Poistaa vai huijata-hanke: Tutkimusta vieraspedoista kosteikoilla

 

 

Hankkeen tiivistelmä

Turun yliopiston Sotka-hanke tutkii supikoiran poiston tehokkuutta, metsästykselle vaihtoehtoisia menetelmiä ja lajin ekologiaa Suomessa, missä supikoira on vakiintunut vieraslaji ja vesilintujen pesärosvo.

Tutkimuksemme vahvistaa metsästyksen toimivaksi keinoksi vähentää supikoirakantaa ja sen aiheuttamia pesätuhoja kosteikoilla. Vaikka täysi poistaminen on haastavaa, onnistunut pyynti vähensi supikoiran määrää ja keinopesien rosvousta. Pyyntiponnistuksen loppuessa kanta kuitenkin palautuu todennäköisesti nopeasti ennalleen. Metsästykselle vaihtoehtoisista menetelmistä testattu hajuhuijaus esti tehokkaasti ketun vesilintujen keinopesien rosvousta, mutta sillä ei ollut vaikutusta supikoiraan.

Tutkimukset osoittavat supikoirakannan kasvavan edelleen Pohjois-Suomessa, mikä viittaa lajin sopeutumiseen kylmiin oloihin. Etelä-Suomessa supikoira on jo yleisin keskikokoinen peto. GPS-seuranta osoitti eroja liikkumiskäyttäytymisessä: Pohjoisessa supikoirat vaeltavat pitkiä matkoja, kun taas Etelä-Suomessa ne pysyvät tiukemmin omalla reviirillään. Supikoirat pystyvät ylittämään vesiesteitä, erityisesti jäitä myöden, mikä edistää niiden leviämistä saaristossa. Ravintoanalyysien mukaan supikoira syö jonkin verran vesilintuja niiden pesimäaikaan, mutta sen pääravintoa keväällä ovat sammakot. Tutkimus jatkuu edelleen, keskittyen vieraspetopyynnin kokonaisvaikutusten selvittämiseksi lintukantoihin ja minkin seurannan ja pyynnin tehostamiseen.

Hankkeen tausta

Hanke on käynnistetty, koska supikoirasta on tullut Suomessa erittäin runsas ja se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Sen aiheuttamat ongelmat liittyvät erityisesti vesilintujen pesimärauhaan ja lintukantoihin, sillä supikoira tunnetaan pesärosvona. Hankeen päätavoitteena on selvittää, miten supikoirakannan kasvua ja sen aiheuttamia vahinkoja voidaan tehokkaasti torjua. Tutkimuksemme pyrkii siis löytämään keinoja, joilla lintujen pesiä voitaisiin suojata saalistukselta ja parantaa lintukantojen tilaa. Tutkimme, miten perinteistä pyyntiä voitaisiin tehostaa ja kohdentaa. Selvitämme myös, ovatko uudet, vaihtoehtoiset menetelmät, kuten hajuhuijaus, käyttökelpoisia torjuntakeinoja. Hankeen tavoitteena on myös tutkia vieraslajin leviämistä ja sen vaikutuksia ekosysteemeihin. Supikoira leviää edelleen pohjoiseen, ja sen sopeutumiskyky kylmiin olosuhteisiin herättää huolta pohjoisen ekosysteemien kannalta. Tuottamamme uusi tieto supikoiran ekologiasta, ravinnosta ja liikkumistavoista on hyödynnettävissä kannanhoidon ja tulevien torjuntatoimien suunnittelussa.

Hankkeen toiminta

Hanke toteuttaa useita tutkimuksia supikoirien torjumiseksi ja sen ekologian ymmärtämiseksi:

1. Tehopyynti ja sen seuranta: Yhteistyössä Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa seuraamme supikoiran pyynnin onnistumista arvokkailla vesilintukosteikoilla. Tämä tehdään riistakameroilla ja keinopesäkokeilla. Näin arvioimme supikoirakannan kehitystä ja pesätuhojen määrää.

2. Vaihtoehtoisten menetelmien testaus: Testaamme vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä, kuten hajuhuijausta (keinotekoinen linnun haju) ja saippuarinkimenetelmää (pesien ympärille levitettävä saippua). Loukkupyynnin tehostamiseksi testataan Riistakeskuksen käyttämiä eri houkuttimia.

3. Liikkumisen ja leviämisen tutkimus: GPS-pantojen avulla tutkimme supikoirien liikkumista eri ympäristöissä, kuten saaristossa ja Lapissa. Tämä auttaa ymmärtämään supikoiran leviämistapoja ja erilaisten ympäristöjen käyttöä.

4. Ravinnonkäytön ja ekosysteemivaikutusten analysointi: Analysoimme supikoirien ravintoa selvittääksemme mikä rooli vesilinnuilla on niiden ruokavaliossa. Lisäksi tutkimme, miten pyyntitoimet vaikuttavat lintukantoihin lintulaskentojen avulla.

5. Pyyntitietojen analysointi ja pyynnin tehostaminen: analysoimme eri pyyntimenetelmien tehokkuutta ja testaamme dronekuvausten hyödyntämistä pyynnin kohdentamisessa.

Hankkeen tuloksia

Hankkeemme on tuottanut hyvin tuloksia asetettuihin tavoitteisiin nähden. Tehopyynnin on osoitettu vähentäneen supikoirakantaa ja sen aiheuttamia pesätuhoja. Tämä on todettu riistakameroin ja keinopesäkokeilla, jotka osoittavat pesärosvouksen vähentyneen. Myös GPS-seurannat ovat tuoneet uutta tietoa supikoirien liikkumistavoista, paljastaen eroja pohjoisen ja etelän yksilöiden välillä. Tämän lisäksi on selvitetty, että hajuun perustuva huijaus ei toimi supikoiriin, mutta saattaa olla tehokas muille pedoille. Tuloksia raportoidaan tieteellisissä lehdissä ja esimerkiksi Metsästäjä-lehdessä. Hankkeen tuloksia käytetään jo nyt vieraspetopyynnin tehostamiseen ja kohdentamiseen tulevaisuudessa. Pysyvämpiä vaikutuksia saavutetaan, jos pyyntiä jatketaan säännöllisesti, koska supikoirien määrä palautuu nopeasti pyynnin loputtua.

 

Ajankohtaista

Pääpaino on tällä hetkellä vieraspetopyynnin kokonaisvaikutusten arvioinnissa lintukantoihin. Yhteistyössä SYKEn tutkijoiden kanssa analysoimme lintulaskentoja niiltä alueilta, joilla supikoirien tehopyyntiä on suoritettu. Tavoitteena on selvittää, miten pyynti on vaikuttanut lintujen määriin ja poikastuottoon. Liminganlahdella jatketaan myös hajuhuijausmaastotöitä, joissa tutkitaan keinotekoisen linnunhajun vaikutusta petojen pesänlöytämiskykyyn.

Suunnitteilla on dronekuvausten analysointia linturikkailla ruovikkoalueilla. Tämän avulla pyritään selvittämään, miten supikoirat sijoittuvat ja käyttäytyvät näissä ympäristöissä. Aloitetaan myös koe yhdessä Riistakeskuksen kanssa, jossa tutkitaan eri hajujen ja syöttien vaikutusta minkin loukkuunmenoon. Tavoitteena on myös saada parempaa aineistoa minkkikannan seurantaan.

Vuosina 2026-2027 analysoidaan perusteellisesti supikoirapyynnin vaikutuksia lintukantoihin ja uusien hajuhuijauskokeiden tuloksia. Näiden pohjalta on tarkoitus julkaista uusia artikkeleita. Lyhyesti sanottuna, hanke on siirtynyt kerättyjen tietojen analysointivaiheeseen samalla kun uusia kokeita ja aineiston keruuta suunnitellaan.

Hankkeesta tuotetut artikkelit ja julkaisut

Tieteelliset artikkelit:

Deshpande, P., Toivonen, P. & Selonen, V. 2025 Northern populations of Finnish raccoon dogs are active at the range edge and unhindered by movement boundaries. Movement Ecology. https://link.springer.com/article/10.1186/s40462-025-00601-1 

Selonen, V., Deshpande, P., Karhula, K., Lindén, A., Toivola, M. & Laaksonen, T. 2025 Mesopredator control for waterfowl conservation: hunting reduces invasive raccoon dog abundance and predation on artificial nests. Eur J Wildl Research 71:115. https://link.springer.com/article/10.1007/s10344-025-01997-2

Toivonen, P., Toivola, M. & Selonen, V. 2025 Ice cover and partner removal increase movements of invasive mesopredator in the coastal island mosaic. Ecological Solutions and Evidence 6: e70068. https://besjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/2688-8319.70068

Selonen, V., Toivonen, P. & Lindén, A. 2024 Long-term snow-track indices of a Finnish native mesopredator declined while those of an invasive one increased. Scientific Reports 14: 26190. https://www.nature.com/articles/s41598-024-77777-w

Toivonen, P., Laaksonen, T. Piironen, A. & Selonen V. 2024 The habitat preferences of invasive raccoon dog imply elevated risks for wetland-associated prey species. Oecologia 206: 73–85. https://link.springer.com/article/10.1007/s00442-024-05614-y

Selonen, V., Toivonen, P. & Tuomikoski, E. 2024 Invasion in cold: weather effects on winter activity of an alien mesopredator at its northern range. Eur J Wildl Research 70:74. https://link.springer.com/article/10.1007/s10344-024-01824-0

Selonen, V., Brommer, J.E., Klangwald, C. & Laaksonen, T. 2024 Successful invasion: camera trap distance sampling reveals higher density for invasive raccoon dog compared to native mesopredators. Biological Invasions 26: 1-10. https://link.springer.com/article/10.1007/s10530-024-03323-4

Holopainen, S., Selonen, V., Krüger, H., Kotanen, J., Laaksonen, T., Miettinen, E., Nurmi, A., Uusihakala, L. & Väänänen, V.-M. 2024 Forest habitat loss and human land use alter predation of artificial ground nests. Forest Ecology and Management 561: 121858. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112724001701

Tuomikoski, E., Selonen, V., Merimaa, K. & Laaksonen T. 2024 Diet of the raccoon dog, an invasive mesopredator, during the breeding season of declining waterbird populations. Global Ecology and Conservation 51: e02917. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2351989424001215

Toivonen, P. 2023. Habitat selection of the raccoon dog (Nyctereutes procyonoides) during the breeding season of ground-nesting birds. Pro gradu, Turun yliopisto

Selonen V., Banks, P.B., Tobajas, J. & Laaksonen, T. 2022 Protecting prey by deceiving predators: A field experiment testing chemical camouflage and conditioned food aversion. Biological Conservation 275: 109749. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320722003020

Selonen V., Brommer, J.E., Holopainen, S., Kauhala, K., Krüger H., Poutanen, J., Väänänen, V.-M. & Laaksonen, T. 2022 Invasive species control with apex predators: increasing presence of wolves is associated with reduced occurrence of the alien raccoon dog. Biological Invasions 24: 3461-3474. https://link.springer.com/article/10.1007/s10530-022-02850-2

Populaarijulkaisut:

Toivola, M., Arfman, T., Selonen, V., & Toivonen, P. 2025 Saaristosupikoirien jäljillä. Metsästäjä - Jägaren  6/2025.

Toivola, M. ym. 2025 Research and Elimination of Archipelago Raccoon Dogs. The Applied Ecologist 8/2025. 

Selonen, V., Deshpande, P., Toivonen, P. & Laaksonen, T. 2025 Supikoira – uutta tutkimustietoa. Metsästäjä - Jägaren 3/2025: 46-47. 

Mononen, J. 2024 HELMI-vieraspetohanke tuottaa tulosta. Metsästäjä 4/2024. 

Laaksonen, T. & Selonen, V. 2021 Kosteikkojen supikoirat kuriin - poiston ja "opettamisen" tehoa tutkitaan. Metsästäjä - Jägaren 4/2021 68-69. 

Laaksonen, T. & Selonen, V. 2021 Supikoiratyhjiön vaatima pyyntiponnistus tutkitaan. Metsästäjä - Jägaren 1/2021.

Lisätietoja hankkeesta

​Turun yliopisto

Vesa Selonen, erikoistutkija, ekologia ja evoluutiobiologia

 vessel@utu.fi

Toni Laaksonen, professori, ekologia ja evoluutiobiologia

tokrla@utu.fi

Tutkimusryhmän verkkosivut: Animal Ecology lab, University of Turku