Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Hillintätoimista huolimatta ilmasto lämpenee, eikä ilmastonmuutosta voida enää kokonaan estää. Ilmaston lämmetessä sekä sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyessä niin luonto kuin yhteiskunta joutuvat poikkeuksellisen nopean muutoksen kohteeksi.

Ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin, kuten tulvien yleistymiseen, on varauduttava ja kyettävä sopeutumaan. Sopeutumisella pyritään varautumaan ilmaston muuttumiseen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sopeutumistoimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kaikkein kustannustehokkainta.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 20.11.2014.

Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla voidaan vähentää haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle ja elinoloille, luonnolle, elinkeinoille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Tavoitteena on myös hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita sopeutumisella voidaan saada elinkeinoille ja liiketoiminnalle.

Sopeutumissuunnitelman keskeisin linjaus on ilmastonmuutokseen sopeutumisen ottaminen osaksi kaikkien toimialojen tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä. Ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä koordinoi suunnitelman toimeenpanoa.

Valtioneuvoston periaatepäätös Kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta 2022 

Tietoisku sopeutumisesta 2017

Sopeutuminen ja ilmastolaki 

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. 

Valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Sopeutumissuunnitelma sisältää riski- ja haavoittuvuustarkastelun sekä tarpeen mukaan hallinnonaloittaisia, sopeutumista koskevia toimintaohjelmia. 

Sopeutumistoimien toimeenpanosta, niiden riittävyydestä ja tehokkuudesta raportoidaan vähintään kerran vaalikaudessa osana ilmastovuosikertomusta. 

Ilmastolaki

YM: Ilmastolaki 

Käynnissä olevat hankkeet

Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (FORBIO)

Hankkeen tavoitteena on turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset. Metsäbiotalouden toimijat sekä keskeiset ministeriöt ovat hankkeen vuorovaikutuspartnereina ja tutkimustiedon hyödyntäjinä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattorit

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurannan tueksi kehitetyt indikaattorit voivat toimia opasteina sopeutumisen edistymisestä ja toimeenpanosta. Niitä tarvitaan erityisesti siksi, että yhteiskunnan eri toimijat tiedostavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeyden.

Yksityisen puolen sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Muuttuva ilmasto edellyttää myös yrityksiltä riskienhallintaa ja uusien käytäntöjen hallitsemista. Sopeutumalla ilmastonmuutokseen yritys takaa toimintaedellytyksensä ja voi saada liiketoimintaetua esimerkiksi tuotteistamalla sopeutumisen ratkaisuja.

Suunnitelma sopeutumisen tutkimusohjelmasta

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa valmistelemalla suunnitelma tutkimusohjelmasta, johon kootaan yhteinen näkemys tulevaisuuden sopeutumistutkimuksen tarpeista ja prioriteeteista sekä potentiaalisista rahoituskanavista. Lisätietoja: Nora Arnkil, asiantuntija, Tapio Oy, nora.arnkil(at)tapio.fi

Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO)

SIETO-hankkeessa toteutetaan kansallinen sää- ja ilmastoriskiarviointi sekä laaditaan suunnitelmat tulevien riskinarviointien toteuttamiseksi sekä riskinarviointiin liittyvien aineistojen järjestämiseksi.

Muualla palvelussamme
Julkaisut ja materiaalit