Metsittäminen eli metsäpinta-alan laajentaminen

Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keino on joutoalueiden ja heikkotuottoisten peltojen metsittäminen, jolloin alueiden maaperäpäästöt vähenevät ja niistä muodostuu hiilinieluja. Metsittämisen lisäksi samanaikaisesti tavoitteena on metsäkadon vähentäminen. Nämä molemmat sisältyvät myös elokuussa 2022 vahvistetun Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimenpiteisiin.

Osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta valmisteltiin vuonna 2020 uusi tukijärjestelmä joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseksi. Joutoalueiden metsitystukea oli mahdollista hakea Metsäkeskuksesta vuosina 2021-2023. 

​​​​​Parhaillaan valmistellaan uutta metsäpinta-alan laajentamistukijärjestelmää.

Uutta metsäpinta-alan laajentamistukea valmistellaan vuonna 2026

Metsäpinta-alan laajentamistukijärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Tukea myönnettäisiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen sekä tiettyjen ohutturpeisten peltojen metsittämiseen. Tukea haettaisiin Metsäkeskuksesta. 

Taustaa vuosina 2021-2023 voimassaolleesta joutoalueiden metsitystukijärjestelmästä

Joutoalueiden metsitystukijärjestelmä oli määräaikainen tukijärjestelmä vuosina 2021-2023. Tuen haku päättyi vuoden 2023 lopussa. 

Joutoalueiden metsitystuki oli suunnattu joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen. Tuki oli suunnattu yksityisille maanomistajille ja tukiehtojen mukaan metsitettävän alueen tuli olla yhtenäinen, vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä alue. Alueen tuli olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. ​​​​Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus Suomessa metsittää, joten tuen ehtona oli, että peltoalalle ei oltu haettu maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Metsitystukihakemuksia käsiteltäessä otettiin huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Tukea ei esimerkiksi myönnetty ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen. ​​​​​​Näistä seikoista pyydettiin ELY-keskukselta lausunto ennen tukipäätöksen tekoa. Aikaa työn toteuttamiselle oli hakemuksen hyväksymisestä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestävät kymmenen vuotta.

Joutoalueiden metsitystuki muodostui kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka perustuivat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Kustannuskorvaus eli metsityskorvaus on entisillä maatalousmailla ja muilla joutoalueilla oli 1 500 euroa hehtaarille, jos metsitettävä alue sijaitsi kivennäismaalla ja 2 000 euroa hehtaarille jos metsitettävä alue sijaitsi turvemaalla. Monimuotoisuuden edistämiseksi korvauksen sai kivennäismaapohjaisilla kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytettiiin jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Jos metsitettävä alue oli entistä turvetuotantoaluetta, oli metsityskorvaus istuttamalla 1 500 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio on yhteensä 900 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio maksettiin kahdessa saman suuruisessa erässä.

Tukijärjestelmän päättymiseen liittyvää siirtymävaihetta koskeva laki (2024) varmistaa tukijärjestelmän nojalla myönnettyjen metsityskorvausten ja hoitopalkkioiden maksatuksen. Lisäksi laissa säädetään tuensaajia koskevan metsitysvelvoitteen jatkumisesta siirtymävaiheen ajan. Tuensaajalla on velvoite huolehtia metsitetyn alueen taimikon alkuvaiheen kehityksestä sekä säilyttää metsitetty alue metsämaana.

Ohjeita ja oppaita metsityksen toteuttamiseen

Metsitykseen kuuluvat kaikki metsänuudistamisen vaiheet sisältäen taimikon varhaishoidon. Yleensä kohteilla on kiinnitettävä erityistä huomiota pintakasvillisuuden torjuntaan, joka varmistaa taimien alkukehitystä. Monilla metsitysaloilla tarvitaan myös lannoitusta ravinnetasapainon palauttamiseksi. Maanmuokkaus ja istutus tehdään pääosin kuten tavanomaisessa metsänviljelyssä. Metsitystä koskevat metsänhoidon suositukset päivitettiin vuonna 2021. Lisäksi on laadittu metsityksen toteuttamiseen liittyviä oppaita ja verkkokursseja. Linkit löytyvät sivun lopusta Oppaita ja verkkokursseja -otsikon alta.

Arvioita metsitettävien joutoalueiden potentiaalista ja metsityksen ilmastohyödyistä

Joutoalueiden metsitystuen valmistelun yhteydessä keväällä 2020 arvioitiin paikkatietoaineistojen pohjalta  joutoalueiden potentiaalia Suomessa. Selvityksen mukaan joutoalueiden pinta-alan arvioitiin olevan noin 118 000 hehtaaria. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä turvetuotannosta poistuneita alueita. Lisätietoa selvityksestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia  -liitteestä.

Joutoalueiden potentiaaliarvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutetaan metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita.

Joutoalueiden metsitystuen valmisteluun liittyen Luonnonvarakeskus arvioi vuonna 2020-2021 toteutetussa hankkeessa metsityksen ilmastovaikutuksia eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä verrattuna aiempaan maankäyttöön. Metsittämisen aikaansaama kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) päästövähennys verrattuna aiemman maankäytön päästöihin perustuu kasvavan puuston sitoman hiilivaraston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen pienenemiseen sekä maaperän hiilivaraston kasvuun. Metsityksen aikaansaama kasvihuonekaasujen päästövähennys vaihtelee laajasti (3,8-17,1 tonnia CO2 ekv./ha/v) riippuen alueen aiemmasta maankäyttömuodosta, maalajista, puulajista ja metsityksestä kuluneesta ajasta. Lue lisää arvioista Lisätietoa kasvihuonekaasupäästöjen pienemisestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia  -liitteestä.

​​​​​​​Oppaita, verkkokursseja ja hankkeita

Metsänhoidon suositukset - metsitys
Joutoalueiden metsitys kestävästi -verkkokurssi (Tapio 2021)
Joutoalueiden metsitysketjuja visualisoituna (Tapio 2020)
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- hanke (Metsäkeskus)
Metsitys kestävästi -hanke (Tapio)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -arvio päästövähennysmahdollisuuksista (Luke 29.1.2021)​​​​​​

Muualla palvelussamme

Video maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteistä
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)
​​​​​

Tietoa vuosina 2021-2023 voimassaolleesta joutoalueiden metsitystukijärjestelmästä

Metsitystukilainsäädäntö vuoden 2023 loppuun asti

Joutoalueiden metsitystuen ydinkohdat (MMM 2.3.2021)
​​​​​​Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020
Valtioneuvoston asetus metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 103/2021

Metsäkeskuksen metsitystukisivut (2021-2023)

Lisätietoa metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla  
Usein kysyttyä metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla
​​​​​Metsitystukea voi hakea vuoden 2023 loppuun saakka (Metsäkeskuksen tiedote 11.8.2023)
​​​​​​​​​​​​​​​
​​​​​​Laki joutoalueiden metsitystuen päättymisen siirtymävaiheesta

Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain 6 ja 29:n muuttamisesta 1263/2023