- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi (LCA-FOODPRINT-HARMON)
Hakijat: Luonnonvarakeskus (Luke), VTT, LUT-yliopisto, Suomen ympäristökeskus (Syke)
Vastuututkija: Juha-Matti Katajajuuri (Luke)
Kokonaisrahoitus: 308 000 €
Hankeaika: 1.4.2021-30.6.2024
Hanke kehittää ja yhdenmukaistaa tieteellispohjaista, mutta käytäntöön sovellettavaa elintarvikkeiden elinkaarista ympäristövaikutuslaskentaa tuottamaan luotettavaa tietoa elintarviketuotannon ja tuotteiden ympäristöjalanjäljistä. Tavoitteena on kehittää laskentaa siten, että lopputuloksena on harmonisoidummat, tiedepohjaiset menetelmät elinkaarimalleihin ja –laskentoihin, joiden käytöllä voidaan parantaa tulosten vertailukelpoisuutta ja siten luotettavuutta etenkin julkisessa käytössä, kun halutaan vertailla tuotteiden ympäristösuorituskykyä. Olennaista olisi saavuttaa elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkiä koskevat pääperiaatteet yhdenmukaiseksi niin, että periaatteessa tulokset olisivat vertailukelpoisia yli tuoteryhmien. Työn fokuksessa on suomalainen tuotanto, mutta toisaalta tavoitteena on, että vertailut ja julkinen keskustelu tulisi mahdolliseksi tiedepohjaisesti myös suomalaisen ja tuontiruoan sekä –raaka-aineiden osalta ja niiden välille. Työn lopullisena tarkoituksena, että kotimaiset tutkimusorganisaatiot kuten Luke, SYKE, HY, LUT ja muut alan toimijat, yritykset, konsultit ja hallinto laskisivat ja viestisivät elintarvikkeiden jalanjäljistä vertailukelpoisella tavalla, erityisesti silloin kun tietoja tuodaan julkiseen keskusteluun ja ympäristöväittämiksi. Lisäksi tavoitteena on, että edellä mainitut toimijat ja hallinto toisivat laskentaan ja kestävää kulutusta koskevaan tulosten hyödyntämiseen hiilijalanjäljen rinnalla muita keskeisiä ympäristövaikutuksia, jo hankkeen aikana. Olennaista on luotettavuuden aikaansaaminen Suomen viljelyolosuhteiden kannalta, ja samalla muihin maihin nähden vertailukelpoisesti.