Joutoalueiden metsitys 

Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Yksi keino on joutoalueiden ja ohutturpeisten, heikkotuottoisten turvepeltojen metsittäminen, jolloin alueiden maaperäpäästöt vähenevät ja niistä muodostuu hiilinieluja. Metsittämisen lisäksi samanaikaisesti tavoitteena on metsäkadon vähentäminen. Nämä molemmat sisältyvät myös elokuussa 2022 vahvistetun Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) toimenpiteisiin.

Hallitus esittää metsitystukijärjestelmän käynnistämistä uudelleen - lakiehdotus lausunnolla 3.8. asti 

Parhaillaan valmistellaan joutoalueiden metsitystukijärjestelmän saattamista uudelleen voimaan vuosiksi 2027-2029.  Metsitystukea koskevan muutoslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta lähtien ja tukihaku avautuisi metsäkeskuksessa maaliskuun 2027 lopusta lähtien.

Tukijärjestelmä pohjautuisi joutoalueiden metsitystukijärjestelmään, joka oli voimassa 2021-2023. Tukea myönnettäisiin joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen (peltoheitot) ja turvetuotannosta poistuneiden suonpohjien metsittämiseen.  Tukea myönnettäisiin yksityisille maanomistajille. 

Metsitystuen perusperiaatteet ja ehdot pysyisivät pääsääntöisesti samanlaisina kuin vuosina 2021−2023 voimassa olleessa tukijärjestelmässä. Metsitystukea myönnettäisiin yksityisille maanomistajille. Metsitettävän alan tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva eikä saman alan metsittämiseksi ole aiemmin myönnetty julkista rahoitusta. Metsitystukihakemukseen kohdistuvan pinta-alan tulee olla vähintään hehtaarin suuruinen, ja sen tulee koostua vähintään 0,5 hehtaaria suuruisista yhtenäisistä, keskimäärin vähintään 20 metriä leveistä aloista. Aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää. Tuen saamisen ehtona on, että alueelle ei ole haettu maataloustukea edeltävänä vuonna tai sen jälkeen.  Tuen tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, joten metsitystukea ei myönnettäisi esimerkiksi joulukuusien kasvattamiseen. Tavoitteena on, että metsittävillä aloilla edistettäisiin myös monimuotoisuutta esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestäisivät kymmenen vuotta.

Tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Esityksen mukaan Suomen metsäkeskus pyytäisi näistä asioista lausunnot Lupa- ja valvontavirastolta ja elinvoimakeskukselta. Tukea ei esimerkiksi saisi maisema-arvoiltaan tai ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten esimerkiksi niittyjen, ahojen, ketojen ja hakamaiden metsittämiseen. Viranomaisten lausuntoprosessiin esitetään joitakin tarkistuksia vuosien 2021−2023 tukijärjestelmästä saatujen kokemusten pohjalta.

Metsitystuki muodostuisi jatkossakin kiinteästä kustannuskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta ja perustuisi keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Esityksen mukaan hoitopalkkio maksettaisiin toisena ja viidentenä vuotena metsittämisen jälkeen. Tuen määrästä ja muista tarkemmista ehdoista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Esityksen mukaan metsityskorvaus tulisi olemaan 1500−2000 euroa hehtaarille maapohjasta riippuen. Hoitopalkkiota maksettaisiin yhteensä 900 euroa.

Metsitystuki ei olisi jatkossa enää de minimis -tukea, vaan tuki katsottaisiin jatkossa EU:n maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettäväksi tueksi. Ryhmäpoikkeusasetus on voimassa vuoden 2029 loppuun saakka ja metsitystukijärjestelmän voimassaolo on sidottu samaan määräaikaan.

Metsitystukea koskeva esitys on valmisteltu osana hallitusohjelman mukaisen metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin toteutusta. Toimenpidepaketilla edistetään myös puuston kasvattamista tiheämpänä, metsänuudistamisen vauhdittamista, kiertoaikojen pidentämistä, metsätuhojen ennaltaehkäisyä sekä metsänlannoitusta.  Lausuntoja lakiluonnoksesta voi antaa Lausuntopalvelu.fi:ssä 3.8.2026 asti.

Ohjeita ja oppaita metsityksen toteuttamiseen

Metsitykseen kuuluvat kaikki metsänuudistamisen vaiheet sisältäen taimikon varhaishoidon. Yleensä kohteilla on kiinnitettävä erityistä huomiota pintakasvillisuuden torjuntaan, joka varmistaa taimien alkukehitystä. Monilla metsitysaloilla tarvitaan myös lannoitusta ravinnetasapainon palauttamiseksi. Maanmuokkaus ja istutus tehdään pääosin kuten tavanomaisessa metsänviljelyssä. Tutustu tarkemmin metsitysketjuihin. 

Metsitystä koskevat metsänhoidon suositukset päivitettiin vuonna 2021. Lisäksi viime vuosina on laadittu metsityksen toteuttamiseen liittyviä oppaita ja verkkokursseja. Linkit löytyvät sivun lopusta Oppaita ja verkkokursseja -otsikon alta.

Arvioita metsitettävien joutoalueiden potentiaalista ja metsityksen ilmastohyödyistä

Joutoalueiden metsitystukijärjestelmän valmistelun yhteydessä keväällä 2020 arvioitiin paikkatietoaineistojen pohjalta  joutoalueiden potentiaalia Suomessa. Selvityksen mukaan joutoalueiden pinta-alan arvioitiin olevan noin 118 000 hehtaaria. Arvioon sisällytettiin maatalouskäytön ulkopuolelle jääneet peltolohkot sekä turvetuotannosta poistuneita alueita. Lisätietoa selvityksestä löytyy Joutoalueiden metsitystuen ydinkohtia  -liitteestä.

Joutoalueiden potentiaaliarvioiden mukaan suurin metsityspotentiaali on Lapin, Kainuun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja, ja niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutetaan metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita.

Joutoalueiden metsitystuen valmisteluun liittyen Luonnonvarakeskus arvioi vuonna 2020-2021 toteutetussa hankkeessa metsityksen ilmastovaikutuksia eli kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä verrattuna aiempaan maankäyttöön. Metsittämisen aikaansaama kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) päästövähennys verrattuna aiemman maankäytön päästöihin perustuu kasvavan puuston sitoman hiilivaraston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasujen päästöjen pienenemiseen sekä maaperän hiilivaraston kasvuun. Metsityksen aikaansaama kasvihuonekaasujen päästövähennys vaihtelee laajasti (3,8-17,1 tonnia CO2 ekv./ha/v) riippuen alueen aiemmasta maankäyttömuodosta, maalajista, puulajista ja metsityksestä kuluneesta ajasta. 

EU:n kolmen miljardin puun istutustavoite ja metsitykseen liittyviä EU-ohjeistuksia

Euroopan komission kolmen miljardin puun kampanjassa on tavoitteena  istuttaa vähintään kolmen miljardia lisäpuuta vuoteen 2030 mennessä metsien terveyden, biodiversiteetin, hiilivarastojen ja ilmastokestävyyden parantamiseksi.

Komissio valmistelee myös hiiliviljelyn sertifiointikriteereitä metsittämiselle osana laajempaa hiiliviljelyn kehikkoa. Lue lisää:  Commission adopts rules and launches initiatives to boost carbon removals and carbon farming in the EU - Climate Action 

Muulla palvelussamme

Hallitus esittää joutoalueiden metsitystukijärjestelmän käynnistämistä uudelleen − lausuntokierros 3.8. saakka (MMM:n tiedote 5.6.2026)

Oppaita, verkkokursseja ja hankkeita

Metsänhoidon suositukset - metsitys
Joutoalueiden metsitys kestävästi -verkkokurssi (Tapio 2021)
Metsitysketjuja visualisoituna (Tapio 2026)
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- hanke (Metsäkeskus)
Metsitys kestävästi -hanke (Tapio)
Arvio metsitettävien joutoalueiden pinta-alasta Suomessa – paikkatietoanalyysin tulokset (Tapio, 2020)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -arvio päästövähennysmahdollisuuksista (Luke 29.1.2021)​​​​​​

​​​​Tietoa vuosina 2021-2023 voimassaolleesta joutoalueiden metsitystukijärjestelmästä
Metsitystukilainsäädäntö vuoden 2023 loppuun asti
Joutoalueiden metsitystuen ydinkohdat (MMM 2.3.2021)
​​​​​​Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 1114/2020
Valtioneuvoston asetus metsityksen määräaikaisesta tukemisesta 103/2021
Metsäkeskuksen metsitystukisivut (2021-2023)
Lisätietoa metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla  
Usein kysyttyä metsitystuesta Metsäkeskuksen sivuilla
​​​​​Metsitystukea voi hakea vuoden 2023 loppuun saakka (Metsäkeskuksen tiedote 11.8.2023)
​​​​​​
​​Laki joutoalueiden metsitystuen päättymisen siirtymävaiheesta
​​​​​​​Laki metsityksen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain 6 ja 29:n muuttamisesta 1263/2023

Tietoa maankäyttösektorin toimenpiteistä

Video maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteistä
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet -kokonaisuus

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)