Maankäyttösektorilla vähennetään päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja
Maataloudessa kehitetään viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluja
Maataloudessa edistetään hiiltä sitovia ja varastoivia sekä päästöjä vähentäviä viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluja.
Toimenpiteillä
- vähennetään turvepeltojen viljelyn päästöjä (mm. monivuotiset ympäristönurmet,
säätösalaojitus), - lisätään hiilensidontaa ja -varastointia kivennäismailla,
- kehitetään kosteikkoviljelyä ja edistetään kosteikkoviljelytuotteiden markkinoita,
- monipuolistetaan viljelyä, lisätään viljelykiertoja sekä edistetään korkean jalostusasteen
tuotteita, sekä - edistetään aloitteita ja toimenpiteitä peltomaan hiilensidonnan lisäämiseksi kansainvälisesti (mm. 4/1000 aloite).
Ilmastotoimia on rahoitettu jo kuluvalla EU-ohjelmakaudella yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) avulla.
Metsänhoitomenetelmiä kehittämällä vahvistetaan metsien kasvua ja hiilensidontaa
Ilmastokestävän metsätalouden tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa metsien hiilinieluja huolehtimalla metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä sekä edistämällä monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja.
Turvemaille kehitetään uusi käytäntöön sovellettava ja tieteellisesti perusteltu suometsien hyödyntämisen toimintamalli, jossa suometsien käyttöä tarkastellaan kokonaisuutena puuhuollon turvaamisen, ilmastotavoitteiden, monimuotoisuuden, luonnonhoidon ja vesien suojelun näkökulmasta.
Metsien kasvukyvyn ja terveydentilan edistämiseksi sekä hiilinielujen vahvistamiseksi
- kehitetään jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kasvatusmallit ja viedään ne osaksi metsänhoidon käytäntöjä,
- edistetään sekametsien kasvatusta,
- lisätään metsien kasvua edistämällä jalostetun metsänviljelyaineiston käyttöä sekä erityisesti turvemaiden tuhkalannoitusta, sekä
- vahvistetaan metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen ja ilmastoriskien hallintaa.
Lisäksi tarkastellaan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden ja toimenpiteiden synergioita ja mahdollisia ristiriitoja. Metsänhoidon suosituksia on uudistettu ja tarkennettu ottamaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä ilmastonmuutoksen hillintä.
Puun käytön lisääminen rakentamisessa ja erilaisissa rakenteissa on yksi keino lisätä hiilen varastoja Suomessa. Samalla voidaan korvata uusiutumattomien materiaalien, kuten betonin, teräksen tai muovien käyttöä. Toimenpidekokonaisuuden yksi keskeisistä tavoitteista on lisätä puun käyttöä pitkään hiiltä varastoivissa puutuotteissa ja erilaisissa puurakenteissa.
Suomen suuresta metsäpinta-alasta johtuen metsää siirtyy sekä rakennetuksi maaksi että peltomaaksi (ns. metsäkato). Metsäkadon päästöt ovat Suomessa verrattaen korkeat. Metsien raivaamista pelloksi pyritään vähentämään lannan prosessointia ja hyötykäyttöä kehittämällä (ml. biokaasuohjelma) sekä kehittämällä suunnittelua ja neuvontaa. Rakennetun maan osalta selvitetään esimerkiksi maankäytönmuutosmaksun ja muiden ohjauskeinojen käyttöönottoa metsäkadon ehkäisemiseksi. Osana maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuutta on tavoitteena myös lisätä metsäpinta-alaa metsittämällä. Uusi tukijärjestelmä joutokäytössä olevien alueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen tuli voimaan 2021. Vuosien 2020–2023 aikana oli voimassa tukijärjestelmä joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseksi. Tukea oli mahdollista hakea Metsäkeskuksesta vuoden 2023 loppuun asti.
Kosteikkoja voidaan käyttää muun muassa vesiensuojeluun ja tulvien hillintään sekä riistakosteikkoina. Ojitettujen alueiden vedenpintaa nostamalla voidaan vähentää turpeen hajoamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Ilmastovaikutuksiin, kuten hiilidioksidi-, typpioksiduuli ja metaanipäästöihin, vaikuttaa myös lähtötilanne eli esimerkiksi se, onko turvemaa ravinteikas vai karu. Toimenpidekokonaisuudessa selvitetään heikkotuottoisten ja aktiivisen käytön ulkopuolella olevien ojitettujen alueiden uudelleen vettämisen ilmastohyödyt, miten uudelleen vettäminen tulisi tehdä sekä miten näitä alueita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kosteikkoviljelyssä tai tulvien hillinnässä.
Entisten turvetuotantoalueiden osalta toimenpidekokonaisuudessa lisätään tietoa turvetuotantoalueiden jatkokäyttövaihtoehdoista turvetuotannon päätyttyä, kehitetään työkaluja jatkokäytön suunnitteluun sekä kehitetään turvetta korvaavia kasvualustoja.
Poikkileikkaavat toimet
Toimenpidekokonaisuudessa selvitetään myös maankäyttösektorin hiilimarkkinoiden sekä vastuullisten ja kestävien hiilivuokrausjärjestelmien käyttöönottoa ja toimivuutta. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten eri toimijoille voitaisiin tarjota mahdollisimman luotettavaa tietoa erilaisten hiilensidontaa edistävien ja päästöjä vähentävien toimenpiteiden ilmastovaikutuksista ja vaikuttavuudesta.
Maankäyttösektorin ilmastotoimien toimeenpanoa tuettiin vuosien 2020–2024 aikana Hiilestä kiinni -tutkimus- ja -innovaatio-ohjelman hankkeilla, ja -kehittämishankkeilla, joihin sisältyi myös tieto-ohjelmaa toteuttavat hankkeet sekä vahvistamalla viestintää, vuorovaikutusta sekä osaamista.
Ilmastotoimenpiteitä toteutetaan poikkisektoraalisesti, ja toimet kytkeytyvät useisiin muihin hallituksen strategioihin, ohjelmiin ja hankkeisiin (mm. Kansallinen metsästrategia 2025, yhteinen maatalouspolitiikka, ilmastoruokaohjelma, ravinnekierron toimenpidekokonaisuus ja peltorakenteen kehittämisohjelma). Valmistuneista ja käynnissä olevista yksittäisistä maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteitä tukevista hankkeista voi lukea lisää hankkeet-sivulta.
Muualla palvelussamme
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hankkeet
Joutoalueiden metsitystuki
CAP-27
Vastuullinen ruokaketju
Kansallinen metsästrategia
Metsätalouden kannustejärjestelmäLinkki toiselle sivustolle
Metsäkato-blogi
Ravinteet kiertoon -hanke
Muualla verkossa
BiokaasuohjelmaLinkki toiselle sivustolle