Metsätuhojen torjunta

Metsien terveys

Suomessa metsien terveydentila on säilynyt toistaiseksi pääasiassa hyvänä. Merkittävämpiä tuhoja metsissä aiheuttavat hirvet, myyrät, juurikääpä, tuuli ja lumi. Viime vuosien aikana useat myrskyt ovat aiheuttaneet laajoja metsätuhoja. Lisäksi lumituhoja on esiintynyt poikkeuksellisen laajoilla alueilla.

Kirjanpainaja on aiheuttanut tuhoja erityisesti vanhoissa kuusikoissa Etelä-Suomessa. Kirjanpainajahyönteisten määrä onkin noussut yli riskirajojen laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Luonnonvarakeskus seuraa kirjanpainajan kannan kehitystä. Tähtikudospistiäinen on aiheuttanut ensimmäistä kertaa Suomessa laajoja tuhoja Porin Yyterin seudulla.

Metsäpalot on onnistuttu pitämään kurissa tehokkaalla palontorjunnalla. Ilmaston lämpeneminen ja maahamme kulkeutuvat tulokaslajit voivat lisätä metsien terveyteen kohdistuvia riskejä.

Metsiin kohdistuviin tuhoihin on varauduttu laatimalla varautumissuunnitelma, joka kattaa myrskytuhot, metsäpalot, lumituhot, kuivuuden ja pakkasen aiheuttamat tuhot, sekä ilmansaasteiden kaukokulkeuman ja maassamme ennen esiintymättömän kasvintuhoojan aiheuttamat tuhot.

Luonnonvarakeskus seuraa viranomaistehtävänään metsien terveydentilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia valtakunnallisesti apunaan Suomen metsäkeskus. Suomen metsäkeskus vastaa omalta osaltaan varautumisesta metsätuhoihin ja pelastuslaissa tarkoitetun virka-avun antamisesta.

Viimeisimmät metsätuholain muutokset

Metsätuhojen torjunnasta annetulla lailla pyritään varmistamaan, että metsänkäsittelyssä, puunkorjuussa ja puutavaran varastoinnissa ei heikennetä metsien terveydentilaa. Lakia valvoo Suomen metsäkeskus. Käytännössä lailla pyritään pitämään erityisesti kuorellisessa tuoreessa havupuutavarassa lisääntyvien kaarnakuoriaisten kannat riittävän alhaisina, jotta vakavia tuhoja ei pääsisi syntymään.

Viimeisimmät päivitykset metsätuholaissa astuivat voimaan vuoden 2022 alussa. Päivitetyssä metsätuholaissa keskeiset muutokset liittyivät kirjanpainajan, ytimennävertäjän ja juurikäävän torjuntaan sekä toimijoiden omavalvontavelvoitteeseen. Kirjanpainajan osalta kuorellisen kuusipuutavaran päivämääräkohtaiseen poisvientivelvoitteeseen tehtiin korjauksia. Erikseen määriteltävillä uusilla alueilla, ml. Satakunnan, Pirkanmaan ja E-Savon maakunnat sekä osissa Keski-Suomea, Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa, määräaika kuusipuun poistamiselle aikaistui. Mäntypuupinot, jotka ovat alle 50 kiintokuutiometriä, vapautettiin poiskuljetusvelvoitteesta. Juurikääpätuhojen leviämisen ehkäisemiseksi, kantokäsittelyvelvoitetta laajennettiin koskemaan mäntyvaltaisia turvekankaita eteläisessä Suomessa. Ammattimaista puunvälitystoimintaa harjoittavat toimijat sisällytettiin omavalvonnan piiriin. Metsätuholakiin sisällytettiin myös velvoite tehdä kirjallinen omavalvontasuunnitelma hakkuiden yhteydessä. 

Metsätuholakia päivitetään jälleen vuoden 2023 aikana, kun metsätuholakiin sisältyvän tukijärjestelmän voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi. Tämä tukijärjestelmä mahdollistaa laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneiden kustannusten ja vahinkojen korvaamisen maanomistajalle. Tukijärjestelmä tulee uusia määräajoin EU:n päivittyvien valtiontukisääntöjen ja tukijärjestelmän notifioinnin mukaisena. Metsätuholakiin tehtävien muutosten tavoitteena on jatkaa tukijärjestelmän voimassaoloaikaa laajojen metsätuhojen torjunnan mahdollistamiseksi jatkossakin. Samalla lakiin on tarkoitus lisätä säännökset juurikäävän torjunnasta poikkeuksellisissa olosuhteissa ja tätä koskevasta ammattimaisen toiminnanharjoittajan ilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi ajantasaistetaan metsätuholain toimeenpanoon liittyvien virastojen nimet, terminologia ja viittaukset muuhun lainsäädäntöön. Päivitysten on tarkoitus astua voimaan mahdollisimman pian vuoden 2023 alussa.

Muita aiempia muutoksia metsätuholakiin


Metsätuholain mukaan laajoja metsätuhoja voidaan torjua valtion varoin. Näin ne tulevat torjutuksi tehokkaammin ja niiden leviäminen pystytään pysäyttämään tai hidastamaan leviämistä. Tällaisissa tapauksissa maa- ja metsätalousministeriö voi Suomen metsäkeskuksen esityksestä määrätä maanomistajat tai Suomen metsäkeskuksen ryhtymään välttämättömiin toimiin. Torjuntatoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan valtion varoista. Euroopan komissio on hyväksynyt korvausjärjestelmän valtiontukena toukokuussa 2018. Komission päätöksen mukaisesti metsätuholakiin jouduttiin lisäämään uusi säännös korvauksensaajia koskevista vaatimuksista. Lakimuutos tuli voimaan 1.4.2019 ja on voimassa komission päätöksen mukaisesti 31.12.2021 saakka.

Huhtikuussa 2016 voimaan tulleen metsätuholain muutoksen nojalla juurikäävän torjunta on velvoittavaa. Velvoite koskee kivennäis- ja turvemaalla toukokuun alun ja marraskuun lopun välillä suoritettavia kasvatus- ja uudistushakkuita. Torjunta on metsän hakkaajan velvollisuus. Metsän hakkaajalla tarkoitetaan metsälain mukaan maanomistajaa tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltijaa.

Valtioneuvoston asetus juurikäävän torjunnasta sisältää tarkemmat säännökset muun muassa juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista ja hyväksyttävistä torjuntamenetelmistä. Juurikäävän torjuminen on entistä tärkeämpää, sillä ilmaston lämpeneminen lisää ennusteiden mukaan juurikäävän aktiivisuutta Suomessa merkittävästi.

Muualla palvelussamme

Kantokäsittelyaineiden saatavuus parantunut: juurikäävän torjuntaa koskevat pysyvät säännökset jälleen voimaan 15.8. alkaen (MMM:n tiedote 4.8.2022)
Juurikäävän torjuntavelvoitetta lievennetään väliaikaisesti urean saatavuusongelmien takia (MMM:n tiedote 5.5.2022)
Metsätuholain muuttamista koskeva esitys eduskuntaan (MMM:n tiedote 30.9.2021)
Metsätuhojen aiheuttajat hyötyvät ilmastonmuutoksesta – tutkimuksella ja kehittämistyöllä tuetaan hiilinielujen vahvistamista (MMM:n uutinen 21.9.2021)
Lausuntopyyntö hallituksen esitykseen metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta
Metsätuholain päivitysesitys lausunnoille: tavoitteena metsätuhoriskien pienentäminen (MMM:n tiedote 27.5.2021)
Luonnonvarakeskuksen selvitys tuo tuoretta tietoa metsätuholain päivitystä varten (MMM:n uutinen 9.4.2021)
Jatkoselvitys metsälainsäädännön vaikutuksista metsien monimuotoisuuteen ja terveydentilaan (MMM:n tiedote 21.4.2020)
Metsälain ja metsätuholain vaikutusarviointi valmistui – hyönteistuhojen torjumiseksi ehdotetaan lakimuutoksia (MMM:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteistiedote 14.1.2020)
Juurikäävän torjunnasta on huolehdittava sulan maan aikana tehtävissä hakkuissa (MMM:n tiedote 14.4.2016)

Liite

Metsätuholain arvioinnin jatkoselvitys: Kuorellisen puutavaran poiskuljetus ja männiköiden kantokäsittely turvemailla (Luonnovarakeskuksen raportti 2021)
Metsälain ja metsätuholain muutosten arviointi (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 3/2020)
Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin

Muualla verkossa

Valtioneuvoston asetus juurikäävän torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen väliaikaisesta muuttamisesta (313/2022)
Jatkoselvitys nosti esiin muutostarpeita metsätuholaissa (LUKEn uutinen 9.4.2021)
Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013)
Laki metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta (228/2016)
Laki metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (341/2019)
Valtioneuvoston asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016)
Valtioneuvoston asetus puutavaran poiskuljettamista koskevasta aluejaosta (1309/2013)
Valtioneuvoston asetus metsätuhojen torjunnasta annetun lain 10 §:n voimaantulosta (356/2019)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran poistamisen vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja omavalvontailmoituksesta (6/2014)
Tuhot metsissä (Suomen metsäkeskus)
Metsät ja poikkeukselliset säät (Luonnonvarakeskus)

Lisätietoja

Aleksi Nurmi, asiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162136  

Lisätietoja

Sanna Paanukoski, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162449