Suomikaan ei ole turvassa kuivuudelta: uudet suuntaviivat luovat riskienhallinnan perustaa
Kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat -julkaisussa kuvataan ensimmäistä kertaa kuivuusriskien hallinnan periaatteet sekä esitetään konkreettisia toimia kuivuuteen varautumisen kehittämiseksi ja kuivuudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
Suomi on tunnettu yhtenä maailman runsasvetisimmistä maista. Tästä huolimatta myös meillä kuivuudesta on jo aiheutunut huomattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Esimerkiksi vuoden 2018 kuivuus aiheutti maataloussektorille satojen miljoonien eurojen vahingot. Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuuskausien arvioidaan toistuvan entistä useammin ja entistä voimakkaampina suuressa osassa Suomea. Vakavien kuivuuskausien vaikutukset heijastuvat myös huoltovarmuuteemme.
Suomen kuivuusriskien hallintaa ja kuivuuskausiin varautumista tulee kehittää ennakoivasti ja kokonaisvaltaisesti. Näin todetaan torstaina 7.11. julkaistussa Kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat -raportissa.
Suuntaviivojen mukaisesti riskienhallinta edellyttää kuivuuden seuranta- ja varoituspalveluiden kehittämistä, haavoittuvuus- ja riskitarkasteluja, valmiussuunnittelua sekä toimenpiteiden ja varautumisen yhteensovittamista. Konkreettisia toimia esitetään sekä viranomaisille että kuivuudesta kärsiville sektoreille.
Merkittävimmät kuivuusriskit kohdistuvat erityisesti vesihuoltoon ja maatalouteen, mutta myös metsätalous, vesivoima ja ekosysteemit kärsivät kuivuudesta.
Alueina Etelä- ja Lounais-Suomi ovat kuivuudelle kaikkein haavoittuvimpia. Näillä alueilla on paljon maataloutta ja pinta- ja pohjavesivarat ovat rajallisemmat kuin muualla Suomessa. Kuivuuskausia voi kuitenkin esiintyä kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi tänä syksynä kuivuudesta on aiheutunut haittaa etenkin Pohjois-Karjalassa. Kuivuusriskien kartoitusta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista onkin syytä edistää valtakunnallisesti.
Kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat edistävät kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmaa 2030 (KISS2030) ja osoittavat suuntaa kuivuusriskien hallinnan kehittämiseksi Suomessa.
Seuraavaksi huomio tulee kiinnittää toimenpiteiden jalkauttamiseen ja edistämiseen yhteistyössä alueiden ja sidosryhmien kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii valtakunnallisesti kuivuusriskien hallinnan yleiskoordinoinnista ja seurannasta yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. ELY-keskusten rooli korostuu alueellisessa kuivuusriskien hallinnan edistämistyössä.
Kuivuusriskien hallinnan suuntaviivat on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäministeriön kanssa. Valmisteluun ovat osallistuneet myös monet keskeiset sidosryhmät, joiden toimintaan kuivuus vaikuttaa.
Lisätiedot:
Tapio Tuukkanen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, puh.0295 162 048
Lauri Ahopelto, johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 342
Linkit:
Kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat -raportti
