"Kestävästä ruuantuotannosta puhuttaessa harvoin keskusteluun nousee eläin, joka on kulkenut ihmisen rinnalla tuhansia vuosia – vuohi. Sitäkin harvemmin puhutaan kilinlihasta, joka Suomessa on jäänyt lähes täysin varjoon, vaikka se voisi olla vastaus moneen kestävyyshaasteeseen", Tarleena Saarela kirjoittaa blogissaan.

Jessica Jungell-Michelsson kirjoittaa blogissaan kohtuudellisuudesta väylänä kohti kestävää ruokajärjestelmää. Kohtuudella tarkoitetaan resurssien käytön ja kulutuksen rajoittamista ympäristön kantokyvyn mukaisesti; se ohjaa kysymään, mitä on hyvä elämä planeetan rajoissa ja mitä todella tarvitsemme voidaksemme hyvin.

Miten käydä arvostavaa ja positiivista ruokapuhetta? Millaisessa roolissa ruoka on kotonamme: puhummeko ruuan alkuperästä tai otammeko lapset mukaan ruuanlaittoon?

Terhi Suojala-Ahlfors kirjoittaa blogissaan kasvisten tärkeydestä osana tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Kasvikset ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota ja lisäksi kasvisten tuotannossa on selvää kasvupotentiaalia.

Niin poron, hirven kuin muidenkin riistaeläinten liha on ekologinen valinta, kirjoittaa Maarit Timonen blogissaan. Hiilijalanjälki jää huomattavasti teollisesti tuotettua lihaa pienemmäksi ja lisäksi riistaliha on usein paikallista lähiruokaa, jonka kuljetuspäästöt jäävät vähäisiksi. Lisäksi ruuan alkuperä on täysin selvä, koska opiskelijat joko itse tai heidän lähisukulaisensa oli sen omin käsin kerännyt, pyydystänyt, metsästänyt, viljellyt tai kasvattanut.