Joutoalueiden metsitystuki päättyy vuoden 2023 lopussa
Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keino on joutoalueiden metsittäminen, jolloin alueiden maaperäpäästöt vähenevät ja niistä muodostuu hiilinieluja. Metsittämisen lisäksi samanaikaisesti tavoitteena on metsäkadon vähentäminen. Sekä metsitys että metsäkadon vähentäminen sisältyvät elokuussa 2022 vahvistetun Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteisiin.
Osana maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta valmisteltiin vuonna 2020 uusi tukijärjestelmä joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseksi. Tukea on voinut hakea maaliskuusta 2021 lähtien. Metsitystukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen.
Nykyisen tukijärjestelmän voimassaolon aikana, elokuun 2023 alkuun mennessä, on tehty hyväksyttyjä tukipäätöksiä yhteensä lähes 5 300 hehtaarin pinta-alalle. Hyväksyttyjen päätösten perusteella metsityspinta-alat ovat merkittävimmät Pohjanmaalla sekä Savon ja Keski-Suomen maakunnissa.Hyväksytyistä hakemuksista kivennäismaalle on kohdistunut noin kolmannes ja turvemaille kaksi kolmasosaa. Turvemaapohjaisista alueista merkittävin osuus on ollut turvetuotannosta poistuneita alueita.
Metsitystukea voi hakea vuoden 2023 loppuun asti
Metsitystukijärjestelmä on määräaikainen ja voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Tukijärjestelmälle ei valmistella jatkoa vuoden 2024 alusta lähtien.
Metsitystukea haetaan Suomen metsäkeskuksesta. Tukihakemusten tulee olla metsäkeskuksessa 31.12.2023 mennessä. Metsäkeskus tekee tukipäätökset 30.6.2024 mennessä.
Metsitystuen päättymisen siirtymävaihetta koskeva hallituksen esitys on lausunnolla 1.9.2023 asti
Tukijärjestelmän päättymiseen liittyvää siirtymävaihetta koskeva hallituksen esitysluonnos on lausunnolla 11.8.-1.9.2023. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa voimassaolevan tukijärjestelmän nojalla myönnettyjen metsityskorvausten ja hoitopalkkioiden maksatus. Lisäksi säädettäisiin tuensaajia koskevan metsitysvelvoitteen jatkumisesta siirtymävaiheen ajan. Tuensaajalla olisi velvoite huolehtia metsitetyn alueen taimikon alkuvaiheen kehityksestä sekä säilyttää metsitetty alue metsämaana. Tämän vuoksi lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin vuoden 2038 loppuun saakka, jolloin viimeistenkin metsityshankkeiden metsitysvelvoite päättyy. Lausuntopyyntö löytyy sivun lopusta.
Millaisille kohteille joutoalueiden metsitystukea saa?
Metsitettävän alueen tulee olla yhtenäinen, vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä alue. Alueen tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva.
Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten voimassa olevan tuen ehtona on ollut, että peltoalalle ei ole haettu maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen. Tuen ehtona on myös, että saman alueen metsittämiseksi ei ole aiemmin myönnetty julkista tai yksityistä rahoitusta.
Metsitystukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytää näistä seikoista ELY-keskukselta lausunnon ennen tukipäätöksen tekoa. Tukea ei esimerkiksi myönnetä ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen.
Tavoitteena on, että metsitettävillä aloilla edistetään myös monimuotoisuutta esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. Koska tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, metsitystukea ei myönnetä esimerkiksi joulukuusiviljelmille tai lyhytkiertopuulajien, kuten pajun kasvattamiseen.
Työt voi aloittaa vasta hakupäätöksen saamisen jälkeen. Aikaa työn toteuttamiselle on hakemuksen hyväksymisestä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestävät kymmenen vuotta.
Metsitystuki muodostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta
Metsitystuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Kustannuskorvaus eli metsityskorvaus on entisillä maatalousmailla ja muilla joutoalueilla 1 500 euroa hehtaarille, jos metsitettävä alue sijaitsee kivennäismaalla ja 2 000 euroa hehtaarille jos metsitettävä alue sijaitsee turvemaalla. Monimuotoisuuden edistämiseksi korvauksen saa kivennäismaapohjaisilla kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Jos metsitettävä alue on entistä turvetuotantoaluetta, on metsityskorvaus edellä kuvattua alempi. Jos entisen turvetuotantoalueen metsitys toteutetaan istuttamalla, on metsityskorvaus 1 500 euroa hehtaarille ja 1 000 euroa hehtaarille jos metsitys toteutetaan kylvämällä.
Hoitopalkkio on yhteensä 900 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio maksetaan kahdessa saman suuruisessa erässä toisena ja kahdeksantena vuotena metsityksen jälkeen.
Ohjeita ja oppaita metsityksen toteuttamiseen
Metsitykseen kuuluvat kaikki metsänuudistamisen vaiheet sisältäen taimikon varhaishoidon. Yleensä kohteilla on kiinnitettävä erityistä huomiota pintakasvillisuuden torjuntaan, joka varmistaa taimien alkukehitystä. Monilla metsitysaloilla tarvitaan myös lannoitusta ravinnetasapainon palauttamiseksi. Maanmuokkaus ja istutus tehdään pääosin kuten tavanomaisessa metsänviljelyssä. Metistystä koskevat metsänhoidon suositukset on päivitetty vuonna 2021. Lisäksi vuosina 2020-2023 on laadittu metsityksen toteuttamiseen liittyviä oppaita ja verkkokursseja. Linkit löytyvät sivun lopusta Oppaita ja verkkokursseja -otsikon alta.
Arvioita metsitettävien joutoalueiden potentiaalista ja metsityksen ilmastohyödyistä
Metsitystuen valmistelun yhteydessä keväällä 2020 arvioitiin paikkatietoaineistojen pohjalta joutoalueiden potentiaalia Suomessa. Selvityksen mukaan joutoalueiden pinta-alan arvioitiin olevan noin 118 000 hehtaaria. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä turvetuotannosta poistuneita alueita. Lisätietoa selvityksestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia -liitteestä. Myös metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeessa on arvioitu mahdollisten metsitykseen sopivien joutoalueiden pinta-alaa Suomessa ja hankkeen arvio joutoalueiden pinta-alasta oli noin 99 000 hehtaaria.
Joutoalueiden potentiaaliarvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutettaisiin metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita.
Joutoalueiden metsitystuen valmisteluun liittyen Luonnonvarakeskus arvioi vuonna 2020-2021 toteutetussa hankkeessa metsityksen ilmastovaikutuksia eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä verrattuna aiempaan maankäyttöön. Metsittämisen aikaansaama kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) päästövähennys verrattuna aiemman maankäytön päästöihin perustuu kasvavan puuston sitoman hiilivaraston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen pienenemiseen sekä maaperän hiilivaraston kasvuun. Metsityksen aikaansaama kasvihuonekaasujen päästövähennys vaihtelee laajasti (3,8-17,1 tonnia CO2 ekv./ha/v) riippuen alueen aiemmasta maankäyttömuodosta, maalajista, puulajista ja metsityksestä kuluneesta ajasta. Lue lisää arvioista Lisätietoa kasvihuonekaasupäästöjen pienemisestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia -liitteestä.
Luonnos joutoalueiden metsitystuen päättymisen siirtymävaihetta koskevaksi hallituksen esitykseksi
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain 29 §:n muuttamisesta
Ohjeita metsitystuen hakemiseen Metsäkeskuksesta
Lisätietoa metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla
Lisätietoa metsitystuen hakemisesta Metsäkeskuksen sivuilla
Linkki metsitystuen hakupalveluun
Usein kysyttyä metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla
Metsitystukea voi hakea vuoden 2023 loppuun saakka (Metsäkeskuksen tiedote 11.8.2023)
Voimassaoleva metsitystukilainsäädäntö vuoden 2023 loppuun asti
Joutoalueiden metsitystuen ydinkohdat (MMM 2.3.2021)
Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020
Valtioneuvoston asetus metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 103/2021
Oppaita, verkkokursseja ja hankkeita
Metsänhoidon suositukset - metsitys
Joutoalueiden metsitys kestävästi -verkkokurssi (Tapio 2021)
Joutoalueiden metsitysketjuja visualisoituna (Tapio 2020)
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- hanke (Metsäkeskus)
Metsitys kestävästi -hanke (Tapio)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -arvio päästövähennysmahdollisuuksista (Luke 29.1.2021)
Tukijärjestelmän jatkon valmistelu keväällä 2023 (tilanne 5.6.2023, valmistelu on keskeytetty)
Tukijärjestelmän jatkovalmisteluun keväällä 2023 liittynyttä aineistoa:
Joutoalueiden metsitystuen jatkon valmistelu (MMM, 16.5.2023)
Metsitystukilain uudistamisen valmistelu -tilannekatsaus 5.5.2023 – MMM
Metsitystuen tilannekatsaus 5.5.2023 – Suomen metsäkeskus
Katsaus ELY-keskuksen metsitystukilausuntoihin 5.5.2023 – Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Näkemyksiä ja kokemuksia metsitystuen hakemisesta 5.5.2023 – Suomen metsäkeskus
Metsäkeskuksen toteuttama kysely maanomistajille ja toimijoille (tiedote 11.1.2023)
Muualla palvelussamme
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)
Video maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteistä
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus
Laki metsitystuesta vahvistettiin (MMM:n tiedote 17.12.2020)
Valtioneuvoston asetus metsitystuesta lausunnolle (MMM:n tiedote 17.11.2020)
Lakiesitys metsityksen tukemisesta etenee eduskuntaan (MMM:n tiedote 5.10.2020)
Lisätietoja
Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö Puhelin:0295162350 etunimi.sukunimi@gov.fi