Maankäyttösektorilla vähennetään päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja

Maataloudessa kehitetään viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluja

Maataloudessa edistetään hiiltä sitovia ja varastoivia sekä päästöjä vähentäviä viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluja.

Toimenpiteillä

  • vähennetään turvepeltojen viljelyn päästöjä (mm. monivuotiset ympäristönurmet,
    säätösalaojitus),
  • lisätään hiilensidontaa ja -varastointia kivennäismailla,
  • kehitetään kosteikkoviljelyä ja edistetään kosteikkoviljelytuotteiden markkinoita,
  • monipuolistetaan viljelyä, lisätään viljelykiertoja sekä edistetään korkean jalostusasteen
    tuotteita, sekä
  • edistetään aloitteita ja toimenpiteitä peltomaan hiilensidonnan lisäämiseksi kansainvälisesti (mm. 4/1000 aloite).

Ilmastotoimia on rahoitettu jo kuluvalla EU-ohjelmakaudella yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) avulla. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen on parhaillaan käynnissä, ja vuonna 2021 alkavan uuden rahoituskauden CAP-rahoituksesta tulisi EU-tasolla 40 % käyttää ilmastotoimiin.

Metsänhoitomenetelmiä kehittämällä vahvistetaan metsien kasvua ja hiilensidontaa

Ilmastokestävän metsätalouden tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa metsien hiilinieluja  huolehtimalla metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä sekä edistämällä monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja.

Turvemaille kehitetään uusi käytäntöön sovellettava ja tieteellisesti perusteltu suometsien hyödyntämisen toimintamalli, jossa suometsien käyttöä tarkastellaan kokonaisuutena puuhuollon turvaamisen, ilmastotavoitteiden, monimuotoisuuden, luonnonhoidon ja vesien suojelun näkökulmasta.

Metsien kasvukyvyn ja terveydentilan edistämiseksi sekä hiilinielujen vahvistamiseksi

  • kehitetään jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kasvatusmallit ja viedään ne osaksi metsänhoidon käytäntöjä,
  • edistetään sekametsien kasvatusta,
  • lisätään metsien kasvua edistämällä jalostetun metsänviljelyaineiston käyttöä sekä erityisesti turvemaiden tuhkalannoitusta, sekä
  • vahvistetaan metsien sopeutumista ja ilmastoriskien hallintaa.

Lisäksi tarkastellaan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden ja toimenpiteiden synergioita ja mahdollisia ristiriitoja.

Metsänhoidon suositukset päivitetään uusimman tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen perusteella. Käynnissä on ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä sen hillintään liittyvien suosituksien uudistaminen ja tarkentaminen.

Lisäksi edistetään puun käyttöä pitkään hiiltä varastoivissa puutuotteissa ja erilaisissa puurakenteissa.  

Metsäpinta-alaa lisätään ja metsäkatoa vähennetään

Metsityksellä voidaan lisätä Suomen metsäpinta-alaa. Tavoitteena on, että vuodesta 2021 lähtien maanomistaja voisi saada tietyin ehdoin tukea joutokäytössä olevan alueen metsitykseen. Joutoalueiden metsitystukea koskeva hallituksen esitys oli lausunnolla 6.7. asti ja lakiesitys on tarkoitus saattaa eduskunnan käsittelyyn lokakuussa 2020. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Tukea haettaisiin metsäkeskuksesta. Tukien haku avautuisi maaliskuun alussa 2021. Metsitykseen soveltuvia alueita olisivat maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä entiset turvetuotantoalueet. Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää. Tukea ei myönnettäisi myöskään ympäristö- ja luontoarvojen kannalta tärkeitä niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen.

Suomen suuresta metsäpinta-alasta johtuen metsää siirtyy sekä rakennetuksi maaksi että peltomaaksi (ns. metsäkato). Metsäkadon päästöt ovat Suomessa verrattaen korkeat. Metsän raivaamista pelloksi pyritään vähentämään lannan prosessointia ja hyötykäyttöä kehittämällä (ml. biokaasuohjelma) sekä kehittämällä suunnittelua ja neuvontaa. Rakennetun maan osalta selvitetään esimerkiksi maankäytönmuutosmaksun ja muiden ohjauskeinojen käyttöönottoa metsäkadon ehkäisemiseksi. 

Kosteikkoja voidaan käyttää muun muassa vesiensuojeluun ja tulvien hillintään sekä riistakosteikkoina. Ojitettujen alueiden vedenpintaa nostamalla voidaan vähentää turpeen hajoamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Ilmastovaikutuksiin, kuten hiilidioksidi-, typpioksiduuli ja metaanipäästöihin, vaikuttaa myös lähtötilanne eli esimerkiksi se, onko turvemaa ravinteikas vai karu. Toimenpidekokonaisuudessa selvitetään heikkotuottoisten ja aktiivisen käytön ulkopuolella olevien ojitettujen alueiden uudelleen vettämisen ilmastohyödyt, miten uudelleen vettäminen tulisi tehdä sekä miten näitä alueita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kosteikkoviljelyssä tai tulvien hillinnässä.

Poikkileikkaavat toimet

Toimenpidekokonaisuudessa selvitetään myös maankäyttösektorin hiilimarkkinoiden sekä vastuullisten ja kestävien hiilivuokrausjärjestelmien käyttöönottoa ja toimivuutta. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten eri toimijoille voitaisiin tarjota mahdollisimman luotettavaa tietoa erilaisten hiilensidontaa edistävien ja päästöjä vähentävien toimenpiteiden ilmastovaikutuksista ja vaikuttavuudesta.

Maankäyttösektorin ilmastotoimien toimeenpanoa tuetaan myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmalla, laatimalla maankäyttösektorin tieto-ohjelma edistämään ja kehittämään tietoaineistojen käyttöä sekä vahvistamalla viestintää, vuorovaikutusta sekä osaamista.

Ilmastotoimenpiteitä toteutetaan poikkisektoraalisesti, ja toimet kytkeytyvät useisiin muihin hallituksen strategioihin, ohjelmiin ja hankkeisiin (mm. Kansallinen metsästrategia 2025, yhteinen maatalouspolitiikka, ilmastoruokaohjelma, ravinnekierron toimenpidekokonaisuus ja peltorakenteen kehittämisohjelma). Parhaillaan käynnissä olevista yksittäisistä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeista voi lukea lisää hankkeet-sivulta.

Muualla palvelussamme

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet
CAP-27
Vastuullinen ruokaketju
Kansallinen metsästrategia
Metsätalouden kannustejärjestelmä
Joutoalueiden metsitystuen valmistelu
Metsäkato-blogi
Ravinteet kiertoon -hanke

Muualla verkossa

Biokaasuohjelma