Joutoalueita metsittämällä voidaan lisätä Suomen metsäpinta-alaa

Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keino on esimerkiksi metsäpinta-alan lisääminen Suomessa. Samanaikaisesti tavoitteena on metsäkadon vähentäminen.

Joutoalueiden metsittämiseen luotiin uusi tukijärjestelmä 2021

Joutokäytössä olevien alueiden metsittämiseksi valmisteltiin vuonna 2020 uusi tukijärjestelmä ja tukea on voinut hakea maaliskuusta 2021 lähtien. Tukea voidaan myöntää yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta poistuneiden alueiden metsittämiseen. Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen ehtona on, että peltoalalle ei ole myönnetty maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Voimassaoleva metsitystuki on voimassa vuoden 2023 loppuun ja tukijärjestelmälle valmistellaan jatkoa

Tämänhetkinen metsitystukijärjestelmä on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Parhaillaan kartoitetaan tukijärjestelmän jatkamista vuoden 2024 alusta lähtien ja järjestelmään mahdollisesti valmisteltavia muutoksia. Metsäkeskus selvitti vuoden 2022 lopussa metsitystukea hakeneiden maanomistajien näkemyksiä ja kokemuksia tuesta valtakunnallisella kyselyllä.

Millaisille kohteille joutoalueiden metsitystukea saa?

Metsitystukea haetaan Suomen metsäkeskuksesta. Metsitettävän alueen tulee olla yhtenäinen, vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä alue. Alueen tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Tuen ehtona on, ettei saman alueen metsittämiseksi ole aiemmin myönnetty julkista tai yksityistä rahoitusta.

Metsitystukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytää näistä seikoista ELY-keskukselta lausunnon ennen tukipäätöksen tekoa. Tukea ei esimerkiksi myönnetä ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen.

Tavoitteena on, että metsitettävillä aloilla edistetään myös monimuotoisuutta esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. Koska tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, metsitystukea ei myönnetä esimerkiksi joulukuusiviljelmille tai lyhytkiertopuulajien, kuten pajun kasvattamiseen. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestävät kymmenen vuotta.

Työt voi aloittaa vasta hakupäätöksen saamisen jälkeen. Aikaa töille on hakemuksen hyväksymisestä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun.

Metsitystuki muodostuu kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta

Metsitystuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Kustannuskorvaus eli metsityskorvaus on entisillä maatalousmailla ja muilla joutoalueilla 1 500 euroa hehtaarille, jos metsitettävä alue sijaitsee kivennäismaalla ja 2 000 euroa hehtaarille jos metsitettävä alue sijaitsee turvemaalla. Monimuotoisuuden edistämiseksi korvauksen saa kivennäismaapohjaisilla kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Jos metsitettävä alue on entistä turvetuotantoaluetta, on metsityskorvaus edellä kuvattua alempi. Jos entisen turvetuotantoalueen metsitys toteutetaan istuttamalla, on metsityskorvaus 1 500 euroa hehtaarille ja 1 000 euroa hehtaarille jos metsitys toteutetaan kylvämällä.

Hoitopalkkio on yhteensä 900 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio maksetaan kahdessa saman suuruisessa erässä toisena ja kahdeksantena vuotena metsityksen jälkeen.

Ohjeita ja oppaita metsityksen toteuttamiseen

Metsitykseen kuuluvat kaikki metsänuudistamisen vaiheet sisältäen taimikon varhaishoidon. Yleensä kohteilla on kiinnitettävä erityistä huomiota pintakasvillisuuden torjuntaan, joka varmistaa taimien alkukehitystä. Monilla metsitysaloilla tarvitaan myös lannoitusta ravinnetasapainon palauttamiseksi. Maanmuokkaus ja istutus tehdään pääosin kuten tavanomaisessa metsänviljelyssä. Metistystä koskevat metsänhoidon suositukset on päivitetty vuonna 2021. Lisäksi viime vuosina 2020-2022 on laadittu metsityksen toteuttamiseen liittyviä oppaita ja verkkokursseja. Linkit löytyvät sivun lopusta Oppaita ja verkkokursseja -otsikon alta.

Arvioita metsitettävien joutoalueiden potentiaalista ja metsityksen ilmastohyödyistä

Metsitystuen valmistelun yhteydessä keväällä 2020 arvioitiin paikkatietoaineistojen pohjalta  joutoalueiden potentiaalia Suomessa. Selvityksen mukaan joutoalueiden pinta-alan arvioitiin olevan noin 118 000 hehtaaria. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä turvetuotannosta poistuneita alueita. Lisätietoa selvityksestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia  -liitteestä. Myös metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeessa on arvioitu mahdollisten metsitykseen sopivien joutoalueiden pinta-alaa Suomessa ja hankkeen arvio joutoalueiden pinta-alasta oli noin 99 000 hehtaaria.

Joutoalueiden potentiaaliarvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutettaisiin metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita.

Joutoalueiden metsitystuen valmisteluun liittyen Luonnonvarakeskus arvioi metsityksen ilmastovaikutuksia eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä verrattuna aiempaan maankäyttöön. Metsittämisen aikaansaama kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) päästövähennys verrattuna aiemman maankäytön päästöihin perustuu kasvavan puuston sitoman hiilivaraston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen pienenemiseen sekä maaperän hiilivaraston kasvuun. Metsityksen aikaansaama kasvihuonekaasujen päästövähennys vaihtelee laajasti (3,8-17,1 tonnia CO2 ekv./ha/v) riippuen alueen aiemmasta maankäyttömuodosta, maalajista, puulajista ja metsityksestä kuluneesta ajasta. Lue lisää arvioista Lisätietoa kasvihuonekaasupäästöjen pienemisestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia  -liitteestä.

Lisätietoa ja liitteitä

Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia (MMM 2.3.2021)
Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020
Valtioneuvoston asetus metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 103/2021
​​​​​​
Tukijärjestelmän jatkon valmistelu vuonna 2023
Hankeikkuna
​​​​​​​Metsäkeskuksen toteuttama kysely maanomistajille ja toimijoille (tiedote 11.1.2023)
​​​​​​​Näkemyksiä ja kokemuksia metsitystuen hakemisesta (Metsäkeskus)

​​​​Ohjeita metsitystuen hakemiseen Metsäkeskuksesta

Lisätietoa metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla  
Lisätietoa metsitystuen hakemisesta Metsäkeskuksen sivuilla
Linkki metsitystuen hakupalveluun

Usein kysyttyä metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla
​​​​​​
Oppaita, verkkokursseja ja hankkeita
​​​​​​​Metsänhoidon suositukset - metsitys
Joutoalueiden metsitys kestävästi -verkkokurssi (Tapio 2021)
​​​​​​​Joutoalueiden metsitysketjuja visualisoituna (Tapio 2020)

Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- hanke (Metsäkeskus)
Metsitys kestävästi -hanke (Tapio)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -arvio päästövähennysmahdollisuuksista (Luke 29.1.2021)

Muualla palvelussamme

​​​​​​Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma eli MISU 

​​​​​​​Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus
Laki metsitystuesta vahvistettiin (MMM:n tiedote 17.12.2020)
Valtioneuvoston asetus metsitystuesta lausunnolle (MMM:n tiedote 17.11.2020)
Lakiesitys metsityksen tukemisesta etenee eduskuntaan (MMM:n tiedote 5.10.2020)
​​​​Metsätalouden kannustejärjestelmän uudistaminen ja Kemeran muutokset