Suomessa uusiutuvasta energiasta suurin osa on bioenergiaa

Uusiutuvilla energianlähteillä tarkoitetaan puupolttoaineita, muita kasvi- ja eläinperäisiä polttoaineita, biokaasua, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavaa osuutta, vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2019 oli 37 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta.

EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti Suomen tulee vuoteen 2020 mennessä tuottaa uusiutuvilla energialähteillä 38 prosenttia energian loppukulutuksesta. Vuonna 2018 tämä osuus oli yli 41 prosenttia. Suomessa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on toiseksi suurinta EU-maiden joukossa.

Kansallisesti Suomi on asettanut vuoden 2016 ilmasto- ja energiastrategiassa ja hallitusohjelmissa tavoitteeksi, että 2020-luvulla uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosenttiin.

Vaikka uusiutuvien energianlähteiden käyttö on Suomessa noussut, käytetään energiantuotannossamme edelleen huomattava määrä fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä ja kivihiiltä. Vuonna 2019 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 38 prosenttia.

Suomessa puupolttoaineet ovat merkittävin bioenergian lähde

Suurin osuus uusiutuvasta energiasta on Suomessa bioenergiaa eli erilaisista biomassoista tuotettua energiaa. Vuonna 2019 bioenergian osuus uusiutuvasta energiasta oli Suomessa 82 %. Jos tarkastellaan uusiutuvan energian lähteiden kehitystä, on bioenergian ja tuulivoiman osuus viime vuosina kasvanut ja vesivoiman on vähentynyt.

Merkittävin bioenergian lähteemme on puupohjainen energia eli puupolttoaineet. Puupolttoaineet ovat myös suurin yksittäinen energianlähteemme, eli niiden osuus on energian kokonaiskulutuksesta suurempi kuin öljyn tai hiilen. Vuonna 2019 puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli 28 prosenttia. Seuraavaksi suurin yksittäinen energianlähde oli öljy, jolla tuotettiin 23 prosenttia energian kokonaisulutuksesta.

Suomessa puupohjainen energia pohjautuu erityisesti metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirtoihin. Puunjalostusteollisuuden sivuvirrat eli mustalipeä, puun kuori ja sahanpuru on hyödynnetty pitkään energiaksi. Vastaavasti hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteydessä korjattavista hakkuutähteistä ja pienpuusta eli metsähakkeesta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Myös kotitalouksissa käytetään huomattava määrä polttopuuta ja puupellettejä. Lisäksi useat puutuotteet ja puiset rakenteet voidaan elinkaarensa lopuksi hyödyntää energiana. Viime vuosina puupolttoaineista on kasvanut etenkin mustalipeän osuus lisääntyneen sellun tuotannon myötä.

Kuivia, selluloosapitoisia peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä, olkea ja viljan lajittelujätteitä voidaan polttaa joko sellaisenaan tai muuhun polttoaineeseen sekoitettuna. Myös kotieläintuotannon lanta voidaan hyödyntää energiaksi esimerkiksi kaasuttamalla se biokaasuksi. Biokaasua voidaan tuottaa monenlaisista biomassoista mädättämällä hapettomissa olosuhteissa. Myös kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa luetaan bioenergiaksi. Muun muassa kalanjalostuksen öljyjätettä tai elintarviketeollisuuden tähteitä voidaan jalostaa energiaksi. Kaiken kaikkiaan bioenergiaa voidaan tuottaa useista eri biomassoista ja lukuisilla eri tekniikoilla.

Uusiutuvan energian tavoitteet on linjataan kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa

Uusiutuvan energian lisäystavoitteita ja keinoja linjataan kansallisissa ilmasto- ja energiastrategioissa. Viimeisin strategia hyväksyttiin marraskuussa 2016. Syyskuussa 2017 julkaistiin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU), joka koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria eli liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätehuoltoa ja maataloutta. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti sekä kansallinen ilmasto- ja energiastrategia että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään.Työ käynnistyy vuonna 2020. Lisäksi maankäyttösektorille laaditaan ilmasto-ohjelma.

Muualla palvelussamme
Biokaasu
Puun energiakäyttö
Biomassan kestävyyskriteerit (EU:n uusiutuvan energian direktiivi)

Muualla verkossa
Uusiutuvan energian osuus vuonna 2019, ennakkotieto (Tilastokeskus 17.4.2020)
Uusiutuvan energian osuus vuonna 2018 (Tilastokeskus)
Ilmasto- ja energiastrategioiden laatiminen (TEM)
Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 KAISU (YM, 2017)
Hallitusohjelman biotalous-kärkihankkeen toteutus (VNK)
Bioenergia (Motiva)
Eurostatin uusiutuvan energian tilastoja
Bioenergia-aiheisia hankkeita Hankehaavissa
EU-jäsenmaiden kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat NREAP

Lisätietoja

Kaisa Pirkola, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162350