Turvepellon ilmastokosteikko

EU:n yhteisen maatalouspolitikkan ei-tuotannollisten investointien tukea voi saada myös ilmastokosteikoiden perustamiseen. Lisäksi voi tehdä kosteikkojen hoitosopimuksen. Toimenpide on maatalouden vesiensuojelua, maatalousluonnon monimuotoisuutta ja kasvihuonekaasujen hillintää sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävä ei-tuotannollinen kosteikkoinvestointi. Toimenpiteessä toteutetaan kosteikkoinvestointi perustamalla luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti kosteikkoja, pienten kosteikkojen ketjuja, kosteikkomaisia tulva-alueita ja -tasanteita ja kaksitasouomia sekä luonnonmukaisesti mutkittelevia uomia niiden luontaisille paikoille, herkästi tulviville pelloille ja pengerretyille kuivatusalueille. Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjänä, eliöstön elinympäristönä tai viljelymaiseman monipuolistajana. Kosteikkoinvestointi voi kattaa vesiensuojelua tehostavan kaksitasouoman perustamisen myös ilman varsinaista kosteikkoa. Kosteikkoinvestoinnilla voidaan myös muuttaa viljelyksessä olevia turvepeltoja kosteikoiksi tai suon kaltaiseksi alueeksi, ja tällöin sitä voidaan nimittää ilmastokosteikoksi. Kosteikoksi perustettava maa-ala siirtyy maatalousmaan ulkopuolelle.  

Kosteikkoluotsi tuo turvemaiden vettämisvaihtoehdon maanomistajien ulottuville  

Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö on käynnistänyt valuma-aluelähtöisen työn, jonka tavoitteena on lisätä monivaikutteisia kosteikkoja turvepelloille, käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille sekä ennallistaa ojitettuja turvemaametsiä.  

Päämääränä on, että tärkeimmille turvemaavaltaisille valuma-alueille saadaan kosteikkoluotsit, jotka neuvovat ja tukevat valuma-alueen maanomistajia kosteikkojen perustamisessa. Valuma-alueesta riippuen luotsin tehtävää voisi hoitaa yksittäinen asiasta innostunut henkilö, kunnan tai valtion viranhaltija tai paikallinen yhdistys.  

Luotsien työ perustuu ilmastoyksikössä rakennettaviin maanomistajalähtöisiin palvelupolkuihin, jotka sujuvoittavat rahoituksen hakemista ja kosteikon perustamista. Luotsitoiminnan ja palvelupolkujen kehittämisen tueksi kootaan monipuolista tietoa valuma-alueista, alueiden toimijoista, laadituista suunnitelmista sekä toteutetuista ja käynnissä olevista kosteikkohankkeista.  

Tavoitteena on tarkastella valuma-aluetta kokonaisuuksina yhdessä maanomistajien kanssa. Näin pyritään edistämään laajojen kosteikkokokonaisuuksien syntymistä useiden pienien kohteiden sijaan sekä kannustamaan maanomistajia yhteistyöhön. Suunnitteluun on tarpeen saada mukaan myös alueen kunnat, seurakunnat ja valtion maita hallinnoiva Metsähallitus, jotka voisivat tuoda kokonaisuuteen omaa maaomaisuuttaan tai edistää maanvaihdoilla suurempien kosteikkokokonaisuuksien muodostamista.  

Valitulla valuma-alueella aloitetaan kesällä 2026 kokeilu, jonka tavoitteena on kehittää luotsimallia käytännössä. Kokeilun perusteella kosteikkoluotsimalli pyritään tekemään monistettavaksi erilaisille valuma-alueille.  

Katso myös: Kosteikkoluotsi tuo turvemaiden vettämisvaihtoehdot maanomistajien ulottuville (Valtakunnallinen ilmastoyksikkö - Elinvoimakeskus)

Lisätietoja 

Antti Miettinen , ilmastoasiantuntija, Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö / Lapin elinvoimakeskus  

Sähköposti: etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi  

Puh. +358 50 46 83 771