Ilmastokestävä maatalous

Maatalous on keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Maatalouden maankäyttösektorin päästöt (8,8 Mt CO2-ekv) vuonna 2019 olivat noin 16,7 % Suomen kokonaispäästöistä. Vaikka maatalous onkin päästölähde, kokonaisuudessaan maankäyttösektori on merkittävä hiilinielu (nettonielu vuonna 2019 16,7 Mt CO2-ekv), eli se sitoo merkittävän määrän hiilidioksidia takaisin maaperään. Maatalouden ilmastokestävyyttä vahvistetaan edistämällä hiiltä sitovia ja varastoivia viljelytapoja ja tekniikoita sekä kehittämällä kuluttajia kiinnostavia tuotteita ja palveluja. Ilmastokestävyyden ohella maatalouteen kohdistuvissa toimenpiteissä huomioidaan myös muut kestävyyden näkökulmat: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävyys (lue tästä linkistä lisää ilmastovuosikertomuksesta).

Maataloudessa vähennetään myös turvemaiden viljelyn päästöjä sekä lisätään hiilensidontaa ja -varastointia kivennäismailla. Uudet viljelytekniikat vähentävät erityisesti turvepeltojen päästöjä ja auttavat sitomaan ja varastoimaan hiiltä maahan. Samalla ne parantavat usein myös maatalouden kannattavuutta, vesienhallintaa ja luonnon monimuotoisuutta. Turvemaiden päästöjä voidaan vähentää myös kosteikkoviljelyn avulla. Ilmastokestävää maataloutta edistävissä Hiilestä kiinni -hankkeissa kehitetään kosteikkoviljelyä ja edistetään kosteikkoviljelytuotteiden markkinoita. Lisäksi hankkeilla edistetään tilojen viljelykiertoja ja monipuolistetaan viljelyä markkinaehtoisesti tuottamalla esimerkiksi uusia proteiinikasveja.

Hiilestä kiinni hankkeissa ilmastokestävää maataloutta edistetään esimerkiksi

  • kehittämällä öljyhampun elintarvikekäyttöä lisäävää tuotekehitystä ja tuotantoketjun rakentamista sekä kaupallisesti kannattavia käyttökohteita hampuntuotannon sivuvirroista valmistettavalle biohiilelle

  • perustamalla kokeilualueita, joilla pyritään löytämään tutkijoiden ja viljelijöiden yhteistyönä turvemaapelloille lohkokohtaisesti hyväksyttävät ja kestävät viljelytavat sekä pilotoimalla kosteikkoviljelyä

  • tutkimalla, kuinka käyttäytymistiedettä (tuuppaus eli nudging) voidaan hyödyntää maankäyttösektorin käytäntöjen muutoksen tukena. Esimerkiksi TUIMA-hankkeessa tarkastellaan, missä määrin asenteet, tausta ja mahdolliset rakenteelliset esteet vaikuttavat siihen, miten erityyppiset tuuppauskeinot onnistuvat ja riippuuko halukkuus alueellisista tai asenteellisista tekijöistä. Lisäksi tarkastellaan, miten johtamisella ja sääntelyllä voidaan tukea käyttäytymismuutoksen aikaansaamista ja ajallista jatkuvuutta.

  • vahvistamalla maidontuotannon ilmastokestävyyttä kokeilemalla ja viemällä käytäntöön kustannustehokkaita ilmastokestäviä viljelytapoja turvemailla sekä edistämällä maidontuotannon kestävyyttä ja selvittämällä attribuuttimatriisin ja laskennallisen mallin avulla perinnebiotooppialalla laiduntamiselle monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin arvon, joka toimii kompensoivana arvona tilan hiilijalanjäljelle

  • kehittämällä ja tutkimalla maatalousmaasta riippumattomia ruuantuotantoteknologioita, kuten solumaataloutta, vertikaaliteknologioita vihannesten ja valkuaiskasvien viljelyyn, LED- valaistukseen perustuvia kasvihuoneratkaisuja proteiinipitoisten viljelykasvien kasvattamiseen. Food without Fields –hankkeessa tehdään myös uusien elintarvike-tuotantoratkaisujen arvoketju- ja liike-toimintapotentiaalianalyysi sekä kestävyysarvioinnit ja arvioidaan teknologioiden alueellisia mahdollisuuksia Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla.

 

Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden avulla tarkennetaan myös maatalousmaiden maaperätietoja, kehitetään kestävämpää kotieläintaloutta sekä edistetään uusia ruuantuotantoteknologioita. Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuutta tehdään yhteistyössä ruuankulutuksen ilmastokestävyyden edistämiseen keskittyvän Ilmastoruokaohjelman kanssa.

Lue tästä linkistä lisää ilmastoruokaohjelmasta 

Katso tästä linkistä kaikki Hiilestä kiinni -hankkeet  

Lue täältä lisää ympäristöministeriön ilmastovuosikertomuksesta, josta löydät tietoa myös maatalouden päästöistä taakanjakosektorilla