FI SV EN

Kansainvälinen ilmastopolitiikka

Kansainvälisellä tasolla tärkeimmistä ilmastopoliittisista linjauksista päätetään YK:n ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa, joka astui voimaan vuonna 1994. Sopimuksen tavoitteena on saada ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle.

Itse ilmastosopimus ei sisällä määrällisiä velvoitteita, vaan teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään sovitusti hiilidioksidipäästöjään sopimusta tarkentavassa Kioton pöytäkirjassa. Kioton ensimmäinen velvoitekausi oli vuosina 2008–2012 ja toinen velvoitekausi kattaa vuodet 2013–2020. Pöytäkirjan puitteissa myös päätettiin metsien, maatalouden ja maankäytön nielun ja päästöjen kansainvälisestä laskennasta.

Ilmastosopimuksen puitteissa neuvoteltiin Pariisissa joulukuussa 2015 uusi kattava sopimus 2016. Sopimuksen mukaan päästöt ja nielut ovat tasapainossa vuosisadan loppupuolella.

Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla ovat metsien, maatalouden ja maankäytön asema ilmastosopimuksessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Metsät sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ilmakehästä (nielu), metsiin ja metsätuotteisiin varastoidaan hiiltä sekä metsiin pohjautuvilla tuotteilla korvataan fossiilista energiaa ja uusiutumattomia tuotteita. Maankäytöllä on suuri merkitys kasvihuonekaasupäästöjen muodostumisessa.

Muualla verkossa
Kansainväliset ilmastoneuvottelut
Pariisin ilmastokokous 2015