Vesiosaamisen kasvu- ja kansainvälistymisohjelma 

Vesiosaamisen kasvu- ja kansainvälistymisohjelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvassa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa (RRP, Recovery and Resilience Plan) vesiosaamisen kasvu- ja kansainvälistymisohjelma on osa kolmatta pilaria (työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi) ja siinä osa-aluetta ”koronakriisistä kärsineet alat ja kansainvälisen kasvun kärjet”. 

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nousua sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. 

Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvää rahoitusta myönnettiin vuosina 2022–2025 käytettäväksi vesiosaamisen kasvu- ja kansainvälistymisohjelman hankkeille enintään 3,5 miljoonaa euroa.

Etelä-Savon ELY-keskus ja maa- ja metsätalousministeriö järjestivät 8.2.-29.4.2022 ensimmäisen ja 10.1.–17.3.20232023 toisen avoimen hankehaun vesiosaamisen kehittämishankkeille. Hakemuksia tuli ensimmäisellä hakukierroksella 18, joista kymmentä on päätettiin rahoittaa yhteensä 1,76 miljoonalla eurolla (MMM:n tiedote 1.7.2022). Toisella hakukierroksella hakemuksia tuli 27, joista rahoitusta myönnettiin 11 hankkeelle yhteensä 1,5 miljoonaa euroa (MMM:n tiedote 29.5.2023). 

Hankerahoituksen lisäksi ohjelmalla on rahoitettu:

  • Suomalaisen vesiosaamisen vientipotentiaalia kokoava englanninkielinen tarjooma, joka valmistui maaliskuussa 2023 (tarjooma-tiedosto).
  • Tapahtumia liittyen vesialan digitalisaatioon, kansainvälistymiseen ja kumppanuuksien luomiseen. Kaikkiin edellä mainittuihin tapahtumiin on osallistunut 50–70 henkeä.

Ohjelman yleisestä ohjeistuksesta ja vesiosaamisen kansainvälistymisen strategisesta ohjauksesta vastaa tätä tarkoitusta varten asetettu ohjausryhmä.
 

Vesialan tilanne ja kansainväliset liiketoimintamahdollisuudet

Globaalin vesialan liiketoiminnan arvoksi on arvioitu vuositasolla 400–500 miljardia euroa ja suunta on ilmastonmuutoksen myötä kasvava. Turvallisen veden tuotanto sekä jätevesien puhdistus ja hyödyntäminen on arvioitu kärkisijoille Suomen liiketoimintakasvumahdollisuuksista. Tämän liiketoimintamahdollisuuden saavuttamiseksi kohdennetaan kertaluonteista elvytysrahoitusta vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen ohjelmaan.

Suomi on yksi vesihuoltopalveluiden mallimaista sekä vesihuoltopalveluiden laadun että kattavuuden mittareilla. Suomessa on myös merkittävää vesiteknologiaan ja järjestelmien hallintaan liittyvää osaamista. Tämä luo hyvät edellytykset vesialan kansainvälistymiselle ja viennille. Suomalaisen vesiliiketoiminnan arvo on noin 4 miljardia euroa ja potentiaali vuoteen 2026 mennessä on arvioitu olevan 6 miljardia euroa.

Vesiosaamiseen perustuvan kasvun ja kansainvälistymisen haasteet ovat kuitenkin vesialan yritysten pieni koko ja rajattu tuote-, teknologia- ja palveluvalikoima. Tästä syystä on tarve lisätä yksityisten ja julkisten toimijoiden välisiä kumppanuuksia myös muihin toimialoihin linkittäen sekä kokonaisvaltaisia ratkaisuja tarjoavia konsortioita. Kokonaisratkaisun tarjoaminen tuo mukanaan merkittävän palveluelementin toimitukseen ja helpottaa suomalaisen vesiosaamisen pääsyä kansainvälisille markkinoille. Vahvuuksia ja mahdollisuuksia vesialan osaamiseen liittyen tarjoavat esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut (mm. energian, lämmön ja ravinteiden hyödyntäminen jätevedestä) sekä digitalisaation, automaation, robotisaation ja alustatalouden kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntäminen vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvassa toiminnassa.

Koska vesihuoltopalvelut sekä vesivarojen hallinta ovat usein valtion ja kuntien vastuulla olevaa toimintaa, kansainvälistymisen edellytyksenä on lisäksi usein se, että julkinen sektori on mukana vesialan yritysten osaamisen kehittämisessä ja yritysten välisen yhteistyön edistämisessä. Monilla alueilla Suomessa on syntynyt vesiosaamisen ympärille osaamiskeskittymiä ja verkostoja, joissa on mukana alueen kuntia, vesi-, energia- ja jätealan toimijoita, muita yrityksiä ja oppilaitoksia. Kehittymiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri sektoreiden välille. Alueellisten vesi-, osaamis- ja kiertotalouskeskittymien välistä sekä valtakunnallista yhteistyötä on vahvistettava.

Ohjelman tavoitteet ja tuettavat toimenpiteet

Vesiosaamisen kasvu- ja kansainvälistymisohjelma tukee kestävän kehityksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteita edistäviä vesialan hankekokonaisuuksia, jotka perustuvat älykkäisiin ratkaisuihin ja digitalisaatioon, vesialaan vihreän siirtymän mahdollistajana, kiertotalouden edistämiseen vesialan keinoin sekä vesialan ja muiden toimialojen välisen yhteistyön lisäämiseen, resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden sekä veden laadun parantamiseen sekä kokonaisvaltaisiin vesihuollon ja vesivarojen hallinnan ratkaisuihin. 

Tuettavat toimenpiteet:

  1. Luodaan ja kehitetään toimijoiden yhteistyötä vesialalla
  2. Edistetään toimijoiden edellytyksiä osallistua kansainväliseen toimintaan vesialalla
  3. Edistetään ratkaisujen kehittämistä, testausta tai kansainvälistämistä vesialalla
  4. Vahvistetaan vesialan osaamista, kasvua ja kansainvälistymisedellytyksiä muilla kuin 1-3 kohdissa tarkoitetuilla tavoilla 

Lisätietoja:

Maa- ja metsätalousministeriö:
Projektipäällikkö Jertta de Mazières, p. 0295 162 113, jertta.demazieres(at)gov.fi
Etelä-Savon ELY-keskus:
Hankepäällikkö Anitta Sihvonen, p. 0295 024 064, anitta.sihvonen(at)ely-keskus.fi 

EU-Logo ja teksti kuvassa "Euroopan unionin rahoittama".