Joutoalueita metsittämällä voidaan lisätä metsäpinta-alaa

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennystoimia kaikilla sektoreilla ja hiilinielujen vahvistamista. Maankäyttösektori kytketään tällä hallituskaudella entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keinoista on metsäpinta-alan lisääminen.

Joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseksi valmisteltiin vuonna 2020 uusi tukijärjestelmä. Tukijärjestelmää koskeva laki tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja on voimassa vuoden 2023 loppuun.

Metsitystuen haku avautui maaliskuussa

Joutoalueiden metsitystukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen ehtona on, että peltoalalle ei ole myönnetty maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Metsitystukea haetaan Suomen metsäkeskuksesta. Työt voi aloittaa vasta hakupäätöksen saamisen jälkeen. Aikaa töille on hakemuksen hyväksymisestä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun. Jos metsitystukihakemus hyväksytään esimerkiksi tänä keväänä, aikaa metsittämiselle on vuoden 2023 loppuun asti.

Millaisille kohteille metsitystukea saa?

Metsitettävän alueen tulee olla yhtenäinen, vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä alue. Alueen tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Tuen ehtona on, ettei saman alueen metsittämiseksi ole aiemmin myönnetty julkista tai yksityistä rahoitusta.

Metsitystukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytää näistä seikoista ELY-keskukselta lausunnon ennen tukipäätöksen tekoa. Tukea ei esimerkiksi myönnetä ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen.

Tavoitteena on, että metsitettävillä aloilla edistetään myös monimuotoisuutta esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. Koska tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, metsitystukea ei myönnetä esimerkiksi joulukuusiviljelmille tai lyhytkiertopuulajien kuten pajun kasvattamiseen. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestävät kymmenen vuotta.

Metsitystuki muodostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta

Metsitystuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Kustannuskorvaus eli metsityskorvaus on entisillä maatalousmailla ja muilla joutoalueilla 1 500 euroa hehtaarille, jos metsitettävä alue sijaitsee kivennäismaalla ja 2 000 euroa hehtaarille jos metsitettävä alue sijaitsee turvemaalla. Monimuotoisuuden edistämiseksi korvauksen saa kivennäismaapohjaisilla kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Jos metsitettävä alue on entistä turvetuotantoaluetta, on metsityskorvaus edellä kuvattua alempi. Jos entisen turvetuotantoalueen metsitys toteutetaan istuttamalla, on metsityskorvaus 1 500 euroa hehtaarille ja 1 000 euroa hehtaarille jos metsitys toteutetaan kylvämällä.

Hoitopalkkio on yhteensä 900 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio maksetaan kahdessa saman suuruisessa erässä toisena ja kahdeksantena vuotena metsityksen jälkeen.

Arvioita metsitettävien joutoalueiden potentiaalista ja metsityksen ilmastohyödyistä

Metsitystuen valmistelun yhteydessä Tapio Oy laati keväällä 2020 paikkatietoaineistojen pohjalta arvion joutoalueiden potentiaalista Suomessa. Selvityksen mukaan metsitettävien joutoalueiden pinta-alan arvioitiin olevan noin 118 000 hehtaaria. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä entiset turvetuotantoalueet. Lisätietoa selvityksestä löytyy Ydinkohtia joutoalueiden metsitystuesta -liitteestä. Myös metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeessa on arvioitu mahdollisten metsitykseen sopivien joutoalueiden pinta-alaa Suomessa ja hankkeen arvio joutoalueiden pinta-alasta oli noin 99 000 hehtaaria.

Joutoalueiden potentiaaliarvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutettaisiin metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita.

Joutoalueiden metsitystuen valmisteluun liittyen Luonnonvarakeskus arvioi myös metsityksen ilmastovaikutuksia eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä verrattuna aiempaan maankäyttöön. Metsittämisen aikaansaama kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) päästövähennys verrattuna aiemman maankäytön päästöihin perustuu kasvavan puuston sitoman hiilivaraston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen pienenemiseen sekä maaperän hiilivaraston kasvuun. Metsityksen aikaansaama kasvihuonekaasujen päästövähennys vaihtelee laajasti (3,8-17,1 tonnia CO2 ekv./ha/v) riippuen alueen aiemmasta maankäyttömuodosta, maalajista, puulajista ja metsityksestä kuluneesta ajasta. Maatalouskäytöstä poistuneen kivennäismaan metsitys pienentää kasvihuonekaasujen päästöjä keskimäärin 3,8 tonnia CO2 ekv./ha/v verrattuna alkuperäiseen maankäyttöön ensimmäisen 15 vuoden aikana. Maatalouskäytöstä poistuneen turvemaan metsitys pienentää päästöjä 9,8 tonnia ja turvetuotannosta poistuneen alueen metsitys 7,8 tonnia CO2 ekv./ha/v vastaavana aikana.

Jos vuosittainen joutoalueiden metsityspinta-ala Suomessa olisi 3 000 hehtaaria vuodessa seuraavien 15 vuoden ajan eli yhteensä 45 000 hehtaaria, kasvihuonekaasupäästöt pienenenisivät aiempaan maankäyttöön verrattuna keskimäärin 0,1 miljoona tonnia CO2 ekv./vuosi. Jos tarkastelujaksona on 45 vuotta, kasvihuonekaasujen päästöt pienenisivät keskimäärin 0,2 miljoona tonnia CO2 ekv./vuosi.

Liitteitä
Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia (MMM 2.3.2021)
Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020
Valtioneuvoston asetus metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 103/2021
Joutoalueiden metsitysketjuja visualisoituna (Tapio 25.11.2020)
 

Muualla verkossa
Lisätietoa metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla  
Lisätietoa metsitystuen hakemisesta Metsäkeskuksen sivuilla
Linkki metsitystuen hakupalveluun
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- hanke (Metsäkeskus)
Metsitys kestävästi -hanke (Tapio)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -arvio päästövähennysmahdollisuuksista (Luke 29.1.2021)

Muualla palvelussamme
Porotalouden talvituhoihin, metsitykseen ja elinkeinokalatalouden edistämiseen rahoitusta lisätalousarviossa (MMM:n tiedote 27.5.2021)
Laki metsitystuesta vahvistettiin (MMM:n tiedote 17.12.2020)
Valtioneuvoston asetus metsitystuesta lausunnolle (MMM:n tiedote 17.11.2020)
Lakiesitys metsityksen tukemisesta etenee eduskuntaan (MMM:n tiedote 5.10.2020)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus
Metsätalouden kannustejärjestelmän uudistaminen ja Kemeran muutokset

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350