Kansallinen energia- ja ilmastopolitiikka

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia linjaa Suomen ilmastotoimet vuoteen 2040

Kansallisella energia- ja ilmastostrategialla vauhditetaan puhdasta siirtymää, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja hallitusohjelman mukaisesti. Politiikkatoimilla parannetaan edellytyksiä puhtaan siirtymän investoinneille, talouskasvulle ja työllisyydelle sekä vahvistetaan Suomen asemaa puhtaan energian edelläkävijänä Euroopassa.
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2026) kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektoreilla sekä hiilinielujen aiheuttamat poistumat. Strategian päähuomio kohdistuu EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseen. Skenaariolaskelmilla arvioidaan päästökehitystä ja energiataseita vuoteen 2040 saakka.
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.

Ilmastolaissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelusta ja toteutumisen seurannasta

Uusi ilmastolaki astui voimaan 1.7.2022. Ilmastolaissa (423/2022) säädetään ilmastopolitiikan suunnittelusta ja seurannasta sekä kansallisista ilmastotavoitteista. Laki koskee myös maankäyttösektoria ja se sisältää nielujen vahvistamista koskevan tavoitteen. Ilmastolaissa ei aseteta toimia päästöjen vähentämiseksi tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, vaan toimet määritetään lain nojalla laadittavissa suunnitelmissa.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU)

Ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätteitä sekä maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Maatalouden osalta KAISU:un sisältyvät maatalouden metaani- ja dityppioksidipäästöt ja päästövähennystoimet, jotka liittyvät kotieläinten ruuansulatukseen, lannan käsittelyyn, lannoitukseen ja maaperään. KAISU:ssa ovat myös maatalouden työkoneiden, kiinteistökohtaisen lämmityksen ja viljankuivureiden polttoaineiden käytön päästöt ja niihin liittyvät päästövähennystoimet. Maatalousmaiden hiilidioksidipäästötpäästövähennystoimineen ovat puolestaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa. Hallitus hyväksyi kolmannen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman joulukuussa 2025. Ilmastolain mukaan KAISU valmistellaan kerran vaalikaudessa. KAISU valmistellaan ympäristöministeriön johdolla.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma

Myös joulukuussa 2022 hyväksytty kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on osa ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 esittää vision, kolme päämäärää, tavoitteet ja toimenpiteet sille, miten Suomi sopeutuu ilmastonmuutokseen vuosina 2023–2030. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma valmistellaan vähintään joka toinen vaalikausi ja se valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU)

Ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) annettiin eduskunnalle valtioneuvoston selontekona heinäkuussa 2022. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma edistää osaltaan Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelman avulla toteutetaan myös Euroopan unionin ilmastotavoitteita ja kansainvälisen tason sitoumuksia. Suunnitelmassa mainituilla toimenpiteillä odotetaan saatavan aikaan vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen ilmastovaikutus vuoteen 2035 mennessä. 
Ilmastolain mukaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma valmistellaan joka toinen hallituskausi. Ilmastolain mukaisesti niiden vaalikausien aikana, jolloin ei ole ilmastolain 12 pykälässä tarkoitettua velvollisuutta laatia suunnitelmaa, on arvioitava voimassa olevan suunnitelman ajantasaisuutta ja uusien toimien tarvetta. Vaikka ensimmäistä MISU:a ei valmisteltu uuden ilmastolain nojalla, laissa on velvoite arvioida kyseistä suunnitelmaa. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman arviointi on valmisteltu vuoden 2025 ja alkuvuoden 2026 aikana ensimmäistä kertaa.
MISU valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla.

Ilmastovuosikertomus

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kalenterivuosittain eduskuntaan ilmastovuosikertomuksen, jossa tarkastellaa ilmastosuunnitelmien toteutumista ja yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä sekä suunniteltujen toimien riittävyyttä suhteessa kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja Suomen EU-velvoitteisiin.  Ilmastovuosikertomus valmistellaan ympäristöministeriön johdolla.

 

Muualla palvelussamme

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Muualla verkossa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2035 (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2022)
KAISU - Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2035 (Ympäristöministeriö, 2022)
KAISUn seuranta: Ilmastovuosikertomus 2019
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (MMM, 2014)
Maatalous ja puutarhasektorin energiatehokkuustoimia koskeva toimialasopimus
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke
Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life) -hanke