Suomalaisen ruuantuotannon pitkän aikavälin strategia ja elintarvikevientiä lisäävä ruoka-alan kasvuohjelma kuuluvat hallitusohjelman mukaiseen Kestävä ja kannattava ruokajärjestelmä -kokonaisuuteen. Strategiatyössä luodaan visio siitä, millainen ruokajärjestelmä Suomessa on vuonna 2040, mitä toimenpiteitä sen saavuttamiseksi tarvitaan ja millaisiin muutoksiin on syytä varautua. Hallitus on sitoutunut suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyden parantamiseen ja ruokaviennin kaksinkertaistamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tällä sivustolla voit seurata työn etenemistä.

Kestävän ja kannattavan ruuantuotannon puolesta

"Tarvitsemme yhteisen vision ja strategian siitä, millainen ruokamaa haluamme tulevaisuudessa olla ja miten varmistamme pohjoisen puhtaan ruoan tuleville polville ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla."

Sari Essayah
Maa- ja metsätalousministeri

 

Tilaa kestävästä ja kannattavasta ruokajärjestelmästä kertova uutiskirje tästä.

Kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän aiheeseen liittyy monenlaista sanastoa. Olemme koonneet alle sanoja ja määritelmiä, mitä sanat tällä verkkosivulla tarkoittavat.

Ruokajärjestelmä

Ruokajärjestelmä tarkoittaa kaikkea, mikä liittyy ruuan tuotantoon ja kulutukseen. Se koskee maatalouden ja elintarviketeollisuuden lisäksi kaikkia tahoja, kuten kauppoja, ravintoloita, hallintoa ja järjestöjä, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat siihen, miten ruoka päätyy lautasellemme. Ruokajärjestelmän tehtävä on varmistaa, että kaikilla on aina olosuhteista riippumatta riittävästi ravitsevaa ruokaa.

Kestävyys

Ruuantuotannon ja kulutuksen tulisi siirtyä entistä kestävämpään suuntaan. Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat tähän siirtymään. Kestävä ruokajärjestelmä tuottaa turvallista ja terveellistä ruokaa niin, että huomioon otetaan taloudellinen, sosiaalinen, ympäristöllinen ja kulttuurinen ulottuvuus. 

Ruokakulttuuri

Suomalainen ruokakulttuuri perustuu puhtaisiin, kotimaisiin raaka-aineisiin ja korkeisiin laatuvaatimuksiin, jotka näkyvät ravintolakulttuurissa, tapahtumissa ja innovaatioissa. Se on jatkuvasti uudistuva ja kansainvälistyvä ilmiö, joka tarjoaa makuja ja elämyksiä niin paikallisille kuin ulkomaisillekin. Suomalainen ruokakulttuuri näkyy arjessa monin tavoin. Esimerkiksi kouluruokailu on tärkeä osa lasten päivittäistä elämää, ja se tarjoaa terveellisiä ja tasapainoisia aterioita.

Lisätietoja

Elina Ovaskainen, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Osaston johto Puhelin:0295162180   Sähköpostiosoite:


Anni Savikurki, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Osaston johto Puhelin:0295162171   Sähköpostiosoite:


Minna-Mari Kaila, osastopäällikkö, ylijohtaja 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto Puhelin:0295162013   Sähköpostiosoite: