FI SV EN

Kansainvälinen ilmastopolitiikka

Kansainvälisellä tasolla tärkeimmistä ilmastopoliittisista linjauksista päätetään YK:n ilmastosopimuksessa

YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) astui voimaan 1994, ja sen tavoitteena on saada ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet vaarattomalle tasolle. Itse ilmastosopimus ei sisällä määrällisiä velvoitteita, vaan teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään sopimusta täydentävässä Kioton pöytäkirjassa, joka astui voimaan vuonna 2005. Pöytäkirjan puitteissa päätettiin myös metsien, maatalouden sekä maankäytön nielun ja päästöjen kansainvälisestä laskennasta. Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi päättyy vuonna 2020. 

Ilmastosopimuksen ylin päätöksentekoelin on osapuolten konferenssi (Conference of the Parties, COP), joka järjestetään vuosittain. Vuonna 2015 Pariisissa järjestetyssä 21. osapuolikonferenssissa neuvoteltiin uusi ja kattava ilmastosopimus, joka astui voimaan vuonna 2016. Pariisin sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat ilmaisseet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan, ja pyrkiä rajaamaan lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Maa- ja metsätalousministeriön vastuualueita ilmastosopimuksessa ovat maatalous, metsien- ja maankäyttö sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen 23. osapuolikokouksessa vuonna 2017 sovittiin maatalouden kannalta merkittävästä Koronivia-työstä (Koronivia Joint Work on Agriculture). Päätöksen voi nähdä olevan viesti siitä, että maatalous on huomioitu ilmastonmuutoksen kannalta merkittäväksi sektoriksi. Se sekä aiheuttaa päästöjä, että kärsii ilmastonmuutoksen seurauksista. Päätöstekstissä otetaankin huomioon maatalouden haavoittuvuus ja ruokaturvan tärkeys. Kansainvälisellä tasolla päätös tulee ohjaamaan toimia maatalouden alalla, ja antaa paremmat mahdollisuudet esimerkiksi FAO:lle ja muille järjestöille viedä ilmastoon liittyviä toimia eteenpäin.

Ilmastoneuvotteluiden tulevassa työssä käsitellään maatalouden osalta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista että sen hillintää. Neuvottelujen tieteellisteknisessä työssä ja sopimuksen toimeenpanoa toteuttavissa elimissä tarkastellaan muun muassa hiilen lisäämistä maaperään, ravinteiden ja lannan käyttöä kestävässä maataloustuotannossa, kotieläintuotannon kehittämistä sekä ilmastonmuutoksen sosio-ekonomisia vaikutuksia maataloussektorille. Tavoitteena on, että osapuolikokous käsittelee tämän työ tuloksia marraskuussa 2020.

Suomi on mukana maatalouden kansainvälisissä ilmastoaloitteissa

Pariisin ilmastokokouksessa 2015 pantiin alulle 4/1000-maaperäaloite ja Suomi allekirjoitti aloitteen ensimmäisten maiden joukossa. 4/1000- aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Maaperän hiilen lisääminen hillitsee ilmastonmuutosta sekä parantaa peltojen tuottavuutta ja sopeutumiskykyä vaihteleviin olosuhteisiin. Aloite keskittyy aluksi tutkimusyhteistyöhön, mutta sen tarkoituksena on myös toimia alustana yhteistyöhankkeille ja niiden rahoitukselle. Ruokaturva on vahvasti esillä aloitteessa ja yksi aloitteen prioriteeteista onkin yhteistyö Afrikan maiden kanssa.

Aloite nostaa maaperän hiilen poliittiseen tietoisuuteen ja maatalouden ilmastokeskusteluun myös positiivisessa mielessä. 4/1000- aloite liittyy Suomessa maaseudun kehittämisohjelmaan ja sen toimenpiteisiin, maatalouden ilmasto-ohjelmaan sekä maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelmaan. Maaperän hiilen lisääminen on vahvasti yhteydessä hallituksen ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeeseen sekä EU:n kiertotaloustavoitteisiin, koska hiilirikas maa pidättää paremmin ravinteita. Hiilen lisäämistä tutkitaan parhaillaan useissa tutkimushankkeissa.

 

Muualla palvelussamme
Kansainvälinen metsäpolitiikka

 

Muualla verkossa

Pariisin ilmastosopimus
4/1000-maaperäaloite
Global Research Alliance on Agricultural Greenhouse Gases

 

Lisätietoja

Heikki Granholm, metsäneuvos 
MMM, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162130   etunimi.sukunimi@mmm.fi