Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmasto muuttuu ilmastonmuutoksen hillintätoimista huolimatta, eikä muutosta voida enää kokonaan estää. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt Suomessakin, ja vaikutukset tulevat jatkossa voimistumaan. Ilmaston muuttumisen ja äärimmäisten sääilmiöiden riskejä, kuten kaupunkitulvien ja metsätuhojen lisääntymistä, onkin vähennettävä, ja niihin on varauduttava ja sopeuduttava. Vain siten voimme varmistaa, että ilmastonmuutokseen liittyvät riskit eivät toteudu.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan sekä politiikka- että käytännön toimia, joilla eri toimijat vähentävät, varautuvat ja sopeutuvat ilmastonmuutoksen erilaisiin vaikutuksiin ja niihin liittyviin riskeihin. Sopeutumisen tavoitteena on esimerkiksi vähentää ihmisiin kohdistuvaa vaaraa tai vaikutuksista mahdollisesti aiheutuvia taloudellisia vahinkoja. Tavoitteena on myös hyötyä ilmastonmuutoksen tuomista mahdollisuuksista. Myös ekosysteemit sopeutuvat eri tavoin muuttuvaan ilmastoon. 

Kansallisella tasolla ilmastonmuutokseen sopeutumistyön koordinaatiosta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Sopeutuminen koskettaa kuitenkin kaikkia, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa monin eri tavoin yhteiskuntaan, talouteen, ihmisiin ja ekosysteemeihin.

Strategiatasolla Suomi on ollut sopeutumisen edelläkävijä. Suomi laati ensimmäisenä EU-maana ilmastonmuutokseen kansallisen sopeutumisstrategian vuonna 2005. Vuonna 2014 maa- ja metsätalousministeriön koordinoimana laadittiin vuoteen 2022 ulottuva Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Vuonna 2015 maa- ja metsätalousministeriö asetti laajan, poikkihallinnollisen seurantaryhmän koordinoimaan Kansallisen sopeutumissuunnitelman 2022:n toimeenpanoa. Kesällä 2021 ministeriön johdolla alkoi seuraavan, vuoteen 2030 asti ulottuvan kansallisen suunnitelman valmistelu.

Vuonna 2015 säädetyn ilmastolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Sopeutumistoimista raportoidaan eduskunnalle vähintään kerran vaalikaudessa osana ilmastovuosikertomusta. Tuorein eduskunnalle annettu raportti sopeutumistoimista sisältyy vuoden 2021 ilmastovuosikertomukseen.

EU:n päivitetty ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategia hyväksyttiin helmikuussa 2021. Heinäkuussa 2021 voimaan tullut eurooppalainen ilmastolaki ohjaa sopeutumistyötä EU:ssa ja sen jäsenmaissa. 

Kansallinen sopeutumissuunnitelma uudistuu

Vuoden 2022 aikana uudistetaan Suomen kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Tuleva suunnitelma ohjaa sopeutumistoimia vuoteen 2030 saakka. Työ kulkee nimellä KISS2030. Suunnitelmaa valmistellaan kahdeksan ministeriön yhteisvoimin, koska sopeutuminen on laaja, poikkihallinnollinen kysymys ja sopeutumistyötä tehdään kaikilla hallinnonaloilla.

Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirje

Tietoa ilmastonmuutokseen varautumisesta ja sopeutumisesta löytyy tämän sivuston ohella Ilmasto-opas.fi ja ilmastonmuutoshaltuun.fi -sivustoilta sekä Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirjeestä. Maa- ja metsätalousministeriön koostaman uutiskirjeen ensimmäinen numero ilmestyi marraskuussa 2020. Liity postituslistalle ja saat ajankohtaiset sopeutumiskuulumiset suoraan sähköpostiisi!

Tilaa Ilmastonmuutos haltuun -uutiskirje osoitteesta uutiskirje.mmm.fi

Linkit julkaistuihin uutiskirjeisiin:

Lue aiheesta lisää:

Lisätietoja

Kirsi Mäkinen, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162104