Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO

FAO:n tehtäväkenttä kattaa ruoka- ja ravitsemusturvan, uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hallinnan sekä maaseudun kehitykseen liittyvät kysymykset.

Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on YK:n erityisjärjestö, joka käsittelee ruokaturvaan, maa-, metsä- ja kalatalouteen sekä maaseutuun liittyviä kysymyksiä. FAO:n työ jakautuu karkeasti normatiiviseen ja operatiiviseen toimintaan, joskin nämä menevät osittain päällekkäin.

FAO:ssa on 193 jäsenmaata sekä yksi jäsenorganisaatio, Euroopan unioni (EU). Suomi on ollut FAO:n jäsen sen perustamisesta eli vuodesta 1945 lähtien. Suomessa kansallisena vastuuviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö, joka vastaa myös sääntömääräisestä jäsenmaksusta FAO:lle. Ulkoasiainministeriön kautta ohjataan FAO:lle vapaaehtoisrahoitusta, jonka lisäksi välitetään apulaisasiantuntijoita ja YK-vapaaehtoisia.

Suomi vaikuttaa FAO:n hallintoelimissä pääsääntöisesti viiteryhmiensä, kuten Pohjoismaat, EU ja Euroopan alueryhmä, kautta. Suomi toimi vuosina 2017-2020 FAO:n hallintoneuvoston jäsenenä edustaen samalla kaikkia viittä pohjoismaata. Suomen hallintoneuvostokautta varten valmisteltu "FAO-prioriteetit" päivitettiiin syksyllä 2023.

Valtioneuvoston asettama ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimiva Suomen FAO-toimikunta suunnittelee ja koordinoi Suomen toimintaa FAO:ssa. 

FAO:n komiteat ja niiden vastuutahot 

Committee in Agriculture COAG (MMM/Ruoka- ja tutkimusosasto9
Committee on Forestry COFO (MMM/Luonnovaraosasto)
Committee on Fisheries COFI (MMM/Luonnonvaraosasto)
Committee on Commodity Problems (MMM/EU-koordinaation ja kansainvälisten asioiden yksikkö)

Lisäksi ruokaturvakomitea Committee on Food Security CFS, jossa yleiskoordinaatio on UM:llä. MMM:ssa ruokaturvakomiteasta vastaa EUKA. Ruokaturvakomiteassa ovat FAO:n lisäksi Rooman kaksi muuta maatalousalan järjestöä WFP ja IFAD sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin toimijat.

Maailman ruokapäivä ei ole nälkäpäivä

Maailman ruokapäivää vietetään vuosittain YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n perustamisen vuosipäivänä 16.10. 

Ruokapäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta maailman ruokaturvan tilanteesta, terveellisen ruokavalion merkityksestä sekä tarpeesta toimia ruokajärjestelmien muuttamiseksi.  

Ruokajärjestelmien muutoksille tarvetta

Ruokavaliot, ruuan tuotantotapa, valmistus ja varastointi vaikuttavat paitsi ihmisten, myös planeettamme hyvinvointiin. FAO:n tilastojen mukaan lähes 40 %:lla maailman väestöstä ei ole varaa terveelliseen ravintoon. Samaan aikaan jopa kolmasosa kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Myös ruokavalion laadulla on merkitystä: noin joka viides maailman ihmisistä kärsii ylipainosta. 

Suurin osa maailman ihmisistä asuu kaupungeissa ja osuuden odotetaan yhä kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Maatalous ja ruuantuotanto työllistävät kuitenkin yhä enemmän ihmisiä kuin mikään muu sektori. Kolmasosan kaikesta ruuasta tuottavat pienviljelijät, joiden haasteena on köyhyys sekä resurssien puutteellinen saatavuus, mukaan lukien rahoitus, koulutus ja teknologia. 

Ruokajärjestelmien uudistaminen on avainasemassa myös usean YK:n kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseksi sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa.