Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Hillintätoimista huolimatta ilmasto lämpenee, eikä ilmastonmuutosta voida enää kokonaan estää. Ilmaston lämmetessä sekä sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyessä niin luonto kuin yhteiskunta joutuvat poikkeuksellisen nopean muutoksen kohteeksi.
Ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin, kuten tulvien yleistymiseen, on varauduttava ja kyettävä sopeutumaan. Sopeutumisella pyritään varautumaan ilmaston muuttumiseen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sopeutumistoimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kaikkein kustannustehokkainta.
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022
Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 20.11.2014.
Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla voidaan vähentää haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle ja elinoloille, luonnolle, elinkeinoille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Tavoitteena on myös hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita sopeutumisella voidaan saada elinkeinoille ja liiketoiminnalle.
Sopeutumissuunnitelman keskeisin linjaus on ilmastonmuutokseen sopeutumisen ottaminen osaksi kaikkien toimialojen tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä. Ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä koordinoi suunnitelman toimeenpanoa.
Valtioneuvoston periaatepäätös Kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta 2022
Sopeutuminen ja ilmastolaki
Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää.
Valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Sopeutumissuunnitelma sisältää riski- ja haavoittuvuustarkastelun sekä tarpeen mukaan hallinnonaloittaisia, sopeutumista koskevia toimintaohjelmia.
Sopeutumistoimien toimeenpanosta, niiden riittävyydestä ja tehokkuudesta raportoidaan vähintään kerran vaalikaudessa osana ilmastovuosikertomusta.
Käynnissä olevat hankkeet
Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (FORBIO)
Hankkeen tavoitteena on turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset. Metsäbiotalouden toimijat sekä keskeiset ministeriöt ovat hankkeen vuorovaikutuspartnereina ja tutkimustiedon hyödyntäjinä.
Sää ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO)
SIETO-hankkeessa toteutetaan kansallinen sää- ja ilmastoriskiarviointi sekä laaditaan suunnitelmat tulevien riskinarviointien toteuttamiseksi sekä riskinarviointiin liittyvien aineistojen järjestämiseksi.
Hankkeessa kehitetään toimintamalli ja arviointityökaluja tukemaan sitä, että luontopohjaisia ratkaisuja hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin suunnittelussa ja päätöksenteossa mm. kuntien ja maakuntien suunnittelukäytännöissä.
Ilmastonmuutos haltuun – Ennakoi, varaudu, sopeudu
Viestintähankkeen tavoitteena on yhdistää järjestöjen viestinnän voimavarat, jotta mahdollisimman moni suomalainen saisi tietyoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhteiskunnan toimintoihin ja ihmisten arkeen, ja osaisi varautua vaikutuksiin mahdollisimman hyvin. Hankkeessa tuotetaan viestintämateriaalia järjestöjen käyttöön.
Päättyneitä hankkeita
Suunnitelma sopeutumisen tutkimusohjelmasta
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa valmistelemalla suunnitelma tutkimusohjelmasta, johon kootaan yhteinen näkemys tulevaisuuden sopeutumistutkimuksen tarpeista ja prioriteeteista sekä potentiaalisista rahoituskanavista.
Yksityisen puolen sopeutuminen ilmastonmuutokseen
Muuttuva ilmasto edellyttää myös yrityksiltä riskienhallintaa ja uusien käytäntöjen hallitsemista. Sopeutumalla ilmastonmuutokseen yritys takaa toimintaedellytyksensä ja voi saada liiketoimintaetua esimerkiksi tuotteistamalla sopeutumisen ratkaisuja.
Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen (ELASTINEN)
Tutkimushankkeessa tuotettiin kokonaiskuva sää- ja ilmastoriskien hallinnasta ja arvioitiin keinoja edistää riskien hallintaa eri toimialoilla. Hankkeen tulosten perusteella riskien hallintaa tukemaan tarvitaan uudenlaisia tiedon keruun, jakamisen ja tuottamisen tapoja. Hallintatoimia tulisi valita ja arvioida myös taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta.
Luonnonvarakeskus on tarkastellut ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja keskeisiä ilmastoriskejä maa- ja metsätalousministeriön toimialoilla, sekä toimialojen haavoittuvuuksia ja sopeutumiskykyä. Eri toimialojen ilmastokestävyyden parantaminen edellyttää monien haavoittuvuutta vähentävien tekijöiden samanaikaista huomioonottamista.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen indikaattorit
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurannan tueksi kehitetyt indikaattorit voivat toimia opasteina sopeutumisen edistymisestä ja toimeenpanosta. Niitä tarvitaan erityisesti siksi, että yhteiskunnan eri toimijat tiedostavat ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeyden.
Tulossa olevat tapahtumat 2018
Arctic Resilience Forum, 10.-11.9.2018 Rovaniemi
Menneet tapahtumat 2018
Ennakoi, varaudu, sopeudu – miten järjestöt viestivät ilmastonmuutokseen sopeutumisesta? 16.5.2018
SIETO-hankkeen loppuseminaari, 26.4.2018
Muualla palvelussamme
Julkaisut ja materiaalit
Lisätietoja
Saara Lilja-Rothsten, neuvotteleva virkamies
MMM, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Puhelin:0295162060