Joutoalueiden metsitystuki

Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keino on joutoalueiden metsittäminen, jolloin alueiden maaperäpäästöt vähenevät ja niistä muodostuu hiilinieluja. Metsittämisen lisäksi samanaikaisesti tavoitteena on metsäkadon vähentäminen. Sekä metsitys että metsäkadon vähentäminen sisältyvät elokuussa 2022 vahvistetun Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteisiin. Osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta valmisteltiin vuonna 2020 uusi tukijärjestelmä joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseksi. Tukea oli mahdollista hakea Metsäkeskuksesta vuoden 2023 loppuun asti.

Metsäkeskus tekee viimeiset tukipäätökset kesäkuun 2024 loppuun mennessä

Metsitystukijärjestelmä oli määräaikainen ja tuen haku päättyi vuoden 2023 lopussa. Viimeisten tukihakemusten tuli olla metsäkeskuksessa 31.12.2023 mennessä. Metsäkeskus tekee tukipäätökset 30.6.2024 mennessä.

Metsitystuki oli suunnattu yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen. Tukiehtojen mukaan metsitettävän alueen tuli olla yhtenäinen, vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä alue. Alueen tuli olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva.  ​​​​Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus Suomessa metsittää, joten tuen ehtona oli, että peltoalalle ei oltu haettu maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Metsitystukihakemuksia käsiteltäessä otettiin huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Näistä seikoista pyydettiin ELY-keskukselta lausunto ennen tukipäätöksen tekoa. Tukea ei esimerkiksi myönnetty ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen. ​​​​​​Aikaa työn toteuttamiselle on hakemuksen hyväksymisestä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestävät kymmenen vuotta.

Tukijärjestelmän päättymiseen liittyvää siirtymävaihetta koskeva laki tuli voimaan vuoden 2024 alusta. Lailla varmistetaan tukijärjestelmän nojalla myönnettyjen metsityskorvausten ja hoitopalkkioiden maksatus. Lisäksi säädetään tuensaajia koskevan metsitysvelvoitteen jatkumisesta siirtymävaiheen ajan. Tuensaajalla olisi velvoite huolehtia metsitetyn alueen taimikon alkuvaiheen kehityksestä sekä säilyttää metsitetty alue metsämaana.

Metsitystuki muodostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta

Metsitystuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Kustannuskorvaus eli metsityskorvaus on entisillä maatalousmailla ja muilla joutoalueilla 1 500 euroa hehtaarille, jos metsitettävä alue sijaitsee kivennäismaalla ja 2 000 euroa hehtaarille jos metsitettävä alue sijaitsee turvemaalla. Monimuotoisuuden edistämiseksi korvauksen saa kivennäismaapohjaisilla kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Jos metsitettävä alue on entistä turvetuotantoaluetta, on metsityskorvaus edellä kuvattua alempi. Jos entisen turvetuotantoalueen metsitys toteutetaan istuttamalla, on metsityskorvaus 1 500 euroa hehtaarille ja 1 000 euroa hehtaarille jos metsitys toteutetaan kylvämällä. Hoitopalkkio on yhteensä 900 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio maksetaan kahdessa saman suuruisessa erässä toisena ja kahdeksantena vuotena metsityksen jälkeen.

Ohjeita ja oppaita metsityksen toteuttamiseen

Metsitykseen kuuluvat kaikki metsänuudistamisen vaiheet sisältäen taimikon varhaishoidon. Yleensä kohteilla on kiinnitettävä erityistä huomiota pintakasvillisuuden torjuntaan, joka varmistaa taimien alkukehitystä. Monilla metsitysaloilla tarvitaan myös lannoitusta ravinnetasapainon palauttamiseksi. Maanmuokkaus ja istutus tehdään pääosin kuten tavanomaisessa metsänviljelyssä. Metsitystä koskevat metsänhoidon suositukset on päivitetty vuonna 2021. Lisäksi vuosina 2020-2023 on laadittu metsityksen toteuttamiseen liittyviä oppaita ja verkkokursseja. Linkit löytyvät sivun lopusta Oppaita ja verkkokursseja -otsikon alta.

Arvioita metsitettävien joutoalueiden potentiaalista ja metsityksen ilmastohyödyistä

Metsitystuen valmistelun yhteydessä keväällä 2020 arvioitiin paikkatietoaineistojen pohjalta  joutoalueiden potentiaalia Suomessa. Selvityksen mukaan joutoalueiden pinta-alan arvioitiin olevan noin 118 000 hehtaaria. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä turvetuotannosta poistuneita alueita. Lisätietoa selvityksestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia  -liitteestä.

Joutoalueiden potentiaaliarvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutetaan metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita.

Joutoalueiden metsitystuen valmisteluun liittyen Luonnonvarakeskus arvioi vuonna 2020-2021 toteutetussa hankkeessa metsityksen ilmastovaikutuksia eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä verrattuna aiempaan maankäyttöön. Metsittämisen aikaansaama kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) päästövähennys verrattuna aiemman maankäytön päästöihin perustuu kasvavan puuston sitoman hiilivaraston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen pienenemiseen sekä maaperän hiilivaraston kasvuun. Metsityksen aikaansaama kasvihuonekaasujen päästövähennys vaihtelee laajasti (3,8-17,1 tonnia CO2 ekv./ha/v) riippuen alueen aiemmasta maankäyttömuodosta, maalajista, puulajista ja metsityksestä kuluneesta ajasta. Lue lisää arvioista Lisätietoa kasvihuonekaasupäästöjen pienemisestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia  -liitteestä.​​​​​​

Metsitystukilainsäädäntö vuoden 2023 loppuun asti

Joutoalueiden metsitystuen ydinkohdat (MMM 2.3.2021)
​​​​​​
Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020
Valtioneuvoston asetus metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 103/2021

Laki joutoalueiden metsitystuen päättymisen siirtymävaiheesta

Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain 6 ja 29:n muuttamisesta 1263/2023

Metsäkeskuksen metsitystukisivut

Lisätietoa metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla  
Usein kysyttyä metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla
​​​​​Metsitystukea voi hakea vuoden 2023 loppuun saakka (Metsäkeskuksen tiedote 11.8.2023)

Oppaita, verkkokursseja ja hankkeita

Metsänhoidon suositukset - metsitys
Joutoalueiden metsitys kestävästi -verkkokurssi (Tapio 2021)
Joutoalueiden metsitysketjuja visualisoituna (Tapio 2020)
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- hanke (Metsäkeskus)
Metsitys kestävästi -hanke (Tapio)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -arvio päästövähennysmahdollisuuksista (Luke 29.1.2021)

Tukijärjestelmän jatkon valmistelu keväällä 2023 (tilanne 5.6.2023, valmistelu on keskeytetty)

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)
Tukijärjestelmän jatkovalmisteluun keväällä 2023 liittynyttä aineistoa:
Joutoalueiden metsitystuen jatkon valmistelu  (MMM, 16.5.2023)
Metsitystukilain uudistamisen valmistelu -tilannekatsaus 5.5.2023 – MMM
​​​​​​Metsitystuen tilannekatsaus 5.5.2023 – Suomen metsäkeskus
Katsaus ELY-keskuksen metsitystukilausuntoihin 5.5.2023  –  Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Näkemyksiä ja kokemuksia metsitystuen hakemisesta 5.5.2023 – Suomen metsäkeskus
Metsäkeskuksen toteuttama kysely maanomistajille ja toimijoille (tiedote 11.1.2023)

​​​Muualla palvelussamme

Video maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteistä
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus
​​​​​​
Laki metsitystuesta vahvistettiin (MMM:n tiedote 17.12.2020)
Valtioneuvoston asetus metsitystuesta lausunnolle (MMM:n tiedote 17.11.2020)
Lakiesitys metsityksen tukemisesta etenee eduskuntaan (MMM:n tiedote 5.10.2020)
​​​​

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja biotalousyksikkö Puhelin:0295162350   Sähköpostiosoite: