- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa (BOTURISK)
Hakija: Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta
Vastuututkija: Miia Lindström (Helsingin yliopisto)
Kokonaisrahoitus: 283 000 €
Hankeaika: 1.10.2021-31.12.2024
Hapettomissa oloissa kasvava, voimakasta hermomyrkkyä tuottava itiöllinen bakteeri Clostridium botulinum aiheuttaa pelätyimmän elintarviketurvallisuusriskin kylmäsäilytettävissä valmisruuissa. C. botulinum –riskinhallinta on kallista, sillä tarkkojen riskinarviointityökalujen puuttuessa se perustuu erittäin leveään turvamarginaaliin, jonka toteuttaminen aiheuttaa energiatappioita ja kypsennyshävikkiä ja heikentää tuotteiden aistittavaa laatua. Aiemmat tutkimustuloksemme kuitenkin osoittavat, että turvamarginaalia voitaisiin tietyin tutkimukseen perustuvin ehdoin kaventaa tuoteturvallisuutta vaarantamatta. Edellytyksenä on tieto C. botulinum –itiöiden esiintyvyydestä raaka-aineissa sekä kyky ennustaa itiöiden germinaatiota, kasvua ja toksiinituotantoa erilaisissa matriiseissa. Hankkeessa tuotetaan uusia innovatiivisia työkaluja C. botulinum –riskinarvioinnin tarkentamiseksi ja riskinhallinnan kohdentamiseksi. Hankkeessa tutkitaan C. botulinum –itiöiden esiintyvyyttä mausteissa ja suolassa; kehitetään koko tuotannon kattava ja elintarvikkeiden sisäiset tekijät huomioiva ennustava riskinarviointimalli; etsitään biomarkkereita, joiden avulla voidaan tarkasti ennustaa itiöiden germinaatiota, kasvua ja toksiinituotantoa esimerkiksi säilyvyyskokeissa; ja selvitetään lämmönkestävien itiöiden aiheuttamaa suhteellista elintarviketurvallisuusriskiä. Hanke on suunniteltu valmisruokateollisuuden yritysten kanssa yhdistäen yritysten tarpeet tieteellisesti korkeatasoiseen elintarviketurvallisuustutkimukseen, jolla on mahdollisuuksia myös kansainvälisiin tieteellisiin läpimurtoihin. Hankkeen tulosten avulla valmisruokatuotannon prosesseja voidaan optimoida ja riskinhallintaa kohdentaa, mikä vähentää energiankulutusta ja kypsennyshävikkiä, lisää kustannustehokkuutta, parantaa tuotteiden aistittavaa laatua ja vähentää ruokahävikkiä. Hanke edistää elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta ja lisää siten suomalaisen valmisruokateollisuuden kilpailukykyä.