- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa (FOMARE)
Hakija: Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Kirsi Järvenranta (Luke)
Kokonaisrahoitus: 248 000 €
Hankeaika: 1.4.2021-30.6.2024
Nurmirehun tuotanto on monelta kannalta merkittävin tekijä nautakarjatalouden taustalla. Tehokas fosforin käyttö on tärkeässä roolissa viljelyn kannattavuuden parantamisessa sekä ympäristövaikutusten vähentämisessä. Uudet nurmen fosforilannoituskokeiden tulokset poikkeavat merkittävästi aiemmista koesarjoista: satovasteita ei ole saatu, vaikka niitä aikaisempien tutkimusten perusteella olisi ollut odotettavissa. Ilmaston lämmetessä kasvukausi on pidentynyt, terminen talvi lyhentynyt ja maaperän lämpötila noussut. Tämä nostaa kysymyksen, onko fosforin saatavuus muuttunut, ainakin monivuotisten kasvien osalta. Ja jos on, niin mistä syystä? Nurmikasvien jalostus on edistynyt ja ne vastaavat entistä paremmin typpilannoitukseen. Hyödyntävätkö ne myös fosforia entistä tehokkaammin? Toisaalta viljelijöiden huoli tiukentuneista fosforilannoitusten rajoista ja maan fosforivarojen ehtymisestä ja eläinterveydestä on kasvanut. Voisiko kasvidiagnostiikkaa hyödyntää kasvien fosforinpuutoksen ennustamisessa? Hankkeen ydinajatus on selvittää maan fosforin saatavuuden ja dynamiikan muuttumista kasvinravitsemuksen ja vesistökuormituksen kannalta Suomen tärkeimmillä viljelykasveilla (nurmi, ohra) nautakarjatuotantoalueella. Tutkimus perustuu empiirisiin kokeisiin sisältäen pitkäaikaisia kenttäkokeita sekä uusia koeasetelmia ja tuloksia. Tulosten perusteella voidaan tunnistaa missä oloissa ja millaisilla viljelykäytännöillä vaikutukset ilmenevät voimakkaimmin. Tuloksia voidaan hyödyntää lannoitussuositusten tarkennuksessa ja viljelytekniikan kehittämisessä sekä P-vesistökuormitusmalleissa, tutkimusyhteistyössä, politiikkapäätöksissä ja viestittäessä karjatalouden ympäristövaikutuksista. Aihe on monipuolisesti Luken strategian ytimessä: alkutuotannon kannattavuus, resurssitehokkuus ja ympäristövaikutukset.