Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat Food 2.0 TKI-hankkeet (2025-2029)

Painopiste 1: Maatilojen riskit muuttuvassa toimintaympäristössä

Maatalouden politiikka-, markkina- ja rahoitusriskit sekä keinot niiden hallintaan (MARHA)

Vastuutahot: Pellervon taloustutkimus PTT ry (Pekka Kinnunen); REINU econ Oy (Kyösti Arovuori)
Hankkeen kesto: 10.1. 2025 - 31.12.2027

Maatalous kohtaa nopeasti muuttuvia haasteita ilmastonmuutoksen, geopoliittisten jännitteiden, markkinoiden epävakauden ja yhteiskunnallisten odotusten seurauksena. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvia ratkaisuja siihen, millaisilla maatalouspolitiikan
keinoilla voidaan parhaiten tukea maatalousyrittäjiä hallitsemaan toimintaympäristön muutoksista johtuvia politiikka-, markkina- ja rahoitusriskejä.

Hankkeessa sovelletaan taloustieteellistä kysyntä–tarjontakehikkoa, jonka avulla analysoidaan, miten eri riskien toteutuminen vaikuttaa maatalouden markkinoihin, hintoihin, tuotannon määrään ja taloudelliseen kannattavuuteen sekä kasvin- että kotieläintuotannossa. Hanke arvioi myös vaihtoehtoisten politiikkatoimien vaikuttavuutta riskien hallinnassa sekä niiden teknistä ja poliittista toteuttamiskelpoisuutta.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat tietopohjaa maatalouspolitiikan kehittämiseen siten, että se tukee elinkeinon kykyä sopeutua ulkoisiin muutoksiin. Hanke tuottaa myös suosituksia seuraavan EU-rahoituskauden valmisteluun.

Tutkimushanke tuottaa politiikkakeinojen valmisteluun tietoa ja ymmärrystä siitä, millaiset ovat erilaisten politiikka-, markkina- ja rahoitusriskien mekanismit ja vaikutukset maatalouteen. Tulosten avulla voidaan myös parantaa maatalousyritysten kykyä varautua tuleviin markkinashokkeihin ja tukea päätöksentekoa yritysten strategisissa valinnoissa ja investoinneissa. Tulosten perusteella tuotetaan suosituksia siitä, mitä elementtejä tulevaan
maatalouspolitiikkaan pitäisi sisällyttää riskienhallinnan näkökulmasta sisällyttää.

Muuttuva maailma, sopeutuva maatila (SOMA)

Vastuutahot: Luonnonvarakeskus (Jyrki Niemi); Helsingin yliopisto (Leena Rantamäki-Lahtinen)
Hankkeen kesto: 1.11.2025- 30.10.2029

Kotieläintilat toimivat nykypäivänä monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa ne kohtaavat monenlaisia riskejä ja uudistumispaineita. Ekologiset ja taloudelliset haasteet, muuttuvat kuluttajavaatimukset, tilarakenteen muutos sekä teknologian kehittyminen muodostavat kokonaisuuden, joka vaatii tuottajilta yhä enemmän sopeutumiskykyä, ennakointia ja riskeihin varautumista. Kotieläintuotteiden markkinat ovat
myös yhä herkempiä globaaleille suhdanteille, kuluttajatrendeille ja elintarviketeollisuuden hankintakäytännöille.

Hankkeen tavoitteena on analysoida kotieläintuotannon toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niiden synnyttämiä riskejä, tuottaa käytännönläheistä tietoa kotieläintiloille sekä vahvistaa tilojen kykyä ennakoida riskejä ja toimia muuttuvissa olosuhteissa. Samalla tuetaan
maatalouspoliittista päätöksentekoa tarjoamalla analyysiin perustuvia suosituksia riskienhallinnan ja sopeutumiskyvyn kehittämiseksi.

Hanke voidaan jakaa seuraaviin osatavoitteisiin: (1) Tunnistaa ja luokitella keskeiset riskitekijät,joita kotieläintilat kohtaavat toimintaympäristössään, (2) Analysoida kuluttaja- ja markkinakehityksen vaikutuksia kotieläintuotannon kysyntään ja tuotantotapoihin, (3) Tarkastella rakennekehityksen vaikutuksia kotieläintilojen toiminta- ja investointimahdollisuuksiin, (4) Tarkastella markkinapohjaisten riskienhallintavälineiden soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta
osana maatalouspolitiikkaa, (5) Tuottaa tiloille työkaluja ja suosituksia riskienhallinnan ja strategisen suunnittelun tueksi, (6) Varmistaa tutkimustiedon saavutettavuus ja sovellettavuus tiloilla, hallinnossa ja muilla sidosryhmillä tehokkaan viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin.

Hanke tuottaa yhteiskunnallisesti ja elinkeinopoliittisesti tärkeää tietoa, joka tukee sekä kotieläintilojen kehitystä että politiikan muotoilua. Vaikuttavuus syntyy käytännönläheisestä tutkimuksesta, joka vastaa tilojen ja päätöksentekijöiden ajankohtaisiin tiedontarpeisiin.

Vesienhallinta puutarhatuotannon resilienssiratkaisuna (Vesilienssi)

Vastuutahot: Luonnonvarakeskus (Petteri Karisto); Ammattiopisto Livia (Ville Korpelainen); Varsinais-Suomen liitto - Egentliga Finlands förbund (Heidi Saaristo-Levin)
Hankkeen kesto: 1.10.2025 - 30.10.2029

Vesienhallinta puutarhatuotannon resilienssiratkaisuna (Vesilienssi) -hanke edistää hyvien vesienhallinnan menetelmien ja toimintatapojen käyttöönottoa ja toteutumista sekä hallinnollista ohjaamista peltolohkon tasolta yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen myötä sekä kuivuusjaksojen
että pitkäkestoisten sateiden ja rankkasateiden odotetaan yleistyvän, mikä on haaste satovarmuudelle ja tuotannon ympäristölliselle kestävyydelle. Ilmaston äärevöitymisestä aiheutuvien riskien hallitsemiseksi kastelutarpeen arvioinnin ja ohjauksen menetelmiä sekä pintavesien ohjaamisen ja varastoinnin keinoja tulee kehittää. Täten puutarha-alan yritykset pystyvät vastaamaan yhteiskunnan omavaraisen ja ympäristöystävällisen tuotannon odotuksiinja tarttumaan vientimahdollisuuksiin kasvisten ja kasviproteiinien kysynnän edelleen lisääntyessä.

Vesilienssi-hankkeessa toteutetaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukainen kenttäkoe kastelun optimoinnin tueksi sekä tutkitaan ja kehitetään käytännön kokemuksiin perustuen uusia tilatason ratkaisuja vesistökuormituksen vähentämiseksi ja kasteluveden varastoimiseksi. Yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa arvioidaan ja kehitetään ohjauskeinoja näiden toimenpiteiden käyttöönoton ja ylläpitämisen mahdollistamiseksi. Vesilienssi palvelee puutarhatuottajia, ja myös laajemmin kasvintuotantoa, tuotteita ostavia ja käyttäviä yrityksiä sekä kasteluteknologiaa ja vesienhallintajärjestelmiä valmistavia ja markkinoivia yrityksiä sekä politiikkavalmistelua ja neuvontaa. Suomalaisen puutarhatuotannon muutoskyvykkyyden vahvistamisesta hyötyy koko yhteiskunta sekä ympäristö satovarmuuden parantumisen, hävikin pienenemisen, korkean omavaraisuusasteen säilymisen, vientimahdollisuuksien kasvun ja ravinnehuuhtoumien vähentymisen kautta.

Painopiste 2: Ravinteiden kierron tehostaminen systeemi- ja tilatasolla

Fosforiviisas viljely (FoVi)

Vastuutahot: Tampereen korkeakoulusäätiö sr (Mikko Hautakangas); Luonnonvarakeskus (Arja Louhisuo); Ilmatieteen laitos (Sami Romakkaniemi)
Hankkeen kesto: 1.10.2025 – 30.6.2029

Suomen peltoihin on varastoitunut noin 1000 kg/ha lannoitefosforia (P). P-käytön rajoitusten vuoksi P:n kertyminen maaperään on vähentynyt merkittävästi, jonka seurauksena viljavuus-P pitoisuus on laskenut, vaikka maaperässä on edelleen runsaasti tiukemmin sitoutunutta perintöfosforia (Perintö-P). Viljavuus-P laskusta huolimatta kokeissa nurmisadot eivät ole laskeneet, ja tutkimus on osoittanut, että ne voivat hyödyntää tehokkaasti perintö-P:a toisin kuin viljat. Nurmen avulla olisi mahdollista parantaa perintö-P:n hyödyntämistä, mutta kysymys kuuluu, millaisia toimia tarvitaan, jotta muutkin kasvit pystyisivät hyödyntämään perintö-P:a?

Entä miten perintö-P:n jakautuu Suomessa ja kuinka tuotantosuunta vaikuttaa sen määrään ja hyödynnettävyyteen? Monet tekijät kuten maan pH, rakenne ja kosteus vaikuttavat P hyödynnettävyyteen ja ilmastonmuutos muuttaa em. tekijöihin vaikuttavia olosuhteita maassa. Äärisääilmiöt lisäävät sato- ja huuhtoutumisriskiä ja tarvitaan luotettavia malleja ja ennusteita, jotta riskeihin voidaan varautua. Fosforiviisas viljely -hanke (FoVi; Food 2.0) 2025-2029 tutkii perintö-P määrää, alueellista jakaumaa ja hyödyntämispotentiaalia. Hanke selvittää, millä aikajänteellä ja lannoitusstrategioilla perintö-P:tä voitaisiin kestävällä tavalla hyödyntää. Perintö-P:n mittaamiseen tarvitaan luotettavaa analytiikkaa ja tähän FoVi:ssa testataan potentiaaliset, kustannustehokkaat menetelmät. Lisäksi kvantifioidaan P:n hyödynnettävyyteen vaikuttavat maaperän fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Edellä mainitun perusteella luodaan malleja, ennusteita ja arvioidaan sääriskeihin liittyviä tekijöitä. Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus (Luke). Luken tutkimusryhmä liittää yhteen kasvi-, maa- ja ympäristötutkimuksen sekä agronomisen tuotanto-osaamisen. Ilmatieteen laitos (FMI) tuo konsortioon sää- ja ilmastotutkimuksen osaamisen ja Tampereen yliopisto polarisaatiotietoisen tutkimusviestinnän menetelmät.

Kohti tehokasta ja toteuttamiskelpoista ravinteiden kiertoa Suomen ruokajärjestelmässä - vaikutukset alueellisesti, arvoketjuissa sekä tilatasolla (RavinneVaikutus)

Vastuutahot: Suomen ympäristökeskus (Suvi Lehtoranta); Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr (Teija Kirkkala); Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (Minna Lappalainen)
Hankkeen kesto: 1.11.2025 – 30.10.2029

RavinneVaikutus-hankkeessa luodaan systemaattinen kuvaus pääravinteiden – fosforin ja typen – virroista suomalaisessa ruokajärjestelmässä valtakunnallisesti ja aluetasolla hyödyntämällä olemassa olevaa ruokasysteemimallia (ENVIMATfood). Hankkeessa arvioidaan ravinteidenkierrätyksen tehostamistoimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta tilatasolla, arvoketjuissa ja aluetasolla huomioiden kytkennät energian tuotantoon ja kierrätysravinteiden turvallisuuteen. Hanke tuottaa vastauksia ravinnekierrätyksen tehostamistoimenpiteiden käyttöönoton vaikutuksista ravinteiden huoltovarmuuteen, talouteen ja ympäristöön tuotantosuunnittain koko yhteiskunnan tasolla ja alueellisesti.

Hankkeessa tuotetaan suositukset kustannustehokkaista ja vaikuttavista ravinteiden käytön tehostamistoimenpiteistä valtakunnan tasolla ja eri ruokajärjestelmän toimialat huomioiden. Hankerahoituksella pyritään vähentämään ravinteiden hukkaa suomalaisessa ruokajärjestelmässä sekä edistämään ravinteiden kierrätystä ja suomalaisten ruoantuotannon ja -kulutuksen kestävyyttä.

Älykäs kiertotalous kotieläintiloilla (SCiLF)

Vastuutahot: Luonnonvarakeskus (Matti Pastell); Helsingin yliopisto (Tuomo Kokkonen)
Hankkeen kesto: 1.10.2025 – 30.10.2029

Kotieläintuotannon rooli maatalouden ravinteiden kierrossa on merkittävä. Kotieläinten lanta vastaa noin 30% Suomen vuotuisesta typpilannoituksesta. Samalla suuri osa lannan sisältämistä ravinteista on peräisin tuontirehuista. Ravinteiden käyttöä ja ravinteiden kiertoa voitaisiin edelleen tehostaa huomattavasti eläinten ruokinnassa ja peltoviljelyssä. Tämä hanke tuottaa mallinnustyökaluja nauta- ja sikatiloille ravinteiden käytön tehostamiseksi.
Täsmäviljelyn käyttö yleistyy myös kotieläintiloilla, mutta koneiden tuottamaa lannoitus- ja satotietoa ei toistaiseksi hyödynnetä systemaattisesti.

Hankkeessa toteutetaan mallinnustyökalu paikkakohtaisten ravinnetaseiden analysoinniksi täsmälannoitus-tiedostojen ja satokarttojen perusteella. Eläinten ruoansulatusta ja tuotantoa kuvaavat mallit mahdollistavat eläinten ruokinnan optimoinnin päästöjen perusteella. Tässä hankkeessa päivitetään ja yhdistetään Karoline ja Lypsikki nautamallit sekä kehitetään malli sikatilojen ravinteiden käytön optimointiin.

Hanke toteutetaan tutkimuslaitosten ja elinkeinon yhteistyönä ja viljelijöiden tarpeita kartoitetaan kyselyllä. Mallinnustyökaluja hyödynnetään uusien nautojen ja sikojen ruokintasuositusten laadinnassa ja lasketaan kaikkien hankkeen yhdistettyjen ratkaisujen ravinteiden säästöpotentiaali sekä
toimenpiteiden taloudellisest vaikutukset.

Painopiste 3: Uusien tekniikoiden tehokas hyödyntäminen kasvinjalostuksessa

Genomipohjaiset ratkaisut lajikejalostukseen (GENOVA)

Vastuutahot: Luonnonvarakeskus (Sirja Viitala); Helsingin yliopisto (Triin Vahisalu)
Hankkeen kesto: 1.10.2025 – 30.9.2029

Viljelykasvien tuottavuuden ja ilmastonkestävyyden parantaminen edellyttää nopeampia ja tarkempia jalostusmenetelmiä kuin mitä perinteiset, fenotyyppivalintaan tai tilastollisiin malleihin perustuvat lähestymistavat mahdollistavat. Genomitiedon saatavuuden, laskennallisten työkalujen ja geenitekniikan nopea kehitys on mahdollistanut uudenlaisten menetelmien, kuten genomivalinnan ja geenieditoinnin, käyttöönoton. Genomivalinta ja geenieditointi tehostavat kasvinjalostusta eri tavoin.

Genomivalinnassa yksilöiden DNA-tiedon perusteella ennustetaan niiden jalostusarvo ilman laajoja kenttäkokeita, mikä nopeuttaa erityisesti monimutkaisten ominaisuuksien, kuten satoisuuden ja taudinkestävyyden, parantamista. Geenieditoinnilla taas tehdään tarkkoja ja luonnonmukaisia muutoksia kasvin omaan perimään, esimerkiksi poistamalla haitallinen geenimuoto tai säätämällä geenin toimintaa. Yhdessä nämä menetelmät mahdollistavat nopeamman ja kohdennetumman lajikekehityksen. Näiden teknologioiden tuominen osaksi olemassa olevia jalostusohjelmia vaatii kuitenkin yhteensopivia strategioita, osaamisen vahvistamista ja panostuksia menetelmäkehitykseen, jotta niiden koko potentiaali
voidaan hyödyntää kestävän ja kilpailukykyisen kasvintuotannon turvaamiseksi.

GENOVA on edistyksellinen tutkimus- ja innovaatiokokonaisuus, joka kehittää genomipohjaisia ratkaisuja kasvinjalostuksen tueksi. Hanke keskittyy erityisesti ilmastokestävyyden, sadon tuottavuuden ja laadun parantamiseen kehittämällä uusia jalostusmenetelmiä ja -strategioita. GENOVA kokoaa
yhteen huippuosaamista ja rakentaa tiiviitä yhteistyöverkostoja, joissa ruokajärjestelmän toimijat ja tutkimus kohtaavat. Yhdistämällä genomista tietoa ja uutta teknologiaa jalostusprosesseihin hanke luo perustan suorituskykyisille ja kestäville kasvilajikkeille, jotka vastaavat tulevaisuuden
ruokaturvan ja ympäristöhaasteiden tarpeisiin.

Painopiste 4: Pellon monimuotoisuuden, kasvukunnon ja viljelyvarmuuden sekä luonnon monimuotoisuuden lisääminen

Potential of non-lactating dairy cow grazing for promoting animal welfare and biodiversity in intensive dairy farms (Multipurpose Grazing)

Vastuutahot: Helsingin yliopisto (Aila Vanhatalo); Luonnonvarakeskus (Katriina Heinola)
Hankkeen kesto: 1.1. 2026 – 30.10.2029

Grazing in intensive dairy farms has a great potential to promote both animal welfare and farm biodiversity. However, grazing has declined with increasing herd size and transfer to free-stall barns with automatic milking. This 4-year research project aims at exploring how animal welfare and farm biodiversity can be promoted in dairy farms by developing grazing methods for dry cows and heifers without compromising their nutrition and health. The farm-level economic factors related to grazing, and consumers' valuation of grazing-based production systems and their impacts on animal welfare and biodiversity are also studied. It is hypothesized that grazing throughout the grazing season of dry cows and heifers contributes to both their welfare and farm biodiversity and that integrating grazing on multispecies semi-natural vegetation (such as wooded pasture) and field pastures increases welfare and farm biodiversity considerably more than field grazing alone.

The animal studies are conducted at Viikki research farm involving the groups of dry cows and heifers of the herd for three grazing seasons. Grazing studies using multispecies pastures of the farm include three existing fenced semi-natural wooded pastures combined with various sown or permanent grasslands. Effects of grazing on multispecies pasture’s composition, needs of potential supplementary feeding, animal welfare and farm biodiversity using state-of-the-art research methods are studied. The welfare and biodiversity indicators as appropriate are also monitored on practical farms, and farm-level costs of grazing as well as consumers’ views on welfare and biodiversity are studied.

The multidisciplinary consortium involves University of Helsinki and Natural Resources Institute Finland. It brings together experts from fields of animal nutrition and welfare, agroecology and economics to develop grazing for added value in dairy farms

UUSTILA - tilatason siirtymä uudistavaan viljelyyn: vaikutukset talouteen, biodiversiteettiin ja hiileen (UUSTILA)

Vastuutahot: Suomen ympäristökeskus (Tuomas Mattila); Helsingin yliopisto (Johan Ekroos); Elävä Itämeri säätiö sr (Pieta Jarva); Ilmatieteen laitos (Jari Liski)
Hankkeen kesto: 1.10.2025 – 30.10.2029

UUSTILA-hankkeessa tutkitaan, miten siirtymä uudistavaan viljelyyn vaikuttaa tilan taloudelliseen kannattavuuteen, pellon kasvukuntoon, luonnon monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan. Kymmenellä maatilalla seurataan viljelykäytäntöjen muutosta neljän vuoden ajan eri tuotantosuunnissa ja eri puolilla Suomea. Mukana on sekä kasvinviljely- että maitotiloja, jotka toteuttavat muun muassa kasvipeitteisyyden lisäämistä, viljelykierron monipuolistamista ja tilannetajuista laidunnusta.

Tavoitteena on kehittää mittareita, jotka soveltuvat tilatason päätöksenteon ja kestävyyden seurannan tueksi. Hankkeessa yhdistetään satelliittipohjaisia kaukokartoitusmenetelmiä, maastohavaintoja ja taloudellisia analyyseja. Näiden pohjalta muodostetaan kokonaisvaltainen tilannekuva peltoekosysteemin tilasta ja kehitetään viljelijöiden tueksi päätöksentekotyökaluja. Samalla tuotetaan uutta tietoa siitä, miten luonnon monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä
voidaan parantaa taloudellisesti kannattavalla tavalla. Hanke edistää myös luonnonarvomarkkinoiden ja yritysten vastuullisuustyön kehittämistä tuottamalla tieteellisesti todennettua, jäljitettävää tietoa maatilojen toimista. Viljelijöiden vertaisoppiminen ja yhteiskehittäminen tutkimuksen, hallinnon ja yritysten kanssa ovat keskeinen osa hankkeen toteutusta. Tulokset tukevat koko ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymää ja politiikkatoimien suunnittelua.