Joutoalueita metsittämällä voidaan lisätä Suomen metsäpinta-alaa

Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä eli ne toimivat merkittävinä hiilinieluina. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on lisätä metsien hiilensidontaa. Yksi keino tähän on metsäpinta-alan lisääminen.

Keväällä 2020 on valmisteltu puuttomien, joutokäytössä olevien alueiden metsitystukea osana laajempaa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta ja tavoitteena on, että vuodesta 2021 lähtien maanomistajat voisivat saada tietyin ehdoin tukea joutokäytössä olevien alueiden metsitykseen.

Lakiluonnos metsitystuesta lausunnolla 6.7. asti

Luonnos hallituksen esitykseksi metsitystuesta on lausunnolla 28.5.-6.7.2020. Lakiesitys on tarkoitus saattaa eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2020. Tukijärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Tukea haettaisiin metsäkeskuksesta.

Hallituksen esityksen mukaan tukea myönnettäisiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen ehtona olisi se, että peltoala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Tukea ei myönnettäisi ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen. Tuki muodostuisi kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestäisivät 10 vuotta.

Metsitystuen valmisteluun liittyen laadittiin alkuvuodesta 2020 selvitys, jossa arvioitiin metsitettävien joutoalueiden potentiaalia Suomessa. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä entiset turvetuotantoalueet. Arviota tehtäessä rajattiin ulkopuolelle metsät eli metsä-, kitu- ja joutomailla sijaitsevat alueet, maataloustukijärjestelmän piirissä olevat maatalousmaat, luonnonsuojelualueilla ja taajama-alueilla olevat alueet, piha-alueet, merenrannat, arvokkaat perinnebiotoopit sekä virta- ja vakavesiin rajoittuvat kohteet, jotka sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Arviota tehtäessä rajauksena käytettiin sitä että että peltoala ei ole saanut maatalouden tukia vuoden 2014 jälkeen ja tämän pohjalta metsitettävien joutoalueiden pinta-alan olevan arvioitiin olevan Suomessa vajaa 120 000 hehtaaria.

Metsittämisen lisäksi tavoitteena on lisätä metsien kasvua ja vähentää metsäkatoa Suomessa

Joutoalueiden metsittämismahdollisuuksien lisäksi etsitään keinoja lisätä metsien kasvua Suomessa. Kansallisessa metsästrategiassa tavoitteena on nostaa metsien kasvu 115 miljoonaan kuutioon vuodessa 2025 mennessä. Samanaikaisesti tarkastellaan myös keinoja vähentää metsien raivaamista muuhun maankäyttöön (metsäkato). Kun Suomessa maata tarvitaan rakentamiseen tai maatalouteen, kohdistuu muutos väistämättä metsiin. Vaikka metsien raivaaminen muuhun käyttöön onkin Suomessa nykyään suhteellisen vähäistä, ovat sen vaikutukset kasvihuonepäästöihin ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen merkittävät.

Liitteitä
Tilannekatsaus joutoalueiden metsitystuen valmistelusta (maaliskuu 2020)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio)
Esimerkkejä joutoalueista valokuvina

Muualla palvelussamme
Lausuntopyyntö lakiluonnoksesta joutoalueiden metsitystueksi (28.5.2020)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus
Metsäkato-blogi
Metsätalouden kannustejärjestelmän uudistaminen ja Kemeran muutokset
CAP-27
Vastuullinen ruokaketju
Kansallinen metsästrategia
Metsätalouden kannustejärjestelmäLinkki toiselle sivustolle 
Ravinteet kiertoon -hanke

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350