Maankäyttösektorilla vähennetään päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja

Maataloudessa kehitetään viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluja

Maataloudessa edistetään hiiltä sitovia ja varastoivia sekä päästöjä vähentäviä viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluja.

Toimenpiteillä

  • vähennetään turvepeltojen viljelyn päästöjä (mm. monivuotiset ympäristönurmet, säätösalaojitus)
  • lisätään hiilensidontaa ja -varastointia kivennäismailla
  • kehitetään kosteikkoviljelyä ja edistetään kosteikkoviljelytuotteiden markkinoita
  • monipuolistetaan viljelyä, lisätään viljelykiertoja sekä edistetään korkean jalostusasteen tuotteita
  • edistetään aloitteita ja toimenpiteitä peltomaan hiilensidonnan lisäämiseksi kansainvälisesti (mm. 4/1000 aloite).

Ilmastotoimia on rahoitettu jo kuluvalla EU-ohjelmakaudella yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) avulla. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen on parhaillaan käynnissä, ja vuonna 2021 alkavan uuden rahoituskauden CAP-rahoituksesta tulisi EU-tasolla 40 % käyttää ilmastotoimiin.

Metsänhoitomenetelmiä kehittämällä vahvistetaan metsien kasvua ja hiilensidontaa

Ilmastokestävän metsätalouden tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa metsien hiilinieluja  huolehtimalla metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä sekä edistämällä monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja.

Turvemaille kehitetään uusi käytäntöön sovellettava ja tieteellisesti perusteltu suometsien hyödyntämisen toimintamalli, jossa suometsien käyttöä tarkastellaan kokonaisuutena puuhuollon turvaamisen, ilmastotavoitteiden, monimuotoisuuden, luonnonhoidon ja vesien suojelun näkökulmasta.

Metsien kasvukyvyn ja terveydentilan edistämiseksi

  • kehitetään jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kasvatusmallit ja viedään ne osaksi metsänhoidon käytäntöjä
  • edistetään sekametsien kasvatusta
  • lisätään metsien kasvua edistämällä jalostetun metsänviljelyaineiston käyttöä sekä erityisesti turvemaiden tuhkalannoitusta
  • vahvistetaan metsien sopeutumista ja ilmastoriskien hallintaa.

Lisäksi tarkastellaan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden ja toimenpiteiden synergioita ja mahdollisia ristiriitoja.

Metsänhoidon suositukset päivitetään uusimman tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen perusteella. Käynnissä on ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä sen hillintään liittyvien suosituksien uudistaminen ja tarkentaminen. Ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa edistetään lisäksi pitkään hiiltä sitovien puutuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sivuvirtojen hyödyntämistä. Metsätalouden kannustejärjestelmää uudistetaan parhaillaan.   

Metsäpinta-alaa lisätään ja metsäkatoa vähennetään

Metsityksellä voidaan lisätä metsäpinta-alaa. Parhaillaan valmistellaan hallituksen esitystä metsitystuesta sekä tarkennetaan arvioita mahdollisista metsityskohteista Suomessa. Metsitykseen soveltuvia alueita ovat joutomaat, kuten käytön ulkopuolella olevat peltolohkot sekä käytöstä poistuneet entiset turvetuotantoalueet. Metsityksessä huomioidaan myös monimuotoisuus- ja maisemavaikutukset.

Suomen suuresta metsäpinta-alasta johtuen metsää siirtyy sekä rakennetuksi maaksi että peltomaaksi (ns. metsäkato). Metsäkadon päästöt ovat Suomessa verrattaen korkeat. Metsän raivaamista pelloksi pyritään vähentämään lannan prosessointia ja hyötykäyttöä kehittämällä (ml. biokaasuohjelma) sekä kehittämällä suunnittelua ja neuvontaa. Rakennetun maan osalta selvitetään esimerkiksi maankäytönmuutosmaksun ja muiden ohjauskeinojen käyttöönottoa metsäkadon ehkäisemiseksi. 

Kosteikkoja voidaan käyttää muun muassa vesiensuojeluun ja tulvien hillintään sekä riistakosteikkoina. Ojitettujen alueiden vedenpintaa nostamalla voidaan vähentää turpeen hajoamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Ilmastovaikutuksiin, kuten hiilidioksidi- ja metaanipäästöihin, vaikuttaa myös lähtötilanne eli esimerkiksi se, onko turvemaa ravinteikas vai karu. Toimenpidekokonaisuudessa selvitetään heikkotuottoisten ja aktiivisen käytön ulkopuolella olevien, ojitettujen alueiden uudelleen vettämisen ilmastohyödyt, se miten uudelleen vettäminen tulisi tehdä sekä se miten näitä alueita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kosteikkoviljelyssä tai tulvien hillinnässä.

Poikkileikkaavat toimet

Toimenpidekokonaisuuden alla selvitetään myös maankäyttösektorin hiilimarkkinoiden sekä vastuullisten ja kestävien hiilivuokrausjärjestelmien käyttöönottoa ja toimivuutta. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten toimijoille voitaisiin tarjota mahdollisimman luotettavaa tietoa erilaisten hiilensidontaa edistävien ja päästöjä vähentävien toimenpiteiden ilmastovaikutuksista ja vaikuttavuudesta. 

Maankäyttösektorin ilmastotoimien toimeenpanoa tuetaan myös tutkimus- ja kehittämisohjelmalla, tiedonhallintaa parantamalla, viestinnällä ja vuorovaikutuksella sekä osaamista vahvistamalla.

Ilmastotoimenpiteitä toteutetaan poikkisektoraalisesti, ja toimet kytkeytyvät useisiin muihin hallituksen strategoihin, ohjelmiin ja hankkeisiin (mm. Kansallinen metsästrategia 2025, yhteinen maatalouspolitiikka, ilmastoruokaohjelma, ravinnekierron toimenpidekokonaisuus ja peltorakenteen kehittämisohjelma).

Muualla palvelussamme:
Maankäyttösektrorin ilmasto-ohjelma
CAP-27
Vastuullinen ruokaketju
Kansallinen metsästrategia
Metsätalouden kannustejärjestelmä 
Metsäkato-blogi
Ravinteet kiertoon -hanke

Muualla verkossa:
Biokaasuohjelma