Metsitys 

Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keino on joutoalueiden ja ohutturpeisten, heikkotuottoisten turvepeltojen metsittäminen, jolloin alueiden maaperäpäästöt vähenevät ja niistä muodostuu hiilinieluja. Metsittämisen lisäksi samanaikaisesti tavoitteena on metsäkadon vähentäminen. Nämä molemmat sisältyvät myös elokuussa 2022 vahvistetun Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimenpiteisiin.

Metsitystukea valmistellaan 

Parhaillaan valmistellaan joutoalueiden metsitystukijärjestelmän saattamista voimaan vuosiksi 2027-2029.  Metsitysukijärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. 

​​​​​​​Tukijärjestelmä pohjautuisi aiempaan joutoalueiden metsitystukijärjestelmään, joka oli voimassa 2021-2023. Tukea myönnettäisiin joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen (peltoheitot) ja turvetuotannosta poistuneiden suonpohjien metsittämiseen.  Tukea myönnettäisiin yksityisille maanomistajille ja sitä haettaisiin metsäkeskuksesta.

Lakiluonnos on tarkoitus saattaa lausuntokierrokselle kesäkuussa 2026 ja eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2026.  Tukijärjestelmän valmisteluun on perustettu työryhmä.

Ohjeita ja oppaita metsityksen toteuttamiseen

Metsitykseen kuuluvat kaikki metsänuudistamisen vaiheet sisältäen taimikon varhaishoidon. Yleensä kohteilla on kiinnitettävä erityistä huomiota pintakasvillisuuden torjuntaan, joka varmistaa taimien alkukehitystä. Monilla metsitysaloilla tarvitaan myös lannoitusta ravinnetasapainon palauttamiseksi. Maanmuokkaus ja istutus tehdään pääosin kuten tavanomaisessa metsänviljelyssä. Tutustu tarkemmin metsitysketjuihin. 

Metsitystä koskevat metsänhoidon suositukset päivitettiin vuonna 2021. Lisäksi viime vuosina on laadittu metsityksen toteuttamiseen liittyviä oppaita ja verkkokursseja. Linkit löytyvät sivun lopusta Oppaita ja verkkokursseja -otsikon alta.

Arvioita metsitettävien joutoalueiden potentiaalista ja metsityksen ilmastohyödyistä

Joutoalueiden metsitystä tuettiin määraikaisen tukijärjestelmän nojalla vuosina 2021-2023. Tuen haku päättyi vuoden 2023 lopussa. 

Tukijärjestelmän valmistelun yhteydessä keväällä 2020 arvioitiin paikkatietoaineistojen pohjalta  joutoalueiden potentiaalia Suomessa. Selvityksen mukaan joutoalueiden pinta-alan arvioitiin olevan noin 118 000 hehtaaria. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä turvetuotannosta poistuneita alueita. Lisätietoa selvityksestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia  -liitteestä.

Joutoalueiden potentiaaliarvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutetaan metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita.

Joutoalueiden metsitystuen valmisteluun liittyen Luonnonvarakeskus arvioi vuonna 2020-2021 toteutetussa hankkeessa metsityksen ilmastovaikutuksia eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä verrattuna aiempaan maankäyttöön. Metsittämisen aikaansaama kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) päästövähennys verrattuna aiemman maankäytön päästöihin perustuu kasvavan puuston sitoman hiilivaraston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen pienenemiseen sekä maaperän hiilivaraston kasvuun. Metsityksen aikaansaama kasvihuonekaasujen päästövähennys vaihtelee laajasti (3,8-17,1 tonnia CO2 ekv./ha/v) riippuen alueen aiemmasta maankäyttömuodosta, maalajista, puulajista ja metsityksestä kuluneesta ajasta. 

EU:n kolmen miljardin puun istutustavoite ja metsitykseen liittyviä EU-ohjeistuksia

Euroopan komission kolmen miljardin puun kampanjassa on tavoitteena  istuttaa vähintään kolmen miljardia lisäpuuta vuoteen 2030 mennessä metsien terveyden, biodiversiteetin, hiilivarastojen ja ilmastokestävyyden parantamiseksi.

Komissio valmistelee myös hiiliviljelyn sertifiointikriteereitä metsittämiselle osana laajempaa hiiliviljelyn kehikkoa. Lue lisää:  Commission adopts rules and launches initiatives to boost carbon removals and carbon farming in the EU - Climate Action 

​​​​​​​Oppaita, verkkokursseja ja hankkeita

Metsänhoidon suositukset - metsitys
Joutoalueiden metsitys kestävästi -verkkokurssi (Tapio 2021)
Metsitysketjuja visualisoituna (Tapio 2026)
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- hanke (Metsäkeskus)
Metsitys kestävästi -hanke (Tapio)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio, 2020)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -arvio päästövähennysmahdollisuuksista (Luke 29.1.2021)​​​​​​

​​​​Tietoa vuosina 2021-2023 voimassaolleesta joutoalueiden metsitystukijärjestelmästä
Metsitystukilainsäädäntö vuoden 2023 loppuun asti
Joutoalueiden metsitystuen ydinkohdat (MMM 2.3.2021)
​​​​​​Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020
Valtioneuvoston asetus metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 103/2021
Metsäkeskuksen metsitystukisivut (2021-2023)
Lisätietoa metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla  
Usein kysyttyä metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla
​​​​​Metsitystukea voi hakea vuoden 2023 loppuun saakka (Metsäkeskuksen tiedote 11.8.2023)
​​​​​​​​​​​​​
​​Laki joutoalueiden metsitystuen päättymisen siirtymävaiheesta
​​​​​​​Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain 6 ja 29:n muuttamisesta 1263/2023

Tietoa maankäyttösektorin toimenpiteistä

Video maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteistä
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)