- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (VIIVI)
Hakija: Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Terhi Suojala-Ahlfors (Luke)
Kokonaisrahoitus: 316 000 €
Hankeaika: 1.2.2021-30.9.2024
Kotimaisilla kasviksilla on hyvä maine kuluttajien keskuudessa, ja niiden kysynnän odotetaan kasvavan. Vihannestuotantoon avomaalla liittyy kuitenkin haasteita ympäristövaikutusten hallinnan kannalta, ja viljelymaiden kasvukunnon ylläpitäminen on olennaista kysynnän lisääntyessä. Hankkeessa pureudutaan maanparannusmenetelmien käyttöön vihannesviljelyssä, todennetaan niiden vaikutuksia ja koostetaan käytettävissä oleva tieto tukemaan viljelijän päätöksentekoa.
Maanparannusaineisiin ja viherlannoitukseen keskittyvät kolmivuotiset kokeet toteutetaan vihannestuotantoon soveltuvilla karkeilla kivennäismailla. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan menetelmien vaikutuksia erityisesti maan rakenteeseen, vedenpidätyskykyyn ja ravinnekuormitukseen. Lisäksi tarkastellaan menetelmien vaikutuksia satoon ja sadon laatuun.
Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus yhteistyössä Apetit Ruoka Oy:n kanssa 1.2.2020-30.6.2024. Hanketoimijoilla on suorat yhteydet aihepiirin keskeisiin toimijoihin (tuottajat, yritykset, hallinto, lainsäädäntö ja viranomaiset). Hankkeen toiminta kattaa vihannestuotannon kannalta keskeiset maantieteelliset alueet, mikä takaa hyvän näkyvyyden viljelijöiden keskuudessa. Maanparannusaineita kehittävät ja markkinoivat yritykset ovat sitoutuneet tukemaan hanketta materiaalien ja käytännön asiantuntemuksen muodoissa.