Suomessa uusiutuvasta energiasta suurin osa on bioenergiaa

Uusiutuvilla energianlähteillä tarkoitetaan puupolttoaineita, muita kasvi- ja eläinperäisiä polttoaineita, biokaasua, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavaa osuutta, vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja maalämpöä.

Suomessa uusiutuvan energian kokonaiskäyttö vuonna 2020 oli yhteensä 140 terawattituntia (TWh), mikä oli 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Ensimmäistä kertaa energiatilastoinnin aloittamisesta uusiutuvien energialähteiden kulutus oli vuonna 2020 suurempaa kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus yhteensä. Suurin osuus uusiutuvasta energiasta on Suomessa bioenergiaa eli erilaisista biomassoista tuotettua energiaa.

Vaikka uusiutuvien energianlähteiden käyttö on Suomessa noussut, käytetään energiantuotannossamme edelleen huomattava määrä fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä ja kivihiiltä. Vuonna 2020 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 37 prosenttia.

EU:n vuodelle 2020 asettama uusiutuvan energian osuustavoite ylittyy Suomessa selkeästi

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna uusiutuvan energian osuus on ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta oli vuonna 2020 Suomessa 44,6 prosenttia. EU:n uusiutuvan energian direktiivissä Suomelle asetettu kansallinen sitova tavoite oli vuoteen 2020 mennessä vähintään 38 prosentin osuus uusiutuvaa energian kokonaisloppukulutuksesta eli tämä tavoite ylitettiin selvästi. 

Uusiutuvan energian direktiivissä eri jäsenvaltioiden tavoitteisiin pääsemistä ja samalla EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamista on helpotettu mahdollisuudella tilastollisiin siirtoihin, minkä avulla voidaan hyödyntää toisessa jäsenmaassa saavutettuja uusiutuvan energian ylityksiä omassa tavoitteessaan. Suomi onkin myynyt osan uusiutuvan energian tilastollisesta ylijäämästään Belgialle. Siirron jälkeen Suomen uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta oli 2020 edelleen korkea, 43,9 prosenttia.

Jos uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta verrataan muihin EU-maihin, on uusiutuvan energian osuus Suomessa ollut toiseksi suurinta EU-maiden joukossa. Olemme ylittäneet EU:n vuodelle 2020 asettaman uusiutuvan energian osuuden tavoitteen energian loppukulutuksesta (38 %) vuodesta 2014 lähtien. Voimassa olevassa uusiutuvan energian direktiivissä jäsenvaltioille ei ole asetettu maakohtaisia osuustavoitteita.

Vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä niin, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla. Kansallista energia- ja ilmastostrategiaa päivitetään parhaillaan.

Suomessa puupolttoaineet ovat merkittävä bioenergian lähde

Merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa on puupohjainen energia eli puupolttoaineet. Vuonna 2020 puupolttoaineiden osuus uusiutuvasta energiasta oli 74%.

Suomessa puupohjainen energia pohjautuu erityisesti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirtoihin. Puunjalostusteollisuuden sivuvirrat eli mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru on hyödynnetty pitkään energiaksi. Vastaavasti hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä korjattavista hakkuutähteistä ja pienpuusta eli metsähakkeesta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Myös kotitalouksissa käytetään huomattava määrä polttopuuta ja puupellettejä. Lisäksi useat puutuotteet ja puiset rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää energiana. Viime vuosina puupolttoaineista on kasvanut etenkin mustalipeän osuus lisääntyneen sellun tuotannon myötä. Puupolttoaineiden osuutta Suomen energian tuotannossa kuvastaa myös se, että puupolttoaineet nykyään suurin yksittäinen energianlähteemme, eli puupolttoaineiden osuus on energian kokonaiskulutuksesta suurempi kuin öljyn tai hiilen.  Vuonna 2020 puupolttoaineilla katettiin 28 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ne olivat Suomen käytetyin energianlähde.

Kuivia, selluloosapitoisia peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä, olkea ja viljan lajittelujätteitä voidaan polttaa joko sellaisenaan tai muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Myös kotieläintuotannon lanta voidaan hyödyntää energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla se biokaasuksi. Biokaasua voidaan tuottaa monenlaisista biomassoista mädättämällä hapettomissa olosuhteissa. Myös kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa luetaan bioenergiaksi. Muun muassa kalanjalostuksen öljyjätettä tai elintarviketeollisuuden tähteitä voidaan jalostaa energiaksi. Kaiken kaikkiaan bioenergiaa voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja lukuisilla eri tekniikoilla.

Uusiutuvan energian tavoitteet linjataan kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa

Uusiutuvan energian lisäystavoitteita ja keinoja linjataan kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa. Viimeisin strategia hyväksyttiin marraskuussa 2016 ja strategiaa päivetään parhaillaan. Vastaavasti parhaillaan päivitetään syyskuussa 2017 julkaistua keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU), joka koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria eli mm. maataloutta, liikennettä, rakennusten erillislämmitystä ja jätehuoltoa. Myös Suomen biotalousstrategia päivitettiin vuonna 2021. Lisäksi maankäyttösektorille laaditaan ilmastosuunnitelma vuonna 2022.

Muualla palvelussamme

Biokaasu
Puupolttoaineet energian tuotannossa
Biomassan kestävyyskriteerit (EU:n uusiutuvan energian direktiivi)
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelu

Muualla verkossa

Uusiutuvan energian kulutus Suomessa 2020 (Tilastokeskus, 16.12.2021)
Uusiutuvan energian toimialaraportti (TEM, 18.1.2022)

​​​​Bioenergia (Motiva)
Eurostatin uusiutuvan energian tilastoja
Bioenergia-aiheisia hankkeita Hankehaavissa
Uusiutuva energia Suomessa (TEM)

Kansalliset ilmasto- ja energiastrategiat (TEM)

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350