Suomen riistavarat
Metsästyslain 5 §:ssä määritellään 34 nisäkäsriistaeläintä ja 26 linturiistaeläintä.
Riistaeläimiä ovat:
- villikani, metsäjänis, rusakko, orava, euroopanmajava, kanadanmajava, piisami, rämemajava, susi, tarhattu naali, kettu, supikoira, karhu, pesukarhu, mäyrä, kärppä, hilleri, saukko, näätä, minkki, ahma, ilves, itämeren norppa, kirjohylje, halli, villisika, kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura ja mufloni; sekä
- kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, riekko, kiiruna, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, nokikana, lehtokurppa ja sepelkyyhky.
Riistaeläinten runsaudenseuranta on riistantutkimuksen ja metsästäjäkunnan yhteistoimintaa
Riista-arvioinneiden tavoitteena on selvittää vuosittain riistakannan runsaus, kannan ikä- ja sukupuolirakenne sekä esiintymisympäristö. Joidenkin lajien tai lajiryhmien kohdalla näin kattavan tiedon tuottaminen on lähes mahdotonta. Tärkeintä on havaita kannan kehityssuunnat ja muutosten suuruus edellisiin vuosiin verrattuna.
Kanta-arviot ovat pohjana tutkimustyölle, riistakantojen kestävälle käytölle ja metsästykselle
Suurpetojen kanta-arviot pohjautuvat suurelta osin petohavaintojärjestelmän tuottamiin pentuehavaintoihin sekä muihin vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin petohavaintoihin.
Metsäriistaa seurataan riistakolmiolaskennan avulla, joka muodostaa riistakantojemme arviointijärjestelmän perustan. Riistakolmiot ovat pysyviä tasasivuisen kolmion mallisia laskentareittejä, jotka säilyvät samoina vuodesta toiseen vaikka alueen luonto muuttuisikin. Riistakolmiolaskentoja suorittavat vuosittain tuhannet vapaaehtoiset metsästäjät kesällä ja talvella. Kesällä lasketaan metsäkanalinnut ja talvella tehdään nisäkkäiden lumijälkilaskenta. Linja- ja pistelaskentoja voidaan hyödyntää muun muassa riekkokannan arvioinnissa.
Metsästäjien täyttämien hirvihavaintokorttien avulla saadaan arvokasta tietoa kannan tilasta. Hirvihavaintokorttiin merkataan erikseen havainnot uroksista, naaraista ja vasoista. Hirvieläinten laskennassa käytetään hyväksi myös lentolaskentamenetelmiä.
Lentolaskennoilla tehdään hyljekanta-arviot. Hylkeet lasketaan keväällä niiden loikoillessa ulkosaariston luodoilla. Hylkeet nousevat luodoille karvanvaihdon ajaksi.
Muualla verkossa
Luonnonvarakeskus (LUKE): Tutkittua tietoa riista- ja kalavaroista
Luonnontieteellinen keskusmuseo: linnustonseuranta