Kaukokartoitusmenetelmät peltojen laadun arviointiin ja pisteytykseen – Kohti kestävää peltoreformia

Hakijat: Maanmittauslaitos (MML), Luonnonvarakeskus (Luke)

Vastuututkija: Eija Honkavaara (MML)

Kokonaisrahoitus: 180 000 €

Hankeaika: 1.1.2020-30.6.2023

Suomen maatalous on kärsinyt jo pitkään heikosta kannattavuuskehityksestä. Reijo Karhisen 7.2.2019 julkaistussa selvityksessä esitetään laaja-alaista ja kunnianhimoista peltoihin kohdistuvaa Peltoreformi 2025 –kehittämisohjelmaa kannattavuuden parantamiseksi. Tilusjärjestelyt ja vapaaehtoiset tilusvaihdot tuovat huomattavia tehokkuushyötyjä tiluskokojen kasvaessa ja maatilan sisäisen liikenteen vähentyessä. Eräänä keinona tilusrakenteen parantamisen vauhdittamiseen on ehdotettu yhtenäisen peltojen pisteytysjärjestelmän käyttöönottoa koko Suomeen. Nykyaikaista kaukokartoitustekniikkaa, erityisesti drooneja ja uuden sukupolven satelliitteja, ei ole vielä täysimittaisesti hyödynnetty näissä tehtävissä. Tässä hankkeessa valjastetaankin digitalisaatio ja nykyaikainen kaukokartoitustekniikka peltorakenteen parantamisen hyväksi. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää pellon arviointia ja pisteytystä objektiivisin kaukokartoitusmittauksin. Työssä tutkitaan PeltoOptimi-työkalun hyödyntämistä ja kehitystarpeita tilusrakenteen parantamisen yhteydessä sekä kehitetään drooneihin ja satelliitteihin perustuvia mittausmenetelmiä keskeisten peltojen tuotantokykyyn vaikuttavien parametrien määrittämiseksi. Näitä ovat pellon pinta-alan ja muodon lisäksi mm. kuivatusolosuhteet, tiivistyminen, maalaji, tuotantokyky ja topografia. Peltojen tuotantokyky on oleellinen osa pisteytysjärjestelmää, mutta sen objektiivinen arviointi on haastavaa, mutta tärkeää viljelijöiden yleisen hyväksyttävyyden saamiseksi. Hanke tähtää vauhdittamaan maanviljelijöitä taloudellisesti kannattavien ja ympäristöllisesti hyödyttävien tilusjärjestelyjen sekä vapaaehtoisten maakauppojen ja tilusvaihtojen syntymistä ja näin edistämään maatalouden kannattavuuden ja kestävyyden parantamista. Hankkeen antama tieto pellon tuotantokykyyn vaikuttavista tekijöistä auttaa peltojen parantamistoimenpiteiden suunnittelussa myös mahdollisten järjestelyjen jälkeen.