NOUSU-ohjelma elvyttää vaelluskalakantoja
Virtavesiä on kunnostettu ja kalateitä rakennettu Suomessa jo pitkään, mutta viime vuosina valtio on osoittanut toimenpiteille entistä enemmän rahoitusta.
Juha Sipilän ja Sanna Marinin hallitusohjelmissa tunnistettiin tarve elvyttää uhanalaisia vaelluskalakantoja virtavesiä kunnostamalla. Silloisiin hallitusohjelmakirjauksiin perustuen maa- ja metsätalousministeriö käynnisti erillisen vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittyvän NOUSU-ohjelman.
Hyvin toimivaksi todettu, monipuolisiin toimenpiteisiin, vapaaehtoisuuteen ja laajaan yhteistyöhön perustuva ohjelma saa jatkoa myös nykyisellä Petteri Orpon hallituskaudella.
Vaelluskalojen elinympäristöjen parantaminen hyödyttää koko ekosysteemiä sekä alueiden elinvoimaisuutta
Pääosa Suomen uhanalaisista kalalajeista on riippuvaisia vaellusesteettömistä virtavesistä sekä niissä sijaitsevista lisääntymis- ja poikasalueista. Luontainen elinkierto ei onnistu ilman yhteyttä virtavesiin. Vaelluskalojen ohella vaellusesteiden poistamisesta tai ohittamisesta hyötyvät myös monet muut virtavesien eliöt, ja näin virtavesien ennallistaminen hyödyttää koko ekosysteemiä.
Vaelluskalakantojen elvyttämiseen paneutuva NOUSU-ohjelma toimeenpanee EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteita saavuttaa vesistöjen hyvä ekologinen tila, EU:n biodiversiteettistrategiaa ja ennallistamisasetusta sekä YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteita. Luontoarvojen lisäksi ohjelman toimenpiteet tukevat alueiden elinvoimaisuuttaa luomalla mahdollisuuksia virkistyskäytön monipuolistamiseen.
Keskeisiä NOUSU-ohjelman toimeenpanoa ohjaavia suunnitelmia ovat kansallinen kalatiestrategia, alueelliset vesienhoidon toimenpideohjelmat, kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä kalalajikohtaiset hoitosuunnitelma ja strategiat.
Kansallinen kalatiestrategia on valmistunut vuonna 2012, ja sillä on ollut merkittävä vaikutus uhanlaisten kalakantojen elvytystyössä. Kalatiestrategian päivitys on kirjattuna nykyiseen hallitusohjelmaan yhtenä vaelluskaloihin liittyvänä osa-alueena, ja päivitys tullaan huomioimaan myös NOUSU-ohjelman toimeenpanossa.
NOUSU-ohjelman toimenpiteet
Virtavesien käyttöhistoria on Suomessa hyvin moninainen. Vaelluskalakantojen häviämisen taustalla on useita eri tekijöitä ja lajien taantuminen on tapahtunut pitkällä ajanjaksolla.
Tästä syystä vaelluskalakantojen elvyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen edellyttää hyvin monipuolisia toimenpiteitä, minkä takia myös NOUSU-ohjelmasta avustettavien hankkeiden toimenpidekirjo on laaja. Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat vaellusesteiden purkaminen siellä missä siihen on mahdollisuudet, ohitusuomien, kalateiden ja alasvaellusrakenteiden rakentaminen sekä erilaiset tutkimus- ja kehityshankkeet.
Kalojen vaellusesteitä puretaan tai niiden viereen rakennetaan luonnonmukaisia ohitusuomia
Ohjelman tärkeimpänä tavoitteena on mahdollistaa vaelluskalojen liikkuminen virtavesissä niissä olevia vaellusesteitä poistamalla tai ohittamalla.
Vaellusesteiden purkamisessa painotetaan patoja, joilla ei ole enää käyttötarkoitusta tai käyttötarkoitus on vähäinen. Vesivoimaloiden purkua edistetään kohteissa, joissa yhteistyölle voimaloiden omistajien kanssa on hyvät edellytykset, toimenpiteiden vaikutus on suuri ja alueellinen sitoutuminen hankkeen edistämiseksi on vahva.
Vaellusesteiden ohituksessa rakennetaan ensisijaisesti luonnonmukaisia ohitusuomia, joihin vesi ohjataan ympärivuotisesti. Teknisiä kalateitä ja alasvaellusrakenteita sekä luonnonmukaisten ja teknisten kalateiden yhdistelmiä voidaan avustaa kohteissa, joissa luonnonmukaista ohitusuomaa ei ole mahdollista toteuttaa.
Ohjelmasta rahoitetaan myös virtavesien elinympäristökunnostuksia etenkin kohteissa, jotka sijaitsevat ja kytkeytyvät vahvasti vaellusesteiden poistamiseen tähtääviin hankkeisiin.
Seuranta- ja tutkimushankkeilla selvitetään virtavesien kunnostusten vaikuttavuutta kalakantoihin
Nousu-ohjelman keskeisenä toimenpiteenä on lisäksi erilaiset seuranta- ja tutkimushankkeet, joiden tavoitteena on selvittää jo toteutettujen kunnostustoimenpiteiden vaikuttavuutta, arvioida mahdollisten kunnostustoimenpiteiden tuloksekkuutta ennen niiden käynnistämistä tai kartoittaa tärkeäksi katsotun vesistön lähtötilannetta kunnostustoimien tarkemman suunnittelun pohjaksi. Seurantahankkeissa esimerkiksi Vantaanjoella ja Hiitolanjoella on selvitetty jokiin nousevien ja myös alasvaeltavien vaelluskalojen määriä. Kemijoen vesistöalueella tutkitaan sen merkittävimmän sivujoen Ounasjoen poikastuotantopotentiaalia sekä lohikalojen alasvaelluskuolleisuutta pääuomassa. Alasvaellustutkimusta on tehty lisäksi Iijoella, Mustionjoella (Raasepori), Kissakoskella (Hirvensalmi), Pankakoskella (Lieksanjoki) sekä Vaajakoskella (Jyväskylä). Lohikalakantojen tilaa on selvitetty sähkökoekalastuksin mm. Lestijoella. Padon purku – hankkeisiin pyritään samaan toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta osaksi hankekokonaisuutta.
NOUSU-ohjelman toimenpiteet perustuvat vapaaehtoisuuteen
NOUSU-ohjelma ei tue sellaisia hankkeita, joiden toteutus pohjautuu hankkeen vesiluvassa luvan omistajalle kohdistettuun velvoitteeseen, kuten kalatievelvoitteen täytäntöönpanoon. NOUSU-ohjelman vapaaehtoisiin toimenpiteisiin perustuva joustava toimintamalli mahdollistaa kuitenkin sen, että lupavelvoitteenkin täyttämisen kautta käynnistyvät kalakantojen elvyttämiseen tähtäävät hankkeet voidaan toteuttaa yhteistyössä, mikäli toteutustavaksi löytyy eri osapuolten näkökulmasta vaikutuksiltaan paras menetelmä.
NOUSU-ohjelman toimenpiteet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ohjelma toteutetaan laajassa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskusten, vesivoimayhtiöiden, patojen omistajien, kuntien, maakuntien, maa- ja vesialueiden omistajien, kalatalousalueiden, yritysten, järjestöjen, säätiöiden, yhdistysten, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.
Edellisellä ohjelmakaudella valmistuneita ja käynnistyneitä hankkeita voi käydä katsomassa täällä.
NOUSU-ohjelma tarjoaa valtion vipurahoitusta
NOUSU-ohjelman periaatteena on tarjota valtion rahoitusta vipurahoituksena erityisesti sellaisiin hankkeisiin, jotka arvioidaan vaikutuksiltaan merkittäviksi ja joihin on vahva alueellinen sitoutuminen ja yhteistyö ja joihin saadaan kumppaneita merkittävällä omarahoitusosuudella.
Valtion avustusosuus on maksimissaan 50% kokonaiskustannuksista. Jo käynnistyneissä hankkeissa tärkeitä rahoituskumppaneita ovat olleet mm. kunnat, osakaskunnat, yritykset, säätiöt, vesiensuojeluyhdistykset sekä yksityiset lahjoittajat.
Uusien avustettavien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi hyödyntää aikaisemmissa hankkeissa luotuja ja saavutettuja hyviä toimintamalleja, tuloksia, kokemuksia sekä verkostoja. Yhtä oikeaa mallia hankkeiden toteutukseen ei ole, vaan jokainen hanke suunnitellaan sen erityispiirteet huomioiden.
Miten NOUSU-ohjelman avustusta haetaan ja hanke käynnistetään?
NOUSU-avustushakemukset ja avustuspäätökset käsitellään alueellisten ELY-keskusten kalatalousyksiköissä. Hankesuunnittelun ja hankeideoiden osalta kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön tai alueellisiin ELY-keskusten NOUSU-koordinaattoreihin. Näin voidaan parhaiten suunnitella hankkeen toimeenpanoa ja edistämistä alusta alkaen yhteistyössä. Katso yhteystiedot sivun lopusta.
Esimerkki: Salon Holstenkosken kunnostusta rahoitettiin Nousu-ohjelmasta
Esimerkki: Jyllinkosken vesivoimalaitoksen padon purkua rahoitettiin Nousu-ohjelmasta
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
Projektikoordinaattori Perttu Tamminen, p. 050 438 2179
Erityisasiantuntija Jouni Tammi, 0295 162313
ELY-keskusten NOUSU-koordinaattorit
Ylitarkastaja Aurora Hatanpää, Lapin ELY-keskus, puh. 050 5354173, aurora.hatanpaa@ely-keskus.fi
- Lapin ELY-keskukseen tulee toimittaa Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueilla toteutettavien hankkeiden avustushakemukset. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 8060, 96101 Rovaniemi, puhelin 0295 037 000, kirjaamo.lappi(at)ely-keskus.fi
Ylitarkastaja Olli Sivonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 050 3807243, olli.sivonen@ely-keskus.fi
- Pohjois-Savon ELY-keskukseen tulee toimittaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilla toteutettavien hankkeiden avustushakemukset. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 2000, 70101 Kuopio, puhelin 0295 026 500, kirjaamo.pohjois-savo(at)ely-keskus.fi
Ylitarkastaja Heikki Holsti, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 050 3172697, heikki.holsti@ely-keskus.fi
- Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tulee toimittaa Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueilla toteutettavien hankkeiden avustushakemukset. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 236, 20101 Turku, puhelin 0295 022 500, kirjaamo.varsinais-suomi(at)ely-keskus.fi