin viljelijätukien ehdollisuuden lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta

Kansallinen lainsäädäntö

Lakisääteiset hoitovaatimukset (SMR)

Lakisääteisten hoitovaatimusten tietyt artiklat kuuluvat ehdollisuuteen. Nämä artiklat ja niitä vastaava kansallinen lainsäädäntö on lueteltu ehdollisuuden valvonta-asetuksen liitteissä. Seuraavassa listassa on lueteltuna direktiivit, joiden artikloita on mukana ehdollisuudessa:

Ympäristö- ja ilmasto-SMR:t
SMR 1: Vesipuitedirektiivi
SMR 2: Nitraattidirektiivi
SMR 3: Lintudirektiivi
SMR 4: Luontodirektiivi
SMR 7: EU:n kasvinsuojeluaineasetus
SMR 8: Torjunta-ainedirektiivi

Muut SMR:t
SMR 5: EU:n yleinen elintarvikeasetus 
SMR 6: Hormonikieltodirektiivi    
SMR 9: Vasikkadirektiivi
SMR 10: Sikadirektiivi
SMR 11: Yleinen tuotantoeläinten suojelua koskeva direktiivi

Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset (GAEC)

Toisena ehdollisuuden osana ovat niin sanotut GAEC-vaatimukset eli hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset. GAEC-vaatimuksia on yhteensä 9.

GAEC 1 Pysyvän nurmen säilyttäminen

  • Pysyvän nurmen alan kansallinen seuranta: jos pysyvän nurmen viitesuhde vähenee yli 5 % vuoden 2018 tasosta, otetaan käyttöön ennallistamismenettely

GAEC 2 Kosteikkojen ja turvemaiden suojelu ja ylimääräinen GAEC Muiden alojen suojelu

  • 1.1.2023 alkaen maatalousmaaksi muusta käytöstä otetut uudet lohkot, esimerkiksi raivatut alat ja entiset turvetuotantoalat, on pidettävä pysyvästi nurmella.
  • Nurmikasvuston uusimisessa kyntö on kielletty; uusintakylvö on mahdollista suorakylvönä tai kevennetyllä muokkauksella siten, että uusi nurmikasvusto kylvetään välittömästi aiemman kasvuston muokkauksen jälkeen.
  • Nurmelle ei kuitenkaan tarvitse laittaa aloja, jotka syntyvät pellon viljelytoimia helpottavien toimenpiteiden seurauksena. Näitä ovat esimerkiksi peruslohkon rajojen muutokset tai saarekkeiden poistot.
  • Vuodesta 2025 alkaen tulee lisävaatimuksia turvemaille:
    • Turvemaata olevalta maatalousmaalta ei saa ottaa maa-ainesta, eikä maata tai sillä olevaa kasvustoa saa polttaa.
    • Turvemaata olevalle maatalousmaalle ei saa kaivaa uusia avo-ojia
      • paitsi, jos uuden avo-ojan kaivuu liittyy rakennettavan kosteikon perustamiseen tai määriteltäviin, useita maanomistajia koskeviin peruskuivatus- tai tilusjärjestelyhankkeisiin. 
    • Pysyvää nurmea, joka sijaitsee turvemaalla, ei saa kyntää kuin kerran neljän vuoden ajanjaksolla.
      • Tätä vaatimusta ei sovelleta 1.1.2023 maatalouskäyttöön otettuihin turvemaa-aloihin eikä GAEC 9 mukaisiin aloihin.

GAEC 3 Sängen polttoa koskeva kielto, lukuun ottamatta polttamista kasvinterveyssyistä

  • Viljojen, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien ja siemenmausteiden sänkeä ei saa polttaa.

GAEC 4 Suojakaistojen perustaminen vesistöjen varrelle

  • Vesistöön rajautuvalla maatalousmaan lohkolla on oltava vesistön rajalla vähintään 3 m leveä, kasvipeitteinen ja muokkaamaton suojakaista. Suojakaistalla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita.
    • kasvinsuojeluaineiden käyttöön voi hakea lupaa viranomaiselta, jos se on tarpeen haitallisten kasvilajien estämiseksi tai vaikean rikkakasvitilanteen parantamiseksi
  • Jos suojakaistan kasvillisuus syystä tai toisesta tuhoutuu, on uusi kasvusto kylvettävä heti, kun olosuhteet sallivat kylvön.

GAEC 5 Maanmuokkauksen hallinta maaperän köyhtymisen ja eroosion vaaran pienentämiseksi ottaen huomioon rinteen kaltevuus

  • Jos peltolohko tai sen osa rajautuu vesistöön ja sen kaltevuus vesistöön päin on Manner-Suomessa vähintään 15 % ja Ahvenanmaalla vähintään 10 %, niin
    • vesistön rajalla on oltava vähintään 3 m leveä, kasvipeitteinen ja muokkaamaton suojakaista. Suojakaistalla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita.
    • kasvinsuojeluaineiden käyttöön voi hakea lupaa viranomaiselta samoin perustein kuin GAEC 4:ssäkin

GAEC 6 Vähimmäismaanpeite paljaan maan välttämiseksi herkimpinä ajanjaksoina

  • Talviaikainen vähimmäismaanpeite:
    • Tuenhakijan pellon ja pysyvien kasvien yhteenlasketusta alasta vähintään 33 % on oltava kasvipeitteistä 31.10.-15.3.
    • Kasvipeitteiseksi hyväksytyt kasvustot on lueteltu asetuksen 9 §:ssä
  • Kesantojen maanpeite
    • Kesannon tulee olla viher- tai sänkikesantoa 30.6.-31.8. 
      • Sänkikesanto on edellisen kasvukauden viljan, tattarin, kvinoan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien tai siemenmausteiden sängen peittämää ja muokkaamatonta maatalousmaata.
      • Viherkesannolla   tarkoitetaan aloja, joilla on heinäkasveja tai muita nurmirehukasveja yli 50 prosenttia kasvulohkon alasta. Aikaisemman määritelmän mahdollistamat monimuotoiset kasvustot olisivat edelleen sallittuja edellyttäen, että heinäkasvit tai muut nurmirehukasvit ovat kasvulohkolla vallitsevina.
      • Avokesanto on mahdollista perustella esimerkiksi pellon kunnostustoimenpiteillä tai rikkakasvien torjunnalla.

GAEC 7 Viljelykierto

  • Viljelykiertovaatimuksella on kaksi ehtoa: vuotuinen ja monivuotinen viljelykierto
    • Vuotuinen viljelykierto: edellisenä vuonna ilmoitetuista yksivuotisista kasveista vähintään 33 % pitää olla eri kasvia. 
    • Usean vuoden viljelykierto: samaa yksivuotista viljelykasvia voi viljellä samalla peltoalalla enintään 3 vuotta peräkkäin
      • monivuotisen viljelykiertovaatimuksen ensimmäinen tarkasteluvuosi on 2025 ja ensimmäinen tarkasteltava vuosi 2022
  • Viljelykiertovaatimuksen yhteydessä tarkastellaan yksivuotisten kasvien viljelyalaa, joten se ei koske monivuotisia kasveja, esimerkiksi nurmia.
    • poikkeuksena kesannot, peruna, porkkana, sokerijuurikas, keräkaalit, sipulit sekä puna- ja keltajuurikas 
  • Vuodesta 2024 alkaen myös puhdaskaura vapautuu monivuotisesta viljelykierrosta edellyttäen, että sen viljelystä on tehty tuotantosopimus
  • Viljelykierrosta vapautuvat 
    • alle 10 hehtaarin tilat
    • tilat, joiden peltopinta-alasta vähintään 75 % on nurmea, kesantoa tai palkokasvia
    • luomutilat

GAEC 8 Muuna kuin tuottavana alana tai piirteenä käytettävän peltoalan vähimmäisosuus sekä maatalousmaan osalta maisemapiirteiden säilyttäminen ja pensasaitojen ja puiden leikkauskielto lintujen pesimäaikana

  • Vähintään 4 % maatilan peltoalasta oltava kesantoa, jolla ei saa tuottaa maataloustuotteita tai käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita kesantokaudella 1.1.-31.8. Kesantokausi voidaan kuitenkin päättää aiemmin, jos alalle kylvetään syyskylvöisiä kasveja.
    • Tuottamattoman alan vaatimus koskee seuraavia maakuntia: Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Ahvenanmaa
    • Vaatimus ei koske seuraavanlaisia tiloja:
      • peltoala on enintään 10 ha
      • tilan peltoalasta yli 75 % on pysyvää nurmea, heinäkasvien tai nurmirehun tuotannossa, kesantona tai palkokasvien viljelyssä
  • Maisemapiirteiden säilyttäminen
    • Luonnonsuojelulain mukaisesti suojellut puut sekä luonnonmuistomerkit on säilytettävä maatalousmaalla tai sen välittömässä läheisyydessä
    • Maatalousmaalla olevia puita ei saa leikata lintujen pesimäaikana 1.5.-31.7.
    • Haitalliset vieraskasvilajit on torjuttava maatalousmaalla
      • hukkakaura, kaukasianjättiputki, persianjättiputki, armenianjättiputki

GAEC 9 Kielto ottaa muuhun käyttötarkoitukseen tai kyntää Natura 2000 -alueilla ympäristön kannalta herkiksi pysyviksi nurmiksi luokiteltuja pysyviä nurmia

  • Natura 2000 -alueilla sijaitsevat pysyvät nurmet on säilytettävä eikä niitä saa kyntää