EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka

EU:n ilmastopolitiikalla ohjataan sekä alueen yhteisiä että jäsenmaiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. EU:n ilmastopolitiikka pohjaa YK:n ilmastosopimukseen, sitä täydentävään Kioton pöytäkirjaan ja Pariisin ilmastosopimukseen. EU:n tavoitteena on saavuttaa EU-tason ilmastoneutraalius, eli EU:n lainsäädännössä säänneltyjen päästöjen ja poistumien tasapaino vuoteen 2050 mennessä. EU on ilmoittanut nämä tavoitteet myös sitoumuksinaan Pariisin ilmastosopimusta varten. EU:n vuosien 2030, 2040 ja 2050 ilmastotavoitteet sisältyvät asetukseen eurooppalaisesta ilmastolaista. 
EU:n ilmastolaissa vuodelta 2020 EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Alkuvuodesta 2026 hyväksytyn EU:n ilmastolain täydennyksen mukaisesti EU sitoutui tavoittelemaan 90% nettopäästöjen vähennystä vuonna 2040. Tästä tavoitteesta enintään 5% voidaan tietyin edellytyksin kattaa EU:n ulkopuolisilla toimilla.
Vuoden 2030 tavoitetta on tarkasteltu päästöjen näkökulmasta päästökauppa- ja taakanjakosektoreiden vähennystavoitteina sekä LULUCF-asetuksella, jonka mukaan maankäyttösektorilta ei saa EU-tasolla aiheutua laskennallisia päästöjä kaudella 2021-2025 ja kaudella 2026-2030 EU:n nettonielutavoite on -310 Mt eli yhteensä 42 Mt lisäistä hiilinielua verrattuna vuosien 2016-2018 inventaariotulosten keskiarvoon.

Taakanjakoasetus 

Taakanjakoasetuksen tarkoituksena on varmistaa, että EU saavuttaa tavoitteensa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä taakanjakoon kuuluvilla aloilla 40% vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Taakanjakoon kuuluvia aloja ovat rakennusten lämmitys, maatalous (muut kuin hiilidioksidipäästöt), jätehuolto ja liikenne (lentoliikennettä ja kansainvälistä meriliikennettä lukuun ottamatta).
Maat voivat velvoitteen saavuttamiseksi käyttää erilaisia joustokeinoja, kuten siirtää pienen määrän päästövähennysyksiköitä päästökaupan tai LULUCF-asetuksen puolelta taakanjakosektorille. 
Suomi on velvoitettu vähentämään päästöjään taakanjakosektorilla 50% vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kansallisesti taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet on linjattu ilmastolain mukaisessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa. Lue lisää taakanjakosektorista.

LULUCF-asetus

Lue lisää LULUCF-asetuksesta täältä. 

EU:n yleinen päästökauppa

EU:n yleinen päästökauppa, (EU Emissions Trading System (EU ETS)) kattaa suuret teollisuus- ja energialaitokset, EU:n sisäisen lentoliikenteen sekä vuodesta 2024 lähtien myös meriliikenteen päästöt suurista matkustajia tai kaupallista rahtia kuljettavista aluksista. EU:n yleisen päästökaupan tavoite on vähentää EU-tasolla päästöjä 62 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lue lisää päästökaupasta. 
Komissio uudistaa päästökauppadirektiiviä, jotta se tukee vuoden 2040 ilmastotavoitetta ja pitää päästökauppasektorin sääntely-ympäristön ennakoitavana. Tavoitteena on ohjata teollisuutta vähäpäästöiseen tuotantoon hallitusti, vahvistaa energian ja teollisuuden kilpailukykyä sekä kannustaa teknisten nielujen käyttöönottoon ja vähähiilisiin ratkaisuihin. 

Polttoaineen päästökauppa ETS2

Polttoaineen päästökauppa eli ETS2 on EU:n yhteinen, asteittain käyttöön otettava järjestelmä, joka käynnistetään nykyisen, laitoksiin sekä lento- ja meriliikenteeseen kohdistuvan, niin sanotun yleisen ETS1 päästökaupan rinnalle. Järjestelmällä pyritään kustannustehokkaasti vähentämään hiilidioksidipäästöjä sen soveltamisalaan kuuluvilla sektoreilla.  
Suomessa polttoaineen päästökauppa kattaa suurimman osan niistä sektoreista, jotka eivät kuulu ETS1-päästökauppaan. Näitä ovat esimerkiksi liikenne, maa- ja metsätalous sekä ETS1-päästökaupan ulkopuolinen teollisuus ja energiantuotanto. 
Polttoaineen päästökaupan ensimmäiset vuodet 2025–2027 keskittyvät päästöjen mittaamiseen ja päästötietojen keräämiseen EU:n laajuisesti. Säänneltyjen yhteisöjen tulee tarkkailla ja raportoida päästöjään vuodesta 2025 alkaen.  
Päästöoikeuksia ryhdytään EU-laajuisesti huutokauppaamaan vuonna 2027, ja kaupankäynti uusilla päästöoikeuksilla käynnistyy.

EU:n sopeutumispolitiikka

Euroopan komissio hyväksyi uuden EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian helmikuussa 2021. Strategia määrittelee, kuinka Euroopan unioni varautuu ja sopeutuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä tulee ilmastonkestäväksi vuoteen 2050 mennessä.
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan yhteistä kehystä ilmastokestävyyden ja ilmastoriskien hallinnan vahvistamiseksi. Politiikkapaketin tavoitteena on tukea EU:n ja jäsenvaltioiden varautumista ilmastonmuutokseen. Komission aloite valmistuu loppuvuodesta 2026.

Uusiutuvan energian direktiivi

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevassa direktiivissä asetetaan tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi EU:ssa.  Päivitetty uusiutuvan energian direktiivi (RED III) on tullut voimaan vuonna 2023.  Uusiutuvan energian direktiivissä säädetään sitovasta unionin yleistavoitteesta, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on vähintään 42,5 prosenttia unionin energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030. Jäsenvaltioiden tulee yhteisesti varmistaa, että EU:n tavoite toteutuu. Jäsenmaiden tulee toimittaa komissiolle kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmansa, jossa jäsenmaa kuvaa tavoitteensa mm. päästövähennyksille, uusiutuvan energian osuudelle, energiatehokkuudelle ja sisämarkkinoille sekä keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Direktiivin toimenpiteiden tavoitteena on edistää uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä sähköntuotannossa, lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteessä. Direktiivi säätelee mm. uusiutuvan sähkön taloudellista tukemista, jäsenmaiden alueellista yhteistyötä ja alkuperätakuita. Direktiiviin sisältyy myös kestävyyskriteerit energiantuotannossa käytettäville biomassoille. Lue lisää biomassan kestävyyskriteereistä.
Parhaillaan komissio valmistelee uusiutuvaa energiaa koskevaa kehystä seuraavalle vuosikymmenelle. Kehys on määrä hyväksyä vuoden 2026 loppuun mennessä. Sillä pyritään varmistamaan luotettava, kohtuuhintainen ja kotimainen energia Euroopan kansalaisille ja teollisuudelle sekä varmistamaan, että uusiutuvat energialähteet edistävät EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttamista kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla.

RePowerEU-suunnitelma

Uusiutuvan energian direktiivin lisäksi parhaillaan toteutetaan nk. REPowerEU-suunnitelmaa.  Komissio julkaisi REPowerEU suunnitelman toukokuussa 2022. Suunnitelman taustalla vaikutti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäys ja sen aiheuttamat vaikeudet ja maailmanlaajuinen energiamarkkinahäiriö. Suunnitelmalla pyritään sekä lopettamaan EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista että edistämään uusiutuvan energian käyttöä myös nopeuttamalla uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyä. Lue lisää komission RePowerEU-sivuilta.

Muita EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa ohjaavia säädöksiä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä säädöksiä ovat myös mm. energiatehokkuusdirektiivi, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, sähkömarkkinapaketti sekä Energiaunionin hallintomalliasetus.
Hallintomalliasetus luo uuden menettelyn jäsenvaltioiden ja komission välille EU:n energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumisen seurannalle. Jäsenmaiden tulee laatia kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma kymmenen vuoden välein, ja raportoida komissiolle toimeenpanon etenemisestä joka toinen vuosi. Lue lisää Suomen energia- ja ilmastosuunnitelmasta. Lisäksi jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin, vähintään vuoteen 2050 asti ulottuva suunnitelma Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, päästöjen vähentämiseksi sekä hiilinielujen lisäämiseksi. Lue lisää Suomen pitkän aikavälin suunnitelmasta Hallintomalliasetuksen päivitystä odotetaan loppuvuodesta 2026.

EU:n nettonollateknologioita koskeva asetus (NZIA) astui voimaan kesäkuussa 2024. Nettonollateollisuudella tarkoitetaan teknologioita, laitteita ja komponentteja, joita tarvitaan hiilineutraalin edullisen energian tuottamiseksi, kuten esimerkiksi uusiutuvan energian teknologiat ja akkuteknologiat. EU:n tavoitteena on edistää nettonollateknologioiden tuotantokapasiteettia EU:ssa. Lue lisää nettonollateknologia asetuksesta.  
Muuta ajankohtaista EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyvää: Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma ja Hiilirajamekanismi CBAM. 

LULUCF-asetus
Metsien hiilinielut
Metsät EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa
Uusiutuvan energian direktiivi ja biomassan kestävyyskriteerit
ETS2-hyvitysjärjestelmää valmistelevan työryhmän muistio