Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Hillintätoimista huolimatta ilmasto lämpenee, eikä ilmastonmuutosta voida enää kokonaan estää. Ilmaston lämmetessä sekä sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyessä niin luonto kuin yhteiskunta joutuvat poikkeuksellisen nopean muutoksen kohteeksi.
Ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin, kuten tulvien yleistymiseen, on varauduttava ja kyettävä sopeutumaan. Sopeutumisella pyritään varautumaan ilmaston muuttumiseen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sopeutumistoimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kaikkein kustannustehokkainta.
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 20.11.2014.
Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla voidaan vähentää haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle ja elinoloille, luonnolle, elinkeinoille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Tavoitteena on myös hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita sopeutumisella voidaan saada elinkeinoille ja liiketoiminnalle.
Sopeutumissuunnitelman keskeisin linjaus on ilmastonmuutokseen sopeutumisen ottaminen osaksi kaikkien toimialojen tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä. Ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä koordinoi suunnitelman toimeenpanoa. Seurantaryhmän päivitys käynnissä.
Valtioneuvoston periaatepäätös Kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta 2022
Sopeutuminen ja ilmastolaki
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää.
Valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Sopeutumissuunnitelma sisältää riski- ja haavoittuvuustarkastelun sekä tarpeen mukaan hallinnonaloittaisia, sopeutumista koskevia toimintaohjelmia.
Sopeutumistoimien toimeenpanosta, niiden riittävyydestä ja tehokkuudesta raportoidaan vähintään kerran vaalikaudessa osana ilmastovuosikertomusta.
Käynnissä olevat hankkeet
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (2022) toimeenpanon väliarviointi
Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisen uusin arviointikierros käynnistyi vuonna 2018. Arviointityötä vetää Suomen ympäristökeskus SYKE.
Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisen uusin arviointikierros käynnistyi vuonna 2018. Arviointityötä veti Suomen ympäristökeskus SYKE. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarviointi julkaistiin 3.4.2019.
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanon väliarviointi
Metsäbiotalouden kehittyvät sää- ja ilmastotyökalut (SÄÄTYÖ)
Säätyö-hankkeen tavoitteena on tuottaa tarvittavia uusia ja aiempaa yksityiskohtaisempia sää- ja ilmastoaineistoja ja kehittää uusia ennustetuotteita sekä edistää erilaisten sää- ja ilmastoaineistojen ja ennusteiden käyttöä metsäbiotalouden toimijoiden keskuudessa. 1.9.2018 alkaneen hankkeen toteutuksesta vastaa Ilmatieteen laitoksen johtama konsortio.
BlueAdapt-hanke etsii innovatiivisia yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka turvaavat sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyyden. Tavoitteena on luoda sopeutuvan hallinnan malli, joka perustuu uusimpaan tieteelliseen tietoon ja kääntää kielteiset trendit mahdollisuuksiksi. Hanke toimii ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2018–2020 ja sitä johtaa Suomen ympäristökeskus.
Hankkeen tavoitteena on metsien biodiversiteetin, hiilen varastoinnin ja sidonnan sekä muiden ekosysteemipalveluiden yhteen nivoutuva suojelu, tiedon lisääminen ja menetelmien kehittäminen sekä päätöksentekoon vaikuttaminen. Hanke on käynnissä vuosina 2018–2020. Sitä koordinoi Suomen ympäristökeskus
Metsänhoidon suositusten sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Päivitetyt suositukset metsänhoidon sopeutumisesta ilmastonmuutokseen julkaistaan kevään 2019 aikana. Suositusten teossa on ollut mukana tutkijoita Itä-Suomen ja Helsingin yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Ilmatieteen laitoksesta. Työn on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.
Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (FORBIO)
Hankkeen tavoitteena on turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset. Metsäbiotalouden toimijat sekä keskeiset ministeriöt ovat hankkeen vuorovaikutuspartnereina ja tutkimustiedon hyödyntäjinä. FORBIO-hanke kuuluu Suomen akatemian rahoittamaan strategisen tutkimuksen ohjelmaan Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI 2015-2020).
Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä (TASAPELI)
Hankkeessa kehitetään toimintamalli ja arviointityökaluja tukemaan sitä, että luontopohjaisia ratkaisuja hyödynnettäisin nykyistä laajemmin suunnittelussa ja päätöksenteossa mm. kuntien ja maakuntien suunnittelukäytännöissä. Hanke päättyy kesäkuussa 2019.
Ilmastonmuutos haltuun – Ennakoi, varaudu, sopeudu
Viestintähankkeen tavoitteena on yhdistää järjestöjen viestinnän voimavarat, jotta mahdollisimman moni suomalainen saisi tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhteiskunnan toimintoihin ja ihmisten arkeen, ja osaisi varautua vaikutuksiin mahdollisimman hyvin. Hankkeessa tuotetaan viestintämateriaalia järjestöjen käyttöön.
Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI)
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa suojelualueverkoston toimivuudesta ilmastonmuutoksen, maankäytön ja näiden yhteisvaikutusten aiheuttamien paineiden alla. Uutta tietoa tuotetaan erityisesti lajien ja luontotyyppien herkkyydestä ilmastonmuutokselle sekä suojelualueiden kyvystä säilyttää suojelullisesti merkittäviä lajeja ja luontotyyppejä. Suomen ympäristökeskuksen vetämä hanke päättyy vuonna 2019.
Suomen ilmastopaneelin hankkeet
Ilmastopaneelilla on käynnissä hankkeita muun muassa näistä aihepiireistä: Ilmastokasvatus, Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa, Ilmastonmuutos ja metsätuhot, Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset
Sitran ilmastoratkaisut avainalueella tuotetaan tietoa ilmastoratkaisuista, jotka tuottavat hyvinvointia Suomelle. Mm. selvitys ilmastonmuutoksen vaikutusten kustannuksista Suomelle. Avainalue käynnistyi kesällä 2018 ja päättyy kesäkuussa 2020.
Arktinen neuvosto
Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuosina 2017–2019. Suomen prioriteetit puheenjohtajuuskaudella ovat ympäristönsuojelu, viestintäyhteistyö, meteorologia ja koulutus. Arktisessa neuvostossa maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvia teemoja ovat muun muassa resilienssi, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja vieraslajit.
Ilmasto-opas.fi
Ilmasto-opas.fi sisältää suomalaisten tutkimus- ja asiantuntijalaitosten tuottamaa tietoa ilmastonmuutoksen kaikilta osa-alueilta.
Ilmatieteen laitoksen Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksikön hankkeet
lmastokestävyys arktisella alueella ilmastonmuutokseen sopeutumisen vahvistamiseksi sekä kestävän luonnonvarojen käytön edistämiseksi
Toteutusaika: 5/2017 – 4/2019
Päättyneitä hankkeita
Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO)
SIETO-hankkeessa toteutettiin kansallinen sää- ja ilmastoriskiarviointi sekä laadittiin suunnitelmat tulevien riskinarviointien toteuttamiseksi sekä riskinarviointiin liittyvien aineistojen järjestämiseksi.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tieto- ja osaamistarpeet Suomessa. Kohti tutkimusohjelmaa.
Hankkeella vahvistettiin ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa valmistelemalla suunnitelma tutkimusohjelmasta, johon koottiin yhteinen näkemys tulevaisuuden sopeutumistutkimuksen tarpeista ja prioriteeteista sekä potentiaalisista rahoituskanavista.
Yksityisen sektorin sopeutuminen ilmastonmuutokseen
Muuttuva ilmasto edellyttää yrityksiltä riskienhallintaa ja uusien käytäntöjen hallitsemista. Sopeutumalla ilmastonmuutokseen yritys takaa toimintaedellytyksensä ja voi saada liiketoimintaetua esimerkiksi tuotteistamalla sopeutumisen ratkaisuja.
Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen (ELASTINEN)
Tutkimushankkeessa tuotettiin kokonaiskuva sää- ja ilmastoriskien hallinnasta ja arvioitiin keinoja edistää riskienhallintaa eri toimialoilla. Hankkeen tulosten perusteella riskienhallintaa tukemaan tarvitaan uudenlaisia tiedon keruun, jakamisen ja tuottamisen tapoja. Hallintatoimia tulisi valita ja arvioida myös taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta.
Luonnonvarakeskus tarkasteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja keskeisiä ilmastoriskejä maa- ja metsätalousministeriön toimialoilla, sekä toimialojen haavoittuvuuksia ja sopeutumiskykyä. Eri toimialojen ilmastokestävyyden parantaminen edellyttää monien haavoittuvuutta vähentävien tekijöiden samanaikaista huomioonottamista.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattorit
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurannan tueksi kehitetyt indikaattorit toimivat opasteina sopeutumisen edistymisestä ja toimeenpanosta. Niitä tarvitaan erityisesti siksi, että yhteiskunnan eri toimijat tiedostavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeyden.
Tulossa olevat tapahtumat
Menneet tapahtumat
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman väliarvion tulosten esitteleminen 3.4.2019
Arctic Resilience Forum 10.-11.9.2018
Ennakoi, varaudu, sopeudu – miten järjestöt viestivät ilmastonmuutokseen sopeutumisesta? 16.5.2018
SIETO-hankkeen loppuseminaari 26.4.2018
Muualla palvelussamme
Lisätietoja
Saara Lilja-Rothsten,
neuvotteleva virkamies MMM, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162060 , [email protected]