Nurmi hiilinieluna (JUURIHIILI)

Hakijat: Luonnonvarakeskus Luke, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto

Vastuututkija: Perttu Virkajärvi

Kokonaisrahoitus: 251 200 €, josta 151 200 € vuonna 2019

Hankeaika: 1.3.2019 – 31.3.2022

Pariisin sopimuksen yhteydessä laadittiin poliittinen aloite kasvattaa maaperän hiilivaroja neljä promillea vuodessa globaalisti, ja myös Suomi on sitoutunut tähän. EU:n maatalouspolitiikassa (CAP) nähdään mahdollisuutena muuttaa tukipolitiikkaa niin, että ympäristö- ja ilmastotoimien painoarvo kasvaa. Monivuotiset, syväjuuriset ja runsaasti biomassaa tuottavat nurmet ovat sekä globaalisti että Pohjoismaissa avainasemassa maatalousmaiden mahdollisessa hiilensidonnassa. Merkittävin ja samalla tuntemattomin komponentti on juuriston hiilisyöte. Useimmat ulkomaiset tutkimukset koskevat pysyviä tai pitkäikäisiä laidunnurmia. Suomessa olosuhteet, kasvilajivalikoima ja noin joka neljäs vuosi toistuva kyntö aiheuttaa sen, ettei ulkomaalaisia tai pohjoismaisia tuloksia voida soveltaa riittävällä tarkkuudella Suomeen.

Ydinajatuksena on selvittää kvantitatiivisesti, mikä on säilörehunurmen hiilisidonnan potentiaali Suomessa. Lisäksi selvitetään, mitkä viljelytekniset keinot olisivat parhaita hiilensidonnan lisäämiseksi. Perusoletus on, että monivuotisen nurmen juuristolla, sen hiilisyötteellä sekä karjanlannan käytöllä on yhteensä positiivinen vaikutus maan hiilensidontaan nurmivuosina, kun taas kyntövuosi, etenkin jos sitä seuraa yksivuotisten kasvien viljely, purkaa hiilivarastoja. Tutkimusmenetelmät käsittävät kenttäkokeita (kynnön, kasvilajin ja niiton vaikutus hiilitaseeseen), kontrolloiduissa olosuhteissa tehtyjä tutkimuksia (kasvilajin ja karjanlannan vaikutus juuriston kasvun dynamiikkaan) sekä maaperän hiilen mallintamisen. Tutkimusmenetelminä käytetään in situ CO2 -mittauksia, dasotroneja, sekä miniritsotroni- sekä juuristonäytteitä. Lisäksi kehitetään DNA-pohjaista menetelmää juuriston massa- ja kasvilajikoostumuksen määrittämiseksi.

Hankkeen tulosten pohjalta pystytään arvioimaan suomalaisten nurmien hiilinielupotentiaali ja luomaan ratkaisuehdotuksia, joissa huomioidaan sekä tuotannolliset näkökohdat että hiilensidonta. Tutkimukseen osallistuvat Luke, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto. Hanke on osa maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelmaa (MATO).