Metsätuhojen torjunta

Juurikäävän torjuntavelvoite

Juurikääpäsienien leviämistä on metsätuholain mukaan torjuttava riskialueilla kesähakkuiden yhteydessä käsittelemällä havupuuvaltaisten hakkuualueiden tuoreet kannot joko urealla tai biologisella torjunta-aineella. Juurikäävän torjunta on tärkeää sekä metsien terveyden että metsänomistajan oman talouden kannalta.

Kevättalvella 2022 kantokäsittelyaineiden saatavuus muuttui epävarmaksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan ja sitä seuranneiden Venäjä-pakotteiden johdosta. Juurikäävän torjuntavelvoitetta lievennettiin siksi 6. toukokuuta alkaen väliaikaisesti poistamalla torjuntavelvoite turvemailla tehtävien hakkuiden yhteydestä sekä nostamalla kantokäsittelyyn velvoittava lämpötilaraja hakkuukohteella nollasta seitsemään celsiusasteeseen. Lievennyksen tarkoituksena oli ehkäistä tilanteita, joissa torjunta-aineen loppuminen johtaisi huoltovarmuuden kannalta tärkeiden hakkuiden keskeytymiseen.

Maa- ja metsätalousministeriön tekemän seurannan perusteella torjunta-aineiden saatavuuteen liittynyt epävarmuus on poistunut, ja torjuntaa koskevat velvoitteet voidaan siksi palauttaa ennalleen. Pysyvät säännökset astuvat voimaan taas 15. elokuuta 2022, jolloin torjuntavelvoite koskee jälleen eteläisen Suomen havupuuvaltaisia ja keskisen Suomen kuusivaltaisia turvemaita. Lisäksi torjuntaan velvoittava vuorokauden alin lämpötilaraja hakkuukohteella palautetaan takaisin nollaan asteeseen.

Metsien terveys

Suomessa metsien terveydentila on säilynyt toistaiseksi pääasiassa hyvänä. Merkittävämpiä tuhoja metsissä aiheuttavat hirvet, myyrät, juurikääpä, tuuli ja lumi. Viime vuosien aikana useat myrskyt ovat aiheuttaneet laajoja metsätuhoja. Lisäksi lumituhoja on esiintynyt poikkeuksellisen laajoilla alueilla.

Kirjanpainaja on aiheuttanut tuhoja erityisesti vanhoissa kuusikoissa Etelä-Suomessa. Kirjanpainajahyönteisten määrä onkin noussut yli riskirajojen laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Luonnonvarakeskus seuraa kirjanpainajan kannan kehitystä. Tähtikudospistiäinen on aiheuttanut ensimmäistä kertaa Suomessa laajoja tuhoja Porin Yyterin seudulla.

Metsäpalot on onnistuttu pitämään kurissa tehokkaalla palontorjunnalla. Ilmaston lämpeneminen ja maahamme kulkeutuvat tulokaslajit voivat lisätä metsien terveyteen kohdistuvia riskejä.

Metsiin kohdistuviin tuhoihin on varauduttu laatimalla varautumissuunnitelma, joka kattaa myrskytuhot, metsäpalot, lumituhot, kuivuuden ja pakkasen aiheuttamat tuhot, sekä ilmansaasteiden kaukokulkeuman ja maassamme ennen esiintymättömän kasvintuhoojan aiheuttamat tuhot.

Luonnonvarakeskus seuraa viranomaistehtävänään metsien terveydentilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia valtakunnallisesti apunaan Suomen metsäkeskus. Suomen metsäkeskus vastaa omalta osaltaan varautumisesta metsätuhoihin ja pelastuslaissa tarkoitetun virka-avun antamisesta.

Metsätuholain muutokset 1.1.2022 alkaen

Metsätuholain päivityksessä keskeiset muutokset liittyivät kirjanpainajan, ytimennävertäjän ja juurikäävän torjuntaan sekä toimijoiden omavalvontavelvoitteeseen.
 
Kirjanpainajan osalta kuorellisen kuusipuutavaran päivämääräkohtaiseen poisvientivelvoitteeseen tehtiin korjauksia. Erikseen määriteltävillä uusilla alueilla, ml. Satakunnan, Pirkanmaan ja E-Savon maakunnat sekä osissa Keski-Suomea, Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa, määräaika kuusipuun poistamiselle aikaistui. Mäntypuupinot, jotka ovat alle 50 kiintokuutiometriä, vapautettiin poiskuljetusvelvoitteesta. Juurikääpätuhojen leviämisen ehkäisemiseksi, kantokäsittelyvelvoitetta laajennettiin koskemaan mäntyvaltaisia turvekankaita eteläisessä Suomessa. Ammattimaista puunvälitystoimintaa harjoittavat toimijat sisällytettiin omavalvonnan piiriin. Metsätuholakiin sisällytettiin myös velvoite tehdä kirjallinen omavalvontasuunnitelma hakkuiden yhteydessä.

Muita aiempia muutoksia metsätuholakiin

Lailla metsätuhojen torjunnasta pyritään varmistamaan, että metsänkäsittelyssä, puunkorjuussa ja puutavaran varastoinnissa ei heikennetä metsien terveydentilaa. Lakia valvoo Suomen metsäkeskus. Käytännössä lailla pyritään pitämään erityisesti kuorellisessa tuoreessa havupuutavarassa lisääntyvien kaarnakuoriaisten kannat riittävän alhaisina, jotta vakavia tuhoja ei pääsisi syntymään.

Metsätuholain mukaan laajoja metsätuhoja voidaan torjua valtion varoin. Näin ne tulevat torjutuksi tehokkaammin ja niiden leviäminen pystytään pysäyttämään tai hidastamaan leviämistä. Tällaisissa tapauksissa maa- ja metsätalousministeriö voi Suomen metsäkeskuksen esityksestä määrätä maanomistajat tai Suomen metsäkeskuksen ryhtymään välttämättömiin toimiin. Torjuntatoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvataan valtion varoista. Euroopan komissio on hyväksynyt korvausjärjestelmän valtiontukena toukokuussa 2018. Komission päätöksen mukaisesti metsätuholakiin jouduttiin lisäämään uusi säännös korvauksensaajia koskevista vaatimuksista. Lakimuutos tuli voimaan 1.4.2019 ja on voimassa komission päätöksen mukaisesti 31.12.2021 saakka.

Huhtikuussa 2016 voimaan tulleen metsätuholain muutoksen nojalla juurikäävän torjunta on velvoittavaa. Velvoite koskee kivennäis- ja turvemaalla toukokuun alun ja marraskuun lopun välillä suoritettavia kasvatus- ja uudistushakkuita. Torjunta on metsän hakkaajan velvollisuus. Metsän hakkaajalla tarkoitetaan metsälain mukaan maanomistajaa tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltijaa.

Valtioneuvoston asetus juurikäävän torjunnasta sisältää tarkemmat säännökset muun muassa juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista ja hyväksyttävistä torjuntamenetelmistä. Juurikäävän torjuminen on entistä tärkeämpää, sillä ilmaston lämpeneminen lisää ennusteiden mukaan juurikäävän aktiivisuutta Suomessa merkittävästi.

Muualla palvelussamme

Kantokäsittelyaineiden saatavuus parantunut: juurikäävän torjuntaa koskevat pysyvät säännökset jälleen voimaan 15.8. alkaen (MMM:n tiedote 4.8.2022)
Juurikäävän torjuntavelvoitetta lievennetään väliaikaisesti urean saatavuusongelmien takia (MMM:n tiedote 5.5.2022)
Metsätuholain muuttamista koskeva esitys eduskuntaan (MMM:n tiedote 30.9.2021)
Metsätuhojen aiheuttajat hyötyvät ilmastonmuutoksesta – tutkimuksella ja kehittämistyöllä tuetaan hiilinielujen vahvistamista (MMM:n uutinen 21.9.2021)
Lausuntopyyntö hallituksen esitykseen metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta
Metsätuholain päivitysesitys lausunnoille: tavoitteena metsätuhoriskien pienentäminen (MMM:n tiedote 27.5.2021)
Luonnonvarakeskuksen selvitys tuo tuoretta tietoa metsätuholain päivitystä varten (MMM:n uutinen 9.4.2021)
Jatkoselvitys metsälainsäädännön vaikutuksista metsien monimuotoisuuteen ja terveydentilaan (MMM:n tiedote 21.4.2020)
Metsälain ja metsätuholain vaikutusarviointi valmistui – hyönteistuhojen torjumiseksi ehdotetaan lakimuutoksia (MMM:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteistiedote 14.1.2020)
Juurikäävän torjunnasta on huolehdittava sulan maan aikana tehtävissä hakkuissa (MMM:n tiedote 14.4.2016)

Liite

Metsätuholain arvioinnin jatkoselvitys: Kuorellisen puutavaran poiskuljetus ja männiköiden kantokäsittely turvemailla (Luonnovarakeskuksen raportti 2021)
Metsälain ja metsätuholain muutosten arviointi (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 3/2020)
Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin

Muualla verkossa

Valtioneuvoston asetus juurikäävän torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen väliaikaisesta muuttamisesta (313/2022)
Jatkoselvitys nosti esiin muutostarpeita metsätuholaissa (LUKEn uutinen 9.4.2021)
Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013)
Laki metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta (228/2016)
Laki metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (341/2019)
Valtioneuvoston asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016)
Valtioneuvoston asetus puutavaran poiskuljettamista koskevasta aluejaosta (1309/2013)
Valtioneuvoston asetus metsätuhojen torjunnasta annetun lain 10 §:n voimaantulosta (356/2019)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran poistamisen vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja omavalvontailmoituksesta (6/2014)
Tuhot metsissä (Suomen metsäkeskus)
Metsien terveys (Luonnonvarakeskus)
Metsät ja poikkeukselliset säät (Luonnonvarakeskus)

Lisätietoja

Aleksi Nurmi, asiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162136  

Lisätietoja

Sanna Paanukoski, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162449