- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Terve ja vastustuskykyinen vasikka (Terve vasikka)
Hakija: Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta
Vastuututkija: Heli Simojoki (Helsingin yliopisto)
Kokonaisrahoitus: 203 000 €
Hankeaika: 1.4.2021-31.3.2024
Naudanlihantuotannossa joudutaan käyttämään paljon antibioottilääkityksiä vasikoiden suuren sairastavuuden vuoksi. Välikasvattamoissa kasvattamokohtainen keskiarvo lääkitsemisessä on 49 % eli noin puolet vasikoista lääkitään vähintään kerran. Lähes kaikki antibioottikuurit käytetään hengitystiesairauksien hoitoon. Sairastavuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa parantamalla vastustuskykyä ja vähentämällä tartuntapainetta. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kolmasosalla suomalaisista vasikoista on alhaiset emältä saadut vasta-ainetasot. Syytä tähän ei tiedetä. Emolta saatuihin vasta-ainetasoihin vaikuttavat lehmän ternimaidon laatu, vasta-aineiden imeytyminen vasikan suolistosta verenkiertoon ja lypsykarjatilan vasikoiden alkuhoito.
Tartuntapainetta pystyttäisiin tilalla vähentämään, mikäli koko vasikkaryhmän elinvoimaa saadaan kasvattamossa parannettua. Maailmalla on jo aiemmin valikoitu niin sanottuja premium-vasikoita, jotka ovat tavallista välitysvasikkaa painavampia, rokotettuja ja laadullisesti parempia. Näistä vasikoista maksetaan maitotilalliselle parempi hinta, mutta niiden myös odotetaan kasvavan paremmin.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kyselyllä lypsykarjatilojen vasikoiden alkuhoitoon liittyviä käytänteitä ja halukkuutta laatuvasikkatuotantoon. Lisäksi kenttätutkimuksella selvitetään tarkemmin, mitkä tekijät Suomessa vaikuttavat vasikoiden alhaisiin emältä saatuihin vasta-ainetasoihin sekä etsitään ratkaisuja riskitekijöiden hallitsemiseksi. Kolmannessa osakokeessa on tarkoituksena testata laatuvasikkakonseptin tehoa välitysvasikkaketjussa vähentämään vasikoiden sairastavuutta sekä myös konseptin toteutettavuutta vasikkavälityksessä, jossa Suomella on omat logistiset haasteensa pienten lypsykarjojen ja pitkien välimatkojen vuoksi. Kontrolliryhmänä toimivat tavalliset välitysvasikat samoissa kasvattamoissa. Tutkimushankkeen kokonaistavoitteena on parempi vasikkaterveys sekä lypsykarjatiloille että naudanlihantuotantoketjuun, jolloin antibioottihoitojen määrää saataisiin vähennettyä.