Joutoalueita metsittämällä voidaan lisätä Suomen metsäpinta-alaa

Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on ylläpitää ja lisätä hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentää maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Tähän voidaan vaikuttaa useilla toimenpiteillä, joista yksi on metsäpinta-alan lisääminen metsittämällä. 

Joutoalueiden metsitystuki on yksi toimenpiteistä, joilla toteutetaan hallitusohjelman mukaisia tavoitteita hiilensidonnan lisäämiseksi ja maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kyseessä on uusi tukijärjestelmä, joka on valmisteltu osana maankäyttösektorin ilmastokokonaisuutta.

Joutoalueiden metsittämiseen uusi tukijärjestelmä

Joutoalueiden metsittämistä koskevan uuden tukijärjestelmän tavoitteena on lisätä metsäpinta-alaa luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Metsityksen määräaikaista tukemista koskeva laki tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja on voimassa vuoden 2023 loppuun. Metsitystukea voi hakea metsäkeskuksesta maaliskuusta alkaen.

Metsitystukea voidaan myöntää joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen ehtona on, että peltoalalle ei ole myönnetty maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Tukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytää ELY-keskukselta lausunnon ennen tukipäätöksen tekoa. Tukea ei esimerkiksi myönnetä ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen. Tavoitteena on, että metsitettävillä aloilla edistetään myös monimuotoisuutta esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. 

Metsitystukea myönnetään yksityisille maanomistajille. Metsitettävän alan tulee olla yhtenäinen, vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä ala. Alan tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Tuen ehtona on, ettei saman alan metsittämiseksi ole aiemmin myönnetty rahoitusta. Tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, joten metsitystukea ei myönnetä esimerkiksi energiapajun kasvattamiseen tai joulukuusiviljelmille. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestävät kymmenen vuotta. Metsitystukeen liittyviä toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saamista.

Metsitystuen tarkemmat ehdot ja tukitasot vahvistettiin 21.1.2021

Metsitystuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Tukitasoista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka vahvistettiin 21.1.2021.

Kustannuskorvaus eli metsityskorvaus on entisillä maatalousmailla ja muilla joutoalueilla 1500 euroa hehtaarille, jos metsitettävä ala sijaitsee kivennäismaalla ja 2000 euroa hehtaarille jos metsitettävä ala sijaitsee turvemaalla. Monimuotoisuuden edistämiseksi korvauksen saa kivennäismaapohjaisilla kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Jos metsitettävä alue on entistä turvetuotantoaluetta, metsityskorvaus on 1500 euroa hehtaarille jos metsitys toteutetaan istuttamalla ja 1000 euroa hehtaarille jos metsitys toteutetaan kylvämällä.

Hoitopalkkio on yhteensä 900 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio maksetaan kahdessa saman suuruisessa erässä toisena ja kahdeksantena vuotena metsityksen jälkeen.

Tukitasojen lisäksi valtioneuvoston asetuksessa määritellään joutoalueiden metsityksessä hyväksyttävät puulajit ja säädetään kasvatettavien taimien vähimmäismäärästä hehtaaria kohti ja metsänviljelyaineiston alkuperästä. Lisäksi asetuksessa täsmennetään millaisia metsitettäväksi soveltuvat alueet ovat ja mitä seikkoja arvioidaan tukea myönnettäessä. Asetuksessa määritellään myös mitä toimenpiteitä edellytetään ennen metsitystä ja taimikonhoitovaiheessa.

Arvioita metsitettävien joutoalueiden potentiaalista ja metsityksen ilmastohyödyistä

Metsitystuen valmistelun yhteydessä Tapio Oy laati keväällä 2020 paikkatietoaineistojen pohjalta arvion joutoalueiden potentiaalista Suomessa. Selvityksen mukaan metsitettävien joutoalueiden pinta-alan arvioitiin olevan noin 118 000 hehtaaria. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä entiset turvetuotantoalueet. Arvion ulkopuolelle rajattiin metsät eli metsä-, kitu- ja joutomailla sijaitsevat alueet, maataloustukijärjestelmän piirissä olevat maatalousmaat, luonnonsuojelualueilla ja taajama-alueilla olevat alueet, piha-alueet, merenrannat, arvokkaat perinnebiotoopit sekä virta- ja vakavesiin rajoittuvat kohteet, jotka sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Maatalousmaiden osalta arviota laadittaessa rajattiin ulkopuolelle rajattiin ne pellot, jotka ovat saaneet maatalouden tukia vuoden 2014 jälkeen. Myös metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeessa on arvioitu mahdollisten metsitykseen sopivien joutoalueiden pinta-alaa Suomessa ja hankkeen arvio joutoalueiden pinta-alasta oli noin 99 000 hehtaaria.

Joutoalueiden potentiaaliarvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutettaisiin metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita.

Joutoalueiden metsitystuen valmisteluun liittyen Luonnonvarakeskus arvioi myös metsityksen ilmastovaikutuksia eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä verrattuna aiempaan maankäyttöön. Metsittämisen aikaansaama kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) päästövähennys verrattuna aiemman maankäytön päästöihin perustuu kasvavan puuston sitoman hiilivaraston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen pienenemiseen sekä maaperän hiilivaraston kasvuun. Metsityksen aikaansaama kasvihuonekaasujen päästövähennys vaihtelee laajasti (3,8-17,1 tonnia CO2 ekv./ha/v) riippuen alueen aiemmasta maankäyttömuodosta, maalajista, puulajista ja metsityksestä kuluneesta ajasta. Maatalouskäytöstä poistuneen kivennäismaan metsitys pienentää kasvihuonekaasujen päästöjä keskimäärin 3,8 tonnia CO2 ekv./ha/v verrattuna alkuperäiseen maankäyttöön ensimmäisen 15 vuoden aikana. Maatalouskäytöstä poistuneen turvemaan metsitys pienentää päästöjä 9,8 tonnia ja turvetuotannosta poistuneen alueen metsitys 7,8 tonnia CO2 ekv./ha/v vastaavana aikana.

Jos vuosittainen joutoalueiden metsityspinta-ala Suomessa olisi 3000 hehtaaria vuodessa seuraavien 15 vuoden ajan eli yhteensä 45 000 hehtaaria, kasvihuonekaasupäästöt pienenenisivät aiempaan maankäyttöön verrattuna keskimäärin 0,1 miljoona tonnia CO2 ekv./vuosi. Jos tarkastelujaksona on 45 vuotta, kasvihuonekaasujen päästöt pienenisivät keskimäärin 0,2 miljoona tonnia CO2 ekv./vuosi.

Liitteitä
Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia (MMM 21.1.2021)
Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta
Asetusluonnos valtioneuvoston asetuksesta metsityksen määräaikaisesta tukemisesta (16.11.2020)
Perustelumuistio valtioneuvoston asetuksesta metsityksen määräaikaisesta tukemisesta (16.11.2020)

Joutoalueiden metsitysketjuja visualisoituna (Tapio 25.11.2020)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio)
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- hanke (Metsäkeskus)
Metsitys kestävästi -hanke (Tapio)
Esimerkkejä joutoalueista valokuvina

Muualla palvelussamme
Laki metsitystuesta vahvistettiin (MMM:n tiedote 17.12.2020)
Valtioneuvoston asetus metsitystuesta lausunnolle (MMM:n tiedote 17.11.2020)
Lakiesitys metsityksen tukemisesta etenee eduskuntaan (MMM:n tiedote 5.10.2020)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus
Metsätalouden kannustejärjestelmän uudistaminen ja Kemeran muutokset
CAP-27

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350