Vesihuollon haasteet

Suomessa on noin 1 100 vesihuoltolaitosta. Suomen vesihuollon merkittävimpiä haasteita ovat laitosten pirstaleinen sijoittuminen alueellisesti, infrastruktuurin ikääntyminen, monien vesihuoltolaitosten heikot talous- ja henkilöstöresurssit sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden voimistuminen.

Suomea pidetään kansainvälisesti vesihuoltopalveluiden edelläkävijämaana. Kuitenkin palveluiden tason ratkaisee tulevaisuudessa, miten näihin haasteisiin kyetään vastaamaan.

Vesijohto- ja viemäriverkostojen kunto

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten on oltava selvillä toimintaansa kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Vesijohtoverkostosta noin 12% arvioidaan olevan erittäin huonossa kunnossa (ROTI-raportti, 2019).

Vesijohtojen ja viemäreiden kokonaispituus 1970–2013 (km)

Vesijohtojen ja viemärien kokonaispituus on kasvanut lähes lineaarisesti 1970 vuodesta lähtien. Kuvaajassa on esitetty vuodet 1970-2013. Vuosia 2002-2009 ei ole esitetty järejstelmämuutoksen vuoksi.

Suomessa on vesihuoltolaitosten yleistä vesijohtoverkostoa noin 107 000 kilometriä ja viemäriverkostoa noin 50 000 kilometriä. Viemäreiksi on laskettu myös sadevesiviemärit, jos ne ovat kuuluneet viemärilaitoksen viemäröintijärjestelmään. Verkostoihin ei ole laskettu kiinteistöjen tonttijohtoja, joiden yhteispituus on useita kymmeniä tuhansia kilometrejä. Järjestelmämuutosten vuoksi vuosilta 2002–2009 kerätyt tiedot eivät ole vertailukelpoisia, joten niitä ei esitetä tässä kaaviossa.

Nykyisin korjauksiin käytetään noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosittaisten korjausinvestointien pitäisi olla noin 2–3 kertaa suuremmat. Rahamääräisesti tämä on noin 320 miljoonaa euroa vuodessa. (ROTI-raportti, 2017.)

Vesihuoltolaitosten talous- ja henkilöstöresurssit

Suomen kuntakartta, joka on väritetty vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien lukumäärien kunnissa mukaan. Lähde: ROTI-raportti 2017. Vesihuoltolaitoksen tulisi olla johtamiseltaan ja taloudenhoidoltaan itsenäinen organisaatio, jota kunta omistajaohjauksella valvoo ja ohjaa. Käytännössä pienet laitokset ovat kuitenkin usein riippuvaisia kunnan taloudellisesta tuesta ja isot laitokset saattavat tukea muuta kuntataloutta.

Vesihuoltolain mukaan vesihuollosta aiheutuvat kustannukset on katettava vesihuoltopalveluista perittävillä maksuilla. Jos tämä ei toteudu riittävällä tasolla, uhkana on palveluiden kestävyyden ja laadun heikkeneminen.

Vesihuollon turvallisuuden ja toimintavarmuuden varmistaminen edellyttää pitkäjänteistä taloudenpitoa. Valtioneuvoston selvityksessä 2018 tarkastellaan myös ajureita ja ohjauskeinoja, joilla varmistetaan turvallisten ja kohtuuhintaisten vesihuoltopalveluiden saatavuus muuttuvassa toimintaympäristössä.

Suomessa on 310 kuntaa Ahvenanmaa mukaan luettuna. Tässä kartassa kuntia on 303. Suomessa vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien lukumäärä kunnissa on suurimmalta osalta 2–5 kappaletta (45,2 %). Noin 46,5 % Suomen kunnista on lukumäärältään 1, 6–10 tai 11–15 vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien kuntia. Näistä eniten löytyy yhden vesihuoltolaitoksen ja vesiosuuskunnan kuntia (19,1 %), toisiksi eniten 6–10 lukumäärän (15,8 %) ja loput (11,6 %) ovat 11–15 lukumäärän. Suomen kunnista vähiten (8,3 %) on 16 lukumäärän vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien kuntia. Vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien eri lukumäärän omaavia kuntia on ympäri Suomea ja ne ovat levittäytyneet suhteellisen tasaisesti eivätkä ne ole keskittyneet vain tietyille alueille. Vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien lukumäärä kunnissa, kuntien lukumäärä ja kuntien nimet löytyvät alla olevasta taulukosta.

Häiriötilanteisiin varautuminen

Häiriötilanteita vesihuollossa aiheuttavat ihmisen toiminta sekä luonnonilmiöt. Voimistuvat myrskyt voivat vaarantaa energiansaannin, tulvat ja rankkasateet lisäävät häiriöitä vedenhankinnassa ja viemäröinnissä. Häiriöitä aiheuttavat myös onnettomuudet, laitteiston häiriöt sekä ilkivalta. Vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi vesihuoltolaitosten on laadittava suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta ja pidettävä se ajan tasalla.