Metsien terveys

Suomessa metsien terveydentila on säilynyt toistaiseksi pääasiassa hyvänä. Metsien terveyteen kohdistuvien riskien ennustetaan kuitenkin lisääntyvän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Merkittävä panostus metsien terveyteen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi on ollut maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuus, jonka kautta on rahoitettu useita metsätuhojen torjuntaan, hallintaan ja ehkäisemiseen tähtääviä hankkeita.

Metsätuhot Suomessa

Metsiemme merkittävimpiin tuhonaiheuttajiin lukeutuvat tuuli ja lumi sekä erilaisten hyönteisten, nisäkkäiden ja sienien aiheuttamat tuhot. Viime vuosien aikana etenkin myrskyt ovat aiheuttaneet laajoja metsätuhoja Suomessa. Kova myrskytuuli voi pahimmillaan vahingoittaa miljoonia puukuutioita kerralla. Alttiimpia metsiköitä tuulituhoille ovat varttuneet kuusikot sekä avohakkuiden reuna-alueet. Myös lumituhoja esiintyy toistuvasti tykkylumelle alttiilla alueilla koko Suomessa.

Tuuli- ja myrskytuhoista sekä ilmaston lämpenemisestä hyötyvä kirjanpainajahyönteinen on aiheuttanut tuhoja erityisesti vanhoissa kuusikoissa Etelä-Suomessa. Kirjanpainajan määrä onkin noussut yli riskirajojen laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on seurata kirjanpainajan kannan kehittymistä. Muita metsiemme tuhohyönteisiä ovat esimerkiksi tähtikudos- ja ruskomäntypistiäiset, jotka aiheuttivat paikoitellen laajoja tuhoja suomalaisissa männiköissä 2000- ja 2010-luvun taitteessa.

Nisäkkäistä hirvi aiheuttaa vuosittain merkittäviä kasvutappioita mäntyjen ja lehtipuiden taimikoihin. Myös muut hirvieläimet, kuten valkohäntäkauris ja metsäkauris tekevät samankaltaisia tuhoja eläinten etsiessä ravintoa taimikoissa.

Taloudellisia tappioita metsänomistajalle aiheuttavat lisäksi havupuilla esiintyvät juurikäävät. Kesäaikaan hakkuun yhteydessä leviävät juurikääpätuhot ovat yleisimpiä eteläisessä ja keskisessä Suomessa, jossa juurikäävän torjunta on säädetty pakolliseksi. Juurikäävän torjuminen on entistä tärkeämpää, sillä ilmaston lämpeneminen lisää ennusteiden mukaan juurikäävän aktiivisuutta Suomessa merkittävästi.

Metsäpalot on onnistuttu pitämään Suomessa toistaiseksi pienialaisina tehokkaalla palontorjunnalla. Tiheä metsäautotieverkosto ja metsäpalojen varalta tehtävät tähystyslennot ovat osaltaan parantaneet palotorjuntaa. Metsäpaloihin ja muihin metsiin kohdistuviin tuhoihin on varauduttu laatimalla ministeriön varautumissuunnitelma, joka kattaa mm. metsäpalot, myrskytuhot, lumituhot, maassamme ennen esiintymättömät tuholaiset sekä kuivuuden ja pakkasen aiheuttamat tuhot. Varautumissuunnitelma on parhaillaan päivityksessä.

Laki metsätuhojen torjunnasta

Metsätuhojen torjunnasta annetulla lailla (lyh. metsätuholaki) pyritään varmistamaan, että metsänkäsittelyssä, puunkorjuussa ja puutavaran varastoinnissa ei heikennetä metsien terveydentilaa. Lailla pyritään erityisesti pitämään metsien pahimpien tuhohyönteisten kannat riittävän alhaisella tasolla sekä ehkäisemään juurikäävän leviämistä hakkuun yhteydessä. Lain valvonnasta vastaa Suomen metsäkeskus. Luonnonvarakeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on Suomen metsäkeskuksen avustuksella seurata ja ennakoida metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä sekä tutkia tuhojen syy-seuraussuhteita ja tuhojen taloudellista merkitystä.

Metsätuholain mukaisten suorien torjuntakeinojen avulla on mahdollista ehkäistä ja vaikuttaa äkillisten hyönteistuhojen leviämiseen. Tätä varten laissa on säädetty määräajat kuorellisen puutavaran sekä tuulen kaatamien puiden poistamiselle metsästä. Nämä säännökset edellyttävät, että kaiken tien varressa tai metsissä varastoidun kuorellisen puutavaran pitää olla poissa metsästä tiettyyn päivään mennessä. Määräajat puutavaran poistolle vaihtelevat Suomessa alueittain.

Metsätuholain nojalla myös juurikäävän torjunta on velvoittavaa. Velvoite koskee kivennäis- ja turvemaalla toukokuun alun ja marraskuun lopun välillä suoritettavia kasvatus- ja uudistushakkuita. Torjunta on metsän hakkaajan velvollisuus. Valtioneuvoston asetus juurikäävän torjunnasta sisältää tarkemmat säännökset juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista ja hyväksyttävistä torjuntamenetelmistä.

Viimeisimmät metsätuholain muutokset

Viimeisimmät muutokset metsätuholaissa astuivat voimaan huhtikuussa 2023, kun lakiin sisältyvän tukijärjestelmän voimassaoloaikaa jatkettiin vuoden 2027 loppuun saakka. Tukijärjestelmä mahdollistaa laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneiden kustannusten ja vahinkojen korvaamisen maanomistajalle. Tukijärjestelmä tulee uusia määräajoin EU:n päivittyvien valtiontukisääntöjen ja tukijärjestelmän notifioinnin mukaisena. Samalla lakiin lisättiin säännökset juurikäävän torjunnasta poikkeuksellisissa olosuhteissa ja tätä koskevasta ammattimaisten toiminnanharjoittajan ilmoitusvelvollisuudesta. Muut lain sisältämät muutokset koostuivat lähinnä teknisistä korjauksista.

Vuoden 2022 alussa voimaan tulleessa metsätuholain päivityksessä keskeiset muutokset liittyivät kirjanpainajan, ytimennävertäjän ja juurikäävän torjuntaan sekä toimijoiden omavalvontavelvoitteeseen. Kirjanpainajan osalta kuorellisen kuusipuutavaran päivämääräkohtaiseen poisvientivelvoitteeseen tehtiin korjauksia. Erikseen määriteltävillä uusilla alueilla (ml. Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakunnat sekä osissa Keski-Suomea, Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa) määräaika kuusipuun poistamiselle aikaistui. Mäntypuupinot, jotka ovat alle 50 kiintokuutiometriä, vapautettiin poiskuljetusvelvoitteesta. Juurikäävän torjuntavelvoite laajennettiin lisäksi koskemaan mäntyvaltaisia turvekankaita eteläisessä Suomessa. Samalla ammattimaista puunvälitystoimintaa harjoittavat toimijat sisällytettiin omavalvonnan piiriin. Metsätuholakiin sisällytettiin myös velvoite tehdä kirjallinen omavalvontasuunnitelma hakkuiden yhteydessä.

Lisätietoja

Pasi Mäkelä, asiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja biotalousyksikkö Puhelin:0295162293 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi

Sanna Paanukoski, neuvotteleva virkamies
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja biotalousyksikkö Puhelin:0295162449 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@gov.fi

Metsien terveys

Metsätuhot Suomessa

Laki metsätuhojen torjunnasta

Viimeisimmät metsätuholain muutokset

Muualla palvelussamme

Liittet

Muualla verkossa

Lisätietoja