Vesihuollon haasteet

Suomessa on noin 1 500 vesihuoltolaitosta. Suomen vesihuollon merkittävimpiä haasteita ovat laitosten pirstaleinen sijoittuminen alueellisesti, infrastruktuurin ikääntyminen, monien vesihuoltolaitosten heikot talous- ja henkilöstöresurssit sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden voimistuminen.

Suomea pidetään kansainvälisesti vesihuoltopalveluiden edelläkävijämaana, mutta palveluiden tason ratkaisee tulevaisuudessa se, miten näihin haasteisiin kyetään vastaamaan.

Vesijohto- ja viemäriverkostojen kunto

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten on oltava selvillä toimintaansa kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Vesijohtoverkostosta noin 5 % arvioidaan olevan erittäin huonossa kunnossa (lähde: ROTI 2017 -raportti).


 Vesijohtojen ja viemäreiden kokonaispituus 1970–2013 (km)

Suomessa on vesihuoltolaitosten yleistä vesijohtoverkostoa noin 107 000 kilometriä ja viemäriverkostoa noin 50 000 kilometriä. Viemäreiksi on laskettu myös sadevesiviemärit, jos ne ovat kuuluneet viemärilaitoksen viemäröintijärjestelmään. Verkostoihin ei ole laskettu kiinteistöjen tonttijohtoja, joiden yhteispituus on useita kymmeniä tuhansia kilometrejä. Järjestelmämuutosten vuoksi vuosilta 2002–2009 kerätyt tiedot eivät ole vertailukelpoisia, joten niitä ei esitetä tässä kaaviossa.

Vuosittaisten korjausinvestointien pitäisi olla noin 2–3 prosenttia verkostojen pääoma-arvosta ja kokonaispituudesta. Rahamääräisesti tämä on noin 320 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisin korjauksiin käytetään noin 0,5–1 prosenttia pääoma-arvosta eli noin 120 miljoonaa euroa vuodessa (lähde: ROTI 2017 -raportti).

Vesihuoltolaitosten talous- ja henkilöstöresurssit

Vesihuoltolaitoksen tulisi olla johtamiseltaan ja taloudenhoidoltaan itsenäinen organisaatio, jota kunta omistajaohjauksella valvoo ja ohjaa. Käytännössä pienet laitokset ovat kuitenkin usein riippuvaisia kunnan taloudellisesta tuesta ja isot laitokset saattavat tukea muuta kuntataloutta.

Vesihuoltolain mukaan vesihuollosta aiheutuvat kustannukset on katettava vesihuoltopalveluista perittävillä maksuilla. Jos tämä ei toteudu riittävällä tasolla, uhkana on palveluiden kestävyyden ja laadun heikkeneminen.

Vesihuollon turvallisuuden ja toimintavarmuuden varmistaminen edellyttää pitkäjänteistä taloudenpitoa. Valtioneuvoston selvityksessä 2018 tarkastellaan myös ajureita ja ohjauskeinoja, joilla varmistetaan turvallisten ja kohtuuhintaisten vesihuoltopalveluiden saatavuus muuttuvassa toimintaympäristössä.

Häiriötilanteisiin varautuminen

Häiriötilanteita vesihuollossa aiheuttavat ihmisen toiminta sekä luonnonilmiöt. Voimistuvat myrskyt voivat vaarantaa energiansaannin, tulvat ja rankkasateet lisäävät häiriöitä vedenhankinnassa ja viemäröinnissä. Häiriöitä aiheuttavat myös onnettomuudet, laitteiston häiriöt sekä ilkivalta. Vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi vesihuoltolaitosten on laadittava suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta ja pidettävä se ajan tasalla.

Lue lisää

Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle

Rakennetun omaisuuden tila 2017 -raportti (pdf)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta -hanke (VERTI)

Lisätietoja

Katri Vasama, neuvotteleva virkamies 
MMM, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 0295162241   etunimi.sukunimi@mmm.fi