Kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia linjaa Suomen ilmastotoimet vuoteen 2035

Suomi on asettanut tavoitteeksi nostaa vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian osuuden yli 50 prosenttiin loppukulutuksesta, energiaomavaraisuuden kasvattamisen yli 55 prosenttiin, Suomeen tuodun öljyn kotimaisen käytön puolittamisen sekä uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostamisen.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2022) sisältää EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseen ja hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteeseen tarvittavat linjaukset ja ehdotukset toimenpiteiksi.

Ilmastolaissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelusta ja toteutumisen seurannasta

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti hallitus on päivittänyt ilmastolain, joka astui voimaan 1.7.2022. Ilmastolaissa (423/2022) säädetään ilmastopolitiikan suunnittelusta ja seurannasta sekä kansallisista ilmastotavoitteista. Uuteen ilmastolakiin on lisätty uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta on päivitetty. Lakia on laajennettu koskemaan maankäyttösektoria ja siihen on lisätty nielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2035 (KAISU) koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätteitä sekä maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Hallitus hyväksyi suunnitelman kesäkuussa 2022. Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa eduskuntaan ilmastovuosikertomuksen, jolla seurataan KAISU:n toteutumista.

Myös vuonna 2014 hyväksytty kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on osa ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää. Sen päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Parhaimmillaan valmistellaan vuoteen 2030 ulottuvaa kansallista ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa.

Maankäyttösektorille laaditaan ilmasto-ohjelma

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti hallitus laatii maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman osana ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelujärjestelmän kokonaisuutta. Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman tehtävänä on selvittää keinoja, joilla vähennetään maankäyttösektorin päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmassa tullaan tarkastelemaan mm. metsien hoitoon, metsitykseen, metsäkadon vähentämiseen, soiden ja turvemaiden päästöjen vähentämiseen, suometsien hoitoon sekä maatalousmaiden päästöjen vähentämiseen ja hiilensidonnan vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä.

Energiatehokkuuden toimialasopimuksella pyritään parantamaan maatalous- ja puutarhasektorin energiatehokkuutta

Maatalous-ja puutarhasektorin vuosien 2016-2020 energiatehokkuustoimia koskeva toimialasopimus allekirjoitettiin syksyllä 2016. Sopimuksessa maa- ja metsätalousministeriö sekä maatalous- ja puutarhasektorin valtakunnalliset tuottajajärjestöt sitoutuvat edistämään energiatehokkuutta ja kannustamaan maatiloja energiatehokkuustoimiin. Tällä hetkellä neuvotellaan seuraavasta sopimuksesta ja sen oletetaan tulevan voimaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Energiatehokkuuden edistämistä koskevaa neuvontaa ja rahoitusta on saatavilla mm. Manner-Suomen maaseutuohjelman Neuvo 2020 -järjestelmän sekä maatilojen investointitukien kautta. Energiatehokkuuden valtakunnallisen koordinaatiohankkeen kokoamaa tietoa ohjelman energiatoimenpiteistä löytyy sivustolta www.energiatehokkaasti.fi

Muualla palvelussamme

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Muualla verkossa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2035 (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2022)
KAISU - Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2035 (Ympäristöministeriö, 2022)
KAISUn seuranta: Ilmastovuosikertomus 2019
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (MMM, 2014)
Maatalous ja puutarhasektorin energiatehokkuustoimia koskeva toimialasopimus
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke
Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life) -hanke