Geenivarat

Suomen maa- ja metsätaloudelle tärkeät geenivarat ovat vuosituhansien kuluessa sopeutuneet paikallisiin ympäristöolosuhteisiin, mikä tekee niistä ainutlaatuisia. Geenivarojen suojelulla turvataan monimuotoisuuden saatavuus viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Maatalouden geenivarat, viljelykasvilajikkeet ja kotieläinrodut ovat elintarviketurvamme perusta. Luonnonvaraisten metsäpuiden ja kalojen perinnöllinen monimuotoisuus on niiden elinkykyisyyden ja hyödyntämisen edellytys.

Geenivarojen suojelua, kestävää käyttöä ja saatavuutta ohjaavat kansalliset geenivaraohjelmat, jotka perustuvat luonnon monimuotoisuussopimukseen (1993), kasvigeenivarasopimukseen (2004) ja Nagoyan pöytäkirjaan (2010). Geenivaraohjelmat myös toimeenpanevat FAO:n sektorikohtaisia toimintaohjelmia (GPA, Global Plan of Action) ja geenivaroista raportoidaan näiden toimintaohjelmien raporteissa ja maailmantilaraporteissa. Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehyksen (2022) tavoitteet pannaan kansallisesti täytäntöön valmisteilla olevalla kansallisen luonnon monimuotoisuus –strategian toimintaohjelmalla vuoteen 2035. Geenivarojen suojelun politiikkaa viitoittaa myös FAO:n Framework for Action on Biodiversity for Food and Agriculture (2022).

Maa-, metsä- ja kalatalouden geenivaraneuvottelukunta toimii MMM:n geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä koskevien asioiden valmistelun asiantuntijaelimenä. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi geenivaraohjelmia. 

Agrobiodiversiteetti sisältää ylläkuvatun tuotantoeliöstön perinnöllisen monimuotoisuuden lisäksi siihen liittyvän luontaisen eliöstön biologisen monimuotoisuuden. Siihen sisältyy esimerkiksi kimalaisyhteisön lajimonimuotoisuus ja pientareiden muodostaman verkoston ekosysteemimonimuotoisuus. Agrobiodiversiteetti on maa-, metsä- ja kalataloustuotantoa ylläpitävien luonnon palveluiden kuten pölytyksen ja ravinteiden kierron perusta. Agrobiodiversiteetti ylläpitää näin maatalouden tuotantoympäristöjen, esimerkiksi viljelypeltojen ja metsien, elinvoimaa ja tuottavuutta.
 

Muualla palvelussamme

Maa-, metsä- ja kalatalouden geenivaraneuvottelukunta 2022-2027
Maatalouden kasvien ja eläinten geenivarojen suojelu 
Metsäpuiden geenivarojen suojelu

Muualla verkossa

Luken geenivaraohjelmat
Pohjoismainen geenivarakeskus NordGen

Maa- ja metsätalousministeriön geenivarapolitiikan linjaukset
Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallinen geenivaraohjelma
Suomen biodiversiteettipolitiikka (YM) – strategia ja toimintaohjelma vuoteen 2035
Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta (geenivaralaki)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014 geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa

FAO:n elintarvikkeiden ja maatalouden geenivarojen portaali
Elintarvikkeiden ja maatalouden geenivarakomissio (FAO)
Kasvigeenivarasopimus (FAO)
Framework for Action on Biodiversity for Food and Agriculture (FAO)
Nagoyan pöytäkirja (CBD) (geenivarojen saatavuus ja hyötyjen jako)
Nagoyan pöytäkirja (suomenkielinen käännös)
Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework (CBD)