Kysymyksiä ja vastauksia eläinten hyvinvointilaista

 

Tutustu: Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista

 

Yleistä lakiesityksestä

Mikä muuttuu uudessa laissa?

Eläinten hyvinvointilaki korvaa nykyisen eläinsuojelulain ja –asetuksen. Laissa säädetään eläinten pidon ja kohtelun yleisistä periaatteista. Keskeisiä muutoksia ovat: 

• Eläinten hyvinvoinnin edistäminen, hyvä kohtelu ja kunnioitus lain keskeisinä periaatteina
Eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden huomioon ottaminen 

• Lista eläinlajeista, joita voidaan pitää tuotantoeläiminä, sirkuseläiminä ja kiertävissä eläinnäyttelyissä 
• Eläinten jatkuvasta kytkettynä pidosta (esim. parsinavetat) ja kääntymisen estävistä rakenteista (emakkohäkit) luovutaan tietyin poikkeuksin
• Nisäkkäillä ja linnuilla jatkuvasti vettä tarjolla pysyvässä pitopaikassaan
• Kivunlievitys kipua aiheuttavissa toimenpiteissä, porsaiden kirurgisen kastraation kielto
• Eläinjalostusta koskevien säännösten tarkentaminen, lisäksi eläinlääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus jalostusrajoituksen aiheuttavista vioista ja sairauksista
• Pentutehtailuun ja pentujen myyntiin puututaan pentujen tuontikiellolla ja säätämällä myynti-ilmoitusten vähimmäissisällöstä
• Samalla kalastuslakiin lisätään saaliiksi saatujen kalojen ja rapujen lopetusta koskevat säännökset

Miten kauan lakiesitystä on valmisteltu?

Valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2010. Vuosina 2012-2015 esitystä valmisteli työryhmä ja sitä ohjaava ohjausryhmä. Esitys eläinsuojelulain korvaavaksi laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsittelemään eduskunnassa ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä. Nyt eduskunnalle annettu esitys pohjautuu vuoden 2018 esitykseen. Uuteen esitykseen on tehty hallitusohjelmasta ja lausuntokierroksella saadusta palautteesta johtuvia muutoksia. 

Koska laki tulee voimaan?

Lakiesityksen voimaantulo riippuu sen eduskuntakäsittelyn aikataulusta. Aikaisintaan laki voi tulla voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.

Miksi lain siirtymäajat ovat pitkiä?

Riittävän pitkiä siirtymäaikoja tarvitaan, jotta uusista vaatimuksista aiheutuvat kustannukset eivät muodostu kohtuuttomiksi tuottajille ja muille elinkeinonharjoittajille. 

Miten esitystä on muutettu lausuntokierroksen jälkeen?

Suurimpana lausuntokierroksen jälkeen tehtynä muutoksena esitykseen on lisätty porsaiden kirurgisen kastraation kielto ja tehostettu kivunlievitys siirtymäajan aikana. Sen lisäksi esitykseen on tehty lausuntopalautteen perusteella useita muutoksia ja tarkennuksia, mm. lypsylehmien jaloittelua koskevaa säännöstä on muutettu siten, että suurin osa jaloitteluvelvoitteesta kohdistuu edelleen laidunkaudelle, koiran- ja kissanpentujen tuontikiellon jälkeistä karenssiaikaa on pidennetty, eläinlääkäreiden perinnöllisiä vikoja koskevaa ilmoitusvelvollisuutta on laajennettu aiemmin esitetystä sekä ammattimaisen seura- ja harrastuseläinten pidon määritelmää on tarkennettu.  Myös sähköä, vettä ja lämmitystä eläintuotantotiloille toimittaville tahoille on lisätty velvollisuus ilmoittaa valvontaviranomaisille sähkön-, lämmön- tai vedenjakelun pysyvästä keskeytyksestä, jos toimijan tiedossa on, että tilalla on eläimiä. 

 

Tuotantoeläimet

Miksi porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovutaan?

Sianlihassa esiintyvän karjunhajun välttämiseksi karjuporsaat kastroidaan vajaan viikon ikäisinä. Karjunhaju pilaa lihan käytön elintarvikkeena. Kastraatio on hyvin kivulias toimenpide ja siitä toipuminen kestää pitkään, vaikka kastroinnin yhteydessä käytettäisiin kipulääkettä ja puudutustakin. Porsaiden kärsimyksen ehkäisemiseksi kastraatiosta luovutaan, mutta pitkä siirtymäaika tarvitaan, jotta karjunhajun tunnistus teuraslinjassa pystytään toteuttamaan luotettavasti. Kastroimattomien karjujen kasvatus edellyttää myös muutoksia eläinten pitoon, kuten ruokintaan ja eläinten ryhmittelyyn. Puudutuksen toteuttaminen vaatii myös aikaa, koska tuottajia ja eläintenhoitajia pitää kouluttaa tekemään puudutus ja myös lääkelainsäädäntöä on muutettava. 

Voiko sianlihaa syödä, jos porsaita ei kastroida?

Kirurgisen kastraation vaihtoehtoja ovat täyskarjukasvatus tai immunokastraatio, jotka molemmat ovat kuluttajan kannalta turvallisia menetelmiä eivätkä ne heikennä lihan laatua.

Entä kivunlievitys vasikoiden nupoutuksessa, vaaditaanko sitä?

Kipua aiheuttavien toimenpiteiden yhteydessä on käytettävä kivunlievitystä. Siitä, minkälaista kivunlievitystä kunkin toimenpiteen yhteydessä on käytettävä, säädetään myöhemmin asetustasolla. Lain valmistelun yhteydessä linjattiin, että vasikoiden nupoutus eli sarvenaiheiden tuhoaminen tulee tehdä rauhoituksessa, paikallispuudutuksessa ja lisäksi vasikalle tulee antaa tulehduskipulääkettä. Käytännössä nupoutuksen voi tehdä vain eläinlääkäri. 

Parantaako uusi laki lehmien mahdollisuutta ulkoiluun?

Kytkettynä pidettävien lypsylehmien ja –hiehojen jaloitteluvelvollisuutta laajennetaan nykyisestä 60 päivästä 90 päivään asetusmuutoksella, jonka on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan lain kanssa. Edellytetystä 90 päivästä 60 päivän tulisi sijoittua laidunkaudelle touko-syyskuuhun ja 30 päivän laidunkauden ulkopuolelle. Samalla säädetään myös siitä, että jaloitteluvelvoitteeseen liittyvästä vapautusmenettelystä luovutaan 12 vuoden siirtymäajalla. Lisäksi valmistelun yhteydessä linjattiin, että jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun.

Kielletäänkö eläinten pito häkeissä?

Esitykseen sisältyy uusia rajoituksia emakkohäkkien käyttöön. Uusien porsitushäkkien rakentaminen ja käyttöönotto kiellettäisiin lain tullessa voimaan. Kielto koskisi sekä uusia että toiminnassa olevia sikaloita. Olemassa olevien porsitushäkkien käyttöä voitaisiin kuitenkin jatkaa. Porsitushäkkien määrää ei kuitenkaan saisi lisätä, jos sikalaa laajennetaan tai peruskorjataan. Emakoiden ja ensikoiden pitkäaikainen pito tiineytyshäkeissä kiellettäisiin 12 vuoden siirtymäajalla.

Paranevatko broilereiden elinolot?

Esityksessä ei ehdoteta muutoksia broilereiden pitoon. 

 

Turkistarhaus

Miten lakiesitys suhtautuu turkistarhaukseen?

Lakiesityksessä säädetään niistä nisäkäs- ja lintulajeista, joita saadaan pitää tuotantoeläimenä. Listalla ovat nykyiset turkiseläiminä pidettävät lajit, joten turkiseläinten pito olisi jatkossakin sallittua.

Voidaanko turkistarhaus kieltää uuden lain nojalla?

Turkistarhauksen kieltäminen edellyttää eläinten hyvinvointilain muuttamista, koska turkiseläimet on laissa listattu sallittujen tuotantoeläinlajien listalle. Asetustasolla turkistarhausta ei siis voida kieltää.

 

Eläinten jalostus

Puututaanko lailla eläinten jalostukseen, esim. koirien hengitysongelmat?

Kyllä puututaan. Eläinten jalostusta koskevaa pykälää laissa tarkennetaan ja selkeytetään nykyisestä. Lakiesityksessä kielletään sellaisten jalostusyhdistelmien käyttäminen, jotka todennäköisesti periyttävät jälkeläisilleen merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavia sairauksia tai muita ominaisuuksia. Kiellettyä olisi myös sellaisen eläimen käyttäminen jalostukseen, joka ei perinnöllisen ominaisuuden tai sairauden takia kykene lisääntymään luonnollisesti. Tarkempi listaus jalostusrajoituksista annetaan myöhemmin säädettävällä asetuksella.

Esityksessä ehdotetaan myös eläinlääkäreille velvollisuutta tehdä ilmoitus koirilla ja kissoilla diagnosoimistaan, eläimen jalostuskäyttöä rajoittavista perinnöllisistä vioista ja sairauksista. Ilmoitus tehdään perusteilla oleviin koira- ja kissarekistereihin. Tieto jalostusrajoituksesta olisi julkisesti kaikkien saatavilla. Jalostusrajoituksen aiheuttavista vioista ja sairauksista säädetään myöhemmin asetuksella.

 

Pentutehtailu ja pentujen myynti

Voinko jatkossakin hankkia koiranpennun ulkomailta?

Voit hankkia. Lailla kiellettäisiin alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen täällä tapahtuvaa myyntiä varten. Säännöksellä pyritään estämään ulkomailla huonoissa oloissa tuotettujen koiranpentujen tuonti tänne kauppatavaraksi. Edelleen olisi kuitenkin sallittua hankkia koiranpentu ulkomailta siten, että kauppa tehdään ennen kuin koira tulee Suomeen. Voit siis jatkossakin hakea itse pennun ulkomailta tai järjestää jo ostamasi pennun tuonnin Suomeen. 

Miten voi ilmoittaa netissä koiran tai kissan myynnistä?

Voit edelleen tehdä ilmoituksen koiran tai kissan myynnistä tai antamisesta, kunhan ilmoituksesta löytyvät kaikki laissa pakolliseksi säädetyt tiedot. Ilmoituksesta on ensinnäkin käytävä ilmi myyjän tai muun luovuttajan nimi. Jos ilmoittaja on ammattimainen tai muutoin laajassa mitassa eläimiä pitävä toiminnanharjoittaja, tämän on käytävä ilmi ilmoituksesta. Lisäksi on ilmoitettava myytävän tai luovutettavan eläimen syntymäaika, ikä tai arvio iästä sekä maa, jossa eläin on syntynyt ja eläimen sijaintipaikka. Jos ilmoituksessa käytetään kuvia, ainakin yhden kuvista olisi esitettävä myytävää tai luovutettavaa eläintä tai sen emää (jos esimerkiksi ilmoitetaan myytäväksi pentuja, jotka eivät ole vielä syntyneet). 

Auttaako uusi laki puolivillien kissapopulaatioiden hallinnassa?

Lakiesityksen mukaan nisäkkäiden omistajan tai pitäjän tulee estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Säännös olisi uusi ja sen tavoitteena olisi nimenomaan vähentää hallitsemattomasti lisääntyvistä eläinpopulaatioista aiheutuvia hyvinvointiongelmia. Hallitsematonta lisääntymistä voidaan estää esimerkiksi eläinten ryhmittelyllä, valvonnalla, eläinten kastraatiolla ja sterilisaatiolla.

 

Valvonta

Tehostaako uusi laki eläinten hyvinvoinnin valvontaa? Miten?
Esitykseen sisältyy useita eläinten hyvinvoinnin valvontaan liittyviä uudistuksia. Uutena säädettäisiin esimerkiksi tiettyjen viranomaisten ja muiden tahojen ilmoitusvelvollisuudesta tilanteessa, jossa he havaitsevat avun tarpeessa olevia eläimiä tai jossa heillä on syytä epäillä, että eläimeen on kohdistettu rikoslaissa tarkoitettu eläinsuojelurikos. Ilmoitusvelvollisuus koskisi mm. sosiaaliviranomaisia, palo- ja pelastusviranomaisia ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Esityksessä teurastamoiden valvontaa tehostettaisiin mahdollistamalla kameravalvonnan käyttö sellaisissa tiloissa, joissa käsitellään eläviä eläimiä. 


Jatkuva vedensaanti

Nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkossa jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Onko eläimellä siis oltava juoksevaa vettä tarjolla?

Käytännössä säännös tarkoittaa sitä, että eläimellä on oltava mahdollisuus juoda vettä aina halutessaan. Vesi voidaan tarjota automaatista, kupista tai esimerkiksi laitumella luonnon vesistöstä, jos vesi on juotavaksi kelpaavaa. Veden on oltava sulaa, jotta sitä voi juoda. 

Onko tarha hevosen pysyvä pitopaikka, tarvitseeko tarhassa olla jatkuvasti juomavettä tarjolla?

Eläimen pysyvällä pitopaikalla tarkoitetaan sitä pitopaikkaa, jossa eläin viettää pääosan ajastaan. Pysyvällä pitopaikalla tarkoitetaan esimerkiksi hevosen karsinaa silloin, kun se viettää siellä pääosan vuorokaudesta. Vastaavasti hevosen ulkotarhaa ei pidetä pysyvänä pitopaikkana, jos hevonen viettää suurimman osan vuorokaudesta karsinassaan. Kesällä laidun voisi vastaavalla tavalla olla joko hevosen pysyvä tai väliaikainen pitopaikka.

 

Eläinkilpailut

Kuka valvoo jatkossa eläinkilpailuita, valvooko eläinlääkäri?

Kilpailun järjestäjän on edelleen nimettävä kilpailueläinlääkäri sellaisiin eläinkilpailuihin, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle taikka kärsimykselle. Kilpailueläinlääkäri ei kuitenkaan toimi kilpailuissa viranomaisena, vaan kilpailunjärjestäjän nimeämänä asiantuntijana huolehtimassa siitä, ettei kilpailu vaaranna eläinten hyvinvointia. Kilpailueläinlääkärinä voi jatkossakin toimia myös yksityinen eläinlääkäri, jolloin tällä ei ole viranomaisvaltuuksia. 

Eläinkilpailujen järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että kilpailussa noudatetaan lainsäädännön vaatimuksia. Jos esimerkiksi kilpailueläinlääkäri havaitsee rikkomuksen, eläinkilpailun järjestäjän on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, tarvittaessa esimerkiksi kieltämällä eläimen osallistuminen kilpailuun tai keskeyttämällä kilpailu.  Jos kilpailujen järjestäjä jättää velvollisuutensa täyttämättä, kilpailueläinlääkärin on ilmoitettava asiasta viipymättä valvontaviranomaisille. Valvontaviranomaiset voivat jatkossakin tarkastaa eläinkilpailuja myös säännönmukaisena valvontana ilman epäilyä lainsäädännön rikkomisesta.

Miksi kilpailueläinlääkärin tehtäviä ehdotetaan muutettavaksi?
Eläinkilpailujen valvonnan järjestäminen omavalvontana on perusteltua viranomaisten resurssien käytön kannalta. Kilpailueläinlääkärin läsnäoloa edellyttäviä kilpailuita järjestetään paljon, eikä viranomaisilla ole mahdollisuutta olla läsnä näissä kaikissa. Yksityisten eläinlääkäreiden toimiminen itsenäisinä valvojina edellyttäisi heidän valtuuttamistaan toimimaan valvontaviranomaisina kilpailujen ajan. Tällainen järjestelmä lisäisi kuitenkin hallinnollista taakkaa ja edellyttäisivät ehdotettua järjestelmää enemmän viranomaisresursseja. On huomattava, että eläinkilpailun järjestäjän vastuusta säädetään laissa aiempaa huomattavasti tarkemmin ja kilpailueläinlääkärillä on myös ilmoitusvelvollisuus valvontaviranomaiselle, jos järjestäjä ei täytä sille säädettyjä velvollisuuksiaan. 

 

Kalastus

Pitääkö kaikki saaliiksi saadut kalat lopettaa jatkossa välittömästi?
Vapautettavia (esim. rauhoitettu tai pyyntimitan vastainen kala) ei tarvitse eikä pidä lopettaa vapauttamisen yhteydessä. Laissa on myös tiettyjä poikkeuksia lopetusvelvollisuuteen, kuten jos saaliiksi saadaan kerralla niin suuri saalismäärä, että kalojen lopettaminen on käytännössä mahdotonta. Lopettamista voidaan lykätä tilanteessa, jossa olosuhteet vaikeuttavat lopetusta (esim. voimakas merenkäynti).

Saako ravut keittää jatkossa elävältä? 
Rapu on lopetettava menetelmällä, joka aiheuttaa sen kuoleman mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Keitettäessä se tarkoittaa käytännössä sitä, että veden tulee olla kiehuvaa eikä rapuja tulisi lisätä kattilaan niin nopeasti tai niin paljon, että veden lämpötila laskee alle kiehumispisteen.

Infograafi 

Lisätietoja

Tiina Pullola, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö 0295162108