Antti Luomala kirjoittaa blogissaan murroksessa olevasta ruokajärjestelmästä. Luomala nostaa viljelijän itsenäisyyden avainasemaan tulevaisuuden ruokajärjestelmässä. Myös kokonaisvaltainen tilan johtaminen, paikallisemmat ravinnekierrot sekä elävä maaperä ja monimuotoisuus tuotantopanoksina ovat taatusti osa tulevaisuutta, pohtii Luomala.

Annika Sormunen kirjoittaa blogissaan biohiilen monista mahdollisuuksista ruuantuotannon ilmastokestävyyden edistämisessä. Biohiilellä voidaan mm. parantaa maaperän veden- ja ravinteidenpidätyskykyä sekä kohentaa maaperän fyysisiä ominaisuuksia, kuten huokoisuutta ja ilmavuutta, Sormunen kertoo. Biohiilen hyödyntämistä maanviljelyssä onkin jo tutkittu ja tulokset ovat lupaavia, vaikka lisätutkimusta varmasti tarvitaan vielä.

Aija Hytönen kirjoittaa blogissaan osaamisen kehittämisen tärkeydestä ruuantuotannon tehtävissä. Hytönen kirjoittaakin, että oppia voi monilla eri tavoilla. Osaamisen lisäksi ruokaketju tarvitsee myös arvostamista, huomauttaa Hytönen. Suomessa tuotetaan maailman turvallisinta ruokaa, mikä ei ole itsestäänselvyys.

Sampo Järnefelt kirjoittaa blogissaan maatiaisviljoista, joiden suosio on alkanut taas nousta. Geneettisen monimuotoisuutensa ansiosta maatiaisviljat ovat tärkeitä ja niillä on tärkeä rooli esimerkiksi huoltovarmuudessa. Lisäksi maatiaisviljat houkuttelevat rikkaalla makumaailmallaan, tuoreudellaan ja rakenteellaan. Vaaditaan kuitenkin yhteistyötä ja innovaatioita, jotta Suomeen saadaan rakennettua maatiaisviljojen markkinaa.

Mika Halttu kirjoittaa blogissaan kalatalouden tärkeästä roolista ruokajärjestelmässä. Runsaiden maatalouden tuotantoon liittyvien viittausten lisäksi myös kalatalous tulisi huomioiduksi ruokastrategiaan liittyvänä tuotannonalana, toteaa Halttu. Tärkeässä roolissa ovat myös yhteistyö ja erilaiset verkostot, kun tulevaa ruokastrategiaa lähdetään toteuttamaan.