Helmi-vieraspetohankkeen päätarkoitus on pitää vieraspedot poissa Suomen arvokkaimmilta lintuvesiltä erityisesti lintujen pesimäaikaan keväällä, jolloin munasaalistus sekä poikasten ja emolintujen saalistus on petoeläimille helppoa.
Pyyntityön organisoinnin lisäksi kehitetään poistossa käytettäviä pyyntimenetelmiä. Hankkeessa tehdään aihepiirin ympärillä aktiivista tutkimusyhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Hankkeen toiminnasta saatavat opit edistävät vieraspetopyyntitoimintaa valtakunnallisesti.
Helmi-vieraspetohanke on myös huomattava vieraspetoaiheiden viestijä, ja pyrimme oman toimintamme lisäksi viestimään supikoiran ja minkin haitallisuudesta, sekä tavoista niiden pyytämiseksi ja siten luontohaittojen vähentämiseksi.
Hankkeen tausta
Useiden vesilintujen kannat ovat olleet valtakunnallisesti laskusuunnassa jo pitkään. Isossa kuvassa syynä on erityisesti elinympäristöjen huonontuminen, ja jonka osana on haitallisten vieraspetojen, eli supikoiran ja minkin saalistus. Helmi-vieraspetohankkeessa pyritään merkittävästi keventämään vesilintuihin kohdistuvaa saalistuspainetta vieraspetoja poistamalla.
Hankkeen toiminta
Helmi-vieraspetohankkeen lähtökohta on alusta asti suunnata resurssit kentällä tapahtuvaan vieraspetojen poistoon ja sen tukemiseen. Konkreettisena tuloksena vuosittain suoritetaan noin 4000 ja 1000 minkin poisto arvokkailta lintukohteilta.
Petopoiston rinnalla tutkitaan ja kehitetään uusia pyyntimenetelmiä, ja luodaan jopa uusia pyydyksiä tehopoiston tueksi. Hankejaksolla 2021-2024 keskityttiin supikoiran pyyntimenetelmien kehittämiseen ja toisella 2025-2028 keskitytään erityisesti minkinpyynnin kehittämiseen.
Ensimmäisen hankejakson kehitystyö konkretisoitui supikoiran dronepyynnin lanseeraamiseen, ja siitä seuranneeseen lainsäädäntömuutokseen vuodenvaihteessa 2025.
Loppukesällä 2025 aloitettiin minkinpyynnin houkutushajustekokeilu Porin alueella, ja minkinpyynnin lauttakokeilu Perämeren ja Rannikko-Pohjanmaan Helmi kohteilla. Kumpikin koe tähtää minkin loukkupyynnin tehostamiseen.
Pyyntimenetelmien kehittämisen lisäksi vieraspetoihin ja niiden kannanhallintaan liittyvä tutkimusyhteistyö Turun yliopiston kanssa on hankkeen keskeinen osa hankkeen työtä. Yliopisto on tutkinut mm. hankkeen tekemää supikoirien kannanhallintaa, ja on mukana minkin pyyntimenetelmien tutkimisessa.
Hankkeen tuloksia
Hankkeen alun keskeinen saavutus oli vieraspetopyyntien organisoiminen Suomen arvokkaimmille lintuvesille. Tästä on alkanut pyynnin toimintamallien ja myös teknisten laitteiden soveltamisen, sekä osin myös kehittämisen parissa jatkuva työ. Hanke seuraa vieraspetopyynnin onnistumista sekä omana seurantanaan, että Turun yliopiston tekemän tutkimustyön kautta. Tärkein mittari toiminnan onnistumiselle on lopulta pyyntikohteiden linnuston lisääntyminen ja monipuolistuminen. Tästä onkin saatu jo viitteitä mm. Espoon Matalajärveltä, jossa nokikanapoikueet ovat huomattavasti lisääntyneet, ja useat uhanalaistuneet vesilintulajit ovat voineet taas pesiä alueella. Lintuvesikunnostusten vaikuttavuusarviointia suorittaa Suomen ympäristökeskus, joka julkaisee arvion vieraspetopyyntien vaikuttavuudesta myöhemmin omana julkaisunaan.
Hankkeen tähänastisia keskeisiä saavutuksia:
Supikoirakantoja on merkittävästi pienennetty suurimmalla osalla kohteista, joilla supikoirakannat ovat olleet ennen hanketta huomattavan suuret. Tästä on saatavilla lisätietoa Turun yliopiston tutkimusjulkaisusta, jossa todetaan supikoirien liikkeiden ja keinopesiin kohdistuneen saalistuksen vähentyneen huomattavasti lintujen pesimäaikaan pyyntikohteilla.
Hanke tutkinut lämpökamerallisen droonin mahdollisuuksia supikoirien kaislikkopyynnissä, ja todennut niiden kyvykkyyden sekä supikoirien poistamisessa, että pyyntikohteiden supikoiratilanteen monitoroinnissa. Drooni mahdollistaa supikoirien poistamisen kaislikosta ennen keväistä lintujen pesintäaikaa tehokkaasti ja minimaalisella häiriöllä kohteen luonnolle. Lisäksi voimme seurata vaeltaako kaislikoihin uusia supikoiria. Hankkeen selvitystyön myötävaikutuksesta droonin käyttöä koskevaa lainsäädäntöä vieraspetojen pyynnissä muutettiin vuoden 2025 alusta alkaen.
Vieraspetotietoisuuden lisääminen Hanke on viestinyt laajamittaisesti tuloksistaan, havainnoistaan ja yleisesti vieraspedoista koko toimintansa ajan. Vieraspetopoistoon suhtaudutaan nykyään varsin hyväksyvästi, ja laajamittaisella ja tavoittavalla viestinnällä on todennäköisesti ollut tähän vaikutusta.
Hankkeessa on myös luotu vieraspetojen pyynnistä kertova opetussivusto vieraspeto.fi
Ajankohtaista
Päivitetty 30.12.2025.
Helmi-vieraspetohankkeessa selvitetään parasta aikaa keinoja minkin loukkupyynnin tehon parantamiseksi. Toisessa kokeessa selvitetään luonnonminkin ja tarhaminkin hajusteiden tehoa minkin houkuttelevuuteen. Toisessa kokeessa selvitetään kelluvalla lautalla olevan loukun ja rantapenkalla olevan loukun pyytävyyseroja. Kokeista saatavilla tiedoilla pyrimme luomaan nykyisiä kaupallisia pyydyksiä paremmin pyytäviä minkkipyydyksiä. Minkinpyynnin kehittäminen on keskiössä Helmi-vieraspetohankkeen toisella hankejaksolla.
Hankkeesta tuotetut artikkelit ja julkaisut
Useita julkaisuja hankkeesta vuosien varrella, uusimpia mm.:
.jpg/89391c52-957b-8b18-6f59-a5032ce1926a?t=1767077451607)
