Fosforin kerrostumisen nopeus matalaan muokattujen peltojen pintamaahan ja sen vaikutukset fosforihuuhtoumaan (P-kerros)

Toteuttajat: Luonnonvarakeskus

Vastuuhenkilö: Risto Uusitalo

Rahoitus: 98 500 € (MAKERA)

Toteutusaikataulu: 2/2018 - 1/2020

Hankkeella ei toistaiseksi ole verkkosivua.

Tiivistelmä: Maanmuokkauskäytönnöt ovat ajan myötä muuttuneet yhä enemmän perinteisestä kynnöstä kevennettyyn muokkaukseen, jossa muokkaussyvyys voi olla puolet aiemman kyntökerroksen paksuudesta, tai suorakylvöön, jossa muokkaus voidaan jättää kokonaan tekemättä. Kevennetty muokkaus on ollut yksi keskeinen toimenpide maatalouden ympäristöohjelmissa eroosien vähentämiseksi. Viljanviljelyssä suorakylvö on kiistatta tehokkain eroosiota vähentävä viljelykäytäntö.

Muokkaussyvyyden madaltuminen kuitenkin aiheuttaa fosforin rikastumista maan pintakerrokseen, kun lannoitteet ja kasvinjätteet sekoittuvat aiempaa pienempään maatilavuuteen. Myös lannoittamattomilla mailla, kuten suojavyöhykkeillä, kasvinjätteiden maatuminen nostaa pintakerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuutta. Koska sade- ja lumensulamisvesien pitoisuudet tasopainottuvat pellon pintakerroksen ravinnerikkaan maan kanssa, tarkoittaa fosforin rikastuminen pintakerrokseen pelloilta poistuvien valumavesien liukoisen fosforin pitoisuuden kasvua. Veteen liuenneena kulkeutuva fosfori on se muoto, joka ruokkii vesien perustuotantoa välittömästi, jolloin seurauksena voi olla leväkukintojen lisääntyminen valumavesiä vastaanottavissa vesistöissä, huolimatta eroosion vähentymisestä.

Tässä hankkeessa kootaan ja analysoidaan olemassa oleva koekenttäaineistso, jonka avulla voidaan rakentaa ennustemalli valumavesien fosforipitoisuuden muutoksille muokkauksen keventyessä. Suorakylvön lisäksi hankkeessa otetaan kantaa myös muunlaisen kevennetyn muokkauksen aiheuttamaan fosforin kerrostumiseen.