EU:n ennallistamis­asetus

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että käytetään monia erilaisia tapoja vahvistaa luontoarvoja. Alue, jolla luonnon tilaa parannetaan, voi säilyä talouskäytössä tai olla vaikkapa osa kaupunkiympäristöä. Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää luonnon tilaa parantavia toimia esimerkiksi soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä.

Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. Erityisesti valuma-alueilla tehtävät toimet, kuten soiden ennallistaminen, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Tämä parantaa paitsi luonnon tilaa myös virkistysmahdollisuuksia. Myös luonnon kyky kestää yleistyviä sään ääri-ilmiöitä kohentuu, mikä parantaa yhteiskunnan iskunkestävyyttä. Pölyttäjien turvaamiseen tähtäävä tavoite puolestaan on merkittävä ruokaturvan kannalta.

Kansallinen ennallistamissuunnitelma

Asetuksen toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa muun muassa määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisen ennallistamissuunnitelman on määrä valmistua kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, eli elokuun 2026 loppuun mennessä.

Ennallistamisasetus jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa asetuksen toimeenpanossa ja asetusta voidaan toimeenpanna esimerkiksi vapaaehtoisin keinoin. Toimeenpanoon liittyvät ratkaisut tulevat pitkälti määrittämään asetuksen tosiasialliset vaikutukset Suomessa.

Toimeenpanon kustannusten kokonaisuus hahmottuu toimeenpanon tarkemman suunnittelun myötä. Nykytietojen pohjalta kustannusten arvioiminen on vaikeaa. Valittavat toimeenpanon keinot ja myös toimenpiteiden kohdistaminen valuma-alueilla oikein ovat merkittävässä asemassa kokonaiskustannusten muodostumisessa.

Suomessa tehdään jo merkittäviä toimia luonnon tilan parantamiseksi. Näiden toimien kytkeminen osaksi ennallistamisasetuksen toimeenpanoa on keskeistä. Osa tavoitteista liittyy vahvasti olemassa olevan EU-lainsäädännön, kuten luontodirektiivin ja lintudirektiivin toimeenpanon tehostamiseen muun muassa asettamalla aikarajat niiden tavoitteiden saavuttamiselle. Näin ollen toimeenpanossa on kyse toimenpiteiden tehostamisesta.

Jäsenvaltioiden tulee myös asettaa tavoitetasot asetuksessa luetelluille ympäristöindikaattoreille. Nämä tavoitetasot koskevat useita elinympäristöjä ja edellyttävät monia erilaisia toimenpiteitä, joilla luonnon tilaa parannetaan.

Ennallistamis­asetus on osa EU:n biodiversiteetti­strategiaa

EU-maat hyväksyivät vuonna 2020 EU:n biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Ennallistamisasetuksen taustaa / MMM:n omia tekstejä avautuvilla linkeillä

Kysymyksiä ja vastauksia ennallistamisasetuksesta - UKK-malli

Tiedotteita ja uutisia ennallistamisasetuksesta

Lue lisää ennallistamisasetuksesta

Linkki 1

Linkki 2

Lisätietoja

Tuuli Orasmaa, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, EU-koordinaatio ja kansainväliset asiat Puhelin:0295162227   Sähköpostiosoite:

Heikki Granholm, luonnonvaraneuvos 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö Puhelin:0295162130   Sähköpostiosoite:

Erno Järvinen, metsäneuvos, yksikön päällikkö 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja biotalousyksikkö Puhelin:0295162150   Sähköpostiosoite:

Katja Matveinen, johtava asiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja biotalousyksikkö Puhelin:0295162287   Sähköpostiosoite: