FI SV EN

Kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia linjaa Suomen ilmastotoimet vuoteen 2030

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon energia- ja ilmastopolitiikasta vuosina 2001, 2005, 2008, 2013 ja 2016. Uusimmassa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastolaissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelusta ja toteutumisen seurannasta

Kansallinen ilmastolaki (609/2015) astui voimaan 1.6.2015. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä ja ilmastotavoitteiden toteutumisen seurannasta. Laissa asetetaan pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätettä sekä maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Hallitus hyväksyi suunnitelman syyskuussa 2017.

Päästövähennystavoitteita pyritään toteuttamaan kustannustehokkuusjärjestyksessä. Suunnitelman maatalouteen liittyvät toimet koskevat eloperäisten maiden viljelyä monivuotisesti muokkaamatta, pohjaveden pinnan nostamista eloperäisillä mailla säätösalaojituksen avulla, eloperäisten maiden metsittämistä ja kosteikkometsittämistä sekä biokaasutuotannon edistämistä.

Myös vuonna 2014 hyväksytty kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on osa ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää. Sen päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. 

Maatalouden ilmasto-ohjelma pyrkii edistämään ruokajärjestelmän kestävyyttä

Maatalouden ilmasto-ohjelma ”Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa” julkaistiin 2014. Ohjelmassa esitellään 76 ruuantuotannon ja -kulutuksen ilmastonmuutokseen sopeutumista lisäävää ja/tai ilmastonmuutosta hillitsevää toimenpidettä. 

Energiatehokkuuden toimialasopimuksella pyritään parantamaan maatalous- ja puutarhasektorin energiatehokkuutta

Maatalous-ja puutarhasektorin vuosien 2016-2020 energiatehokkuustoimia koskeva toimialasopimus allekirjoitettiin syksyllä 2016. Sopimuksessa maa- ja metsätalousministeriö sekä maatalous- ja puutarhasektorin valtakunnalliset tuottajajärjestöt sitoutuvat edistämään sektorin energiatehokkuutta ja kannustamaan maatiloja energiatehokkuustoimiin.

Energiatehokkuuden edistämistä koskevaa neuvontaa ja rahoitusta on saatavilla mm. Manner-Suomen maaseutuohjelman Neuvo 2020-järjestelmän sekä maatilojen investointitukien kautta. Energiatehokkuuden valtakunnallisen koordinaatiohankkeen kokoamaa tietoa ohjelman energiatoimenpiteistä löytyy sivustolta www.energiatehokkaasti.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla edistetään maatalouden ilmastotavoitteita

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 eli maaseutuohjelma on keskeinen väline maatalouden ilmasto- ja energiatoimien toteutuksessa.

Muualla palvelussamme
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Muualla verkossa
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke
Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA) -hanke
Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life) -hanke

Lisätietoja

Jaana Kaipainen, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162270   etunimi.sukunimi@mmm.fi