Metsästrategian uudistus – Kansallinen metsästrategia 2035 (KMS2035)

Kansallinen metsästrategia on yhteensovittava elinkeinostrategia, johon on koottu keskeiset metsäalan kehittämisen painopisteet ja tavoitteet. Strategia on samalla metsälain tarkoittama kansallinen metsäohjelma eli kyse on samasta asiasta. Metsälaki määrittää, että kansallinen metsäohjelma on laadittava.

Metsästrategia on metsien hoidon ja käytön strategia. Strategia kuvaa tulevaisuuden monimuotoista ja moniarvoista metsätaloutta ja sitä, miten metsätaloutta ja metsäalaa halutaan kehittää. Metsästrategia pyrkii sovittamaan yhteen metsien erilaisia käyttömuotoja ja -tarpeita.

Metsästrategia näyttää metsäpolitiikan suuntaa havainnollistamalla tulevaisuuden päämääriä ja tavoitteita. Strategia osoittaa, mihin suuntaan metsien käyttöä Suomessa halutaan kehittää. Strategian tavoitteet eivät kuitenkaan sellaisenaan sido julkista valtaa tai alan toimijoita. Metsästrategia ei myöskään määritä, mitä yksittäinen metsänomistaja metsässään tekee.

Metsästrategiatyö, kuten koko metsäpolitiikkamme, perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Tutkimustiedolla varmistetaan, että kaikki metsäalaan vaikuttavat tekijät pystytään ennakoimaan ja ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin.

Valmisteilla olevan Kansallisen metsästrategian (KMS2035) visio on ”Kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille”. Visio korostaa metsien suomalaisille tuottaman hyvinvoinnin lisäksi myös metsien omaa hyvinvointia. Strategialla pyritään edistämään vastuullista ja kokonaisvaltaista hyvinvointitaloutta.

Itse strategia rakentuu neljästä strategisesta päämäärästä, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Päämäärät ovat:

• Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle.
• Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä.
• Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä.
• Vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla.

Päämäärien oheen on lisäksi kuvattu alemman tason tavoitteet ja hankkeet eli keinot, joiden avulla strategian päämääriin pyritään pääsemään.

Kansallista metsästrategiaa on valmisteltu vaiheittain vuoden 2022 aikana laajasti osallistavassa
prosessissa. Nyt alkanut lausuntokierros on keskeinen osa tätä vuorovaikutteista prosessia.
Lausuntokierroksella kerätään näkemyksiä strategian viimeistelytyöhön.

Metsästrategiasta ja sen uudistamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, mutta valmistelussa on ollut mukana myös laaja joukko alan toimijoita ja sidosryhmiä. Keskeiset linjaukset tekee maa- ja metsätalousministeriön asettama metsäneuvosto.

Kansallisen metsäneuvoston tehtävänä on tukea maa- ja metsätalousministeriötä laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä metsäpoliittisissa kysymyksissä. Samalla metsäneuvosto toimii yhteistyöfoorumina metsiin liittyvän julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin välillä. Metsäneuvosto myös seuraa ja edistää kansallisen metsästrategian toteutumista ja tekee ehdotuksia strategian kehittämiseksi.

Metsäneuvoston työvaliokunta osallistuu aktiivisesti strategian valmisteluun virkamiesvalmistelijoiden ja kansallisen metsäneuvoston tukena. Strategian tavoitteita ja toteutuksen keinoja on lisäksi hiottu lukuisissa teema- ja alueellisissa työpajoissa. Asiasta on järjestetty myös useita paneelikeskusteluja ja kyselyjä.

Metsästrategia uudistetaan vuoden 2022 aikana ja uusi strategia ohjaa Suomen metsäpolitiikkaa ja julkisen vallan metsätoimia vuoteen 2035 saakka. Uuden metsästrategian visio ja päämäärät asetettiin maaliskuussa 2022 ja tavoitteet kesäkuussa 2022. Tavoitteena on, että uusi strategia esitellään kansalliselle metsäneuvostolle joulukuussa.

Kansallinen metsästrategia on laaja ja monipuolinen metsäalan kehittämisohjelma, jolla on yhtymäkohtia monien muiden kansallisten strategioiden ja ohjelmien kanssa. Erityisen keskeisiä näistä ovat vastikään uudistettu biotalousstrategia ja parhaillaan laadittava luonnon monimuotoisuusstrategia (eli biodiversiteettistrategia) sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. 

EU-aloitteet on huomioitu ja huomioidaan metsästrategian valmistelussa. Strategian on luonnollisesti oltava linjassa niiden EU-tavoitteiden kanssa, joihin Suomi on sitoutunut. Samalla Suomi haluaa kuitenkin olla myös suunnannäyttäjä EU:n metsäasioissa, eli metsästrategia on myös yksi keino viestiä Suomesta Euroopan Unioniin päin. Kotimaan metsäasioiden hoidosta päätetään Suomessa. Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan.

Strategia ulottuu aina vuoteen 2035, mutta myös tämän hetken geopoliittinen tilanne otetaan strategiassa vahvasti huomioon. Huoltovarmuus ja energiaomavaraisuus ovat nousseet tarkastelussa keskiöön helmikuun 2022 tapahtumien jälkeen.

Metsästrategia ei määrittele kestävää hakkuutasoa, vaan siitä laskelmat tekee Luonnonvarakeskus. Metsänomistajien päätökset ja markkinakysyntä määrittävät, minkä verran hakkuita toteutuu. Kestävyys ja vastuullisuus ovat läpi strategian kantavia teemoja. Metsästrategiassa tavoitellaan metsien kestävää hyödyntämistä ja toimivia markkinoita, jotka turvaavat raaka-aineiden saatavuuden. Strategiassa tavoitellaan myös metsiin perustuvan liiketoiminnan kasvua.

Nykyisen, voimassa olevan strategian (KMS2025) arviointi valmistui vuoden 2022 alussa. Työ tukee myös uuden strategian valmistelua. Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut ulkopuoliselta toimijalta nyt valmisteltavan Kansallisen metsästrategian (KMS2035) ennakkoarvioinnin. Gaia Consulting Oy:n toteuttaa yhdessä PTT:n kanssa ennakkoarvioinnin vuorovaikutteisena prosessina. Työn toteuttaja on sitoutunut suorittamaan tehtävän huolellisesti ja ammattitaitoisesti sekä alan ammattistandardeja ja -ohjeita sekä
hyvää tapaa noudattaen. Ennakkoarvioinnin keskeiset teemat ovat strategian sisällön ja rakenteen kehittäminen, toimeenpanon, seurannan sekä rahoituksen toimivuuden kehittäminen sekä kokonaiskestävyysvaikutusten arviointi ja kehittämistarpeet. Työstä raportoidaan kirjallisesti osana Kansallista metsästrategiaa (KMS2035). Raportissa kuvataan havainnot ja päätelmät keskeisistä teemoista.