- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa (suzukiin hallinta)
Hakijat: Luonnonvarakeskus (Luke), Itä-Suomen yliopisto (UEF), Marjaosaamiskeskus
Vastuututkija: Anne Nissinen (Luke)
Kokonaisrahoitus: 283 000 €
Hankeaika: 1.3.2021-30.6.2024
Marjoja tuotetaan Suomessa vuosittain noin 18000 tonnia, mikä tekee marjantuotannosta merkittävän puutarhatuotannon sektorin. Drosophila suzukii on nopeasti leviävä tuholaislaji hedelmillä ja marjoilla. Lajin tekee vaaralliseksi tuholaiseksi marjoilla se, että naaras pystyy munimaan kehittyviin, terveisiin marjoihin, ja sopeutumaan erilaisiin ympäristöolosuhteisiin, sekä sillä on laaja isäntäkasvikirjo ja suuri lisääntymiskapasiteetti. Tehokkaita torjuntakeinoja tälle kärpäselle ei ole vielä olemassa.
Ansatyyppien houkuttelevuudessa on havaittu eroja ansojen sisältämän pyyntinesteen, ansojen värityksen, sisäänkulkureikien lukumäärien ja sijainnin suhteen. Belgiassa on havaittu, että kypsyvät tuomenmarjat houkuttelevat kärpäsnaaraita munimaan, mutta toukat eivät jostain syystä kuoriutuneet marjoissa. Tämä antaa olettaa, että tuomea voitaisiin käyttää umpikujahoukutuskasvina D. suzukiille. Suomessa tuomia kasvaa yleisesti peltolohkojen reunoilla. Tavoitteena on selvittää, voitaisiinko Suomessa hyödyntää tuomien houkutusvaikutusta ja siten vähentää viljeltyjen marjojen tuholaissaastuntaa. Tuomen alkuperä voi vaikuttaa marjojen houkuttelevuuteen ja vaikutusta voi olla myös tuomenmarjojen kypsyysasteella. Tämä pitäisi selvittää, jotta tiedetään houkutuksen kesto suhteessa viljeltyjen marjojen kehitykseen ja houkuttelevat yhdisteet. Belgialaisessa tutkimuksessa on myös havaittu, että eräät humalan haihtuvat aineet karkottivat laboratoriokokeissa D. suzukiita. Suomessa on humalagenotyyppejä, jotka poikkeavat kemialliselta profiililtaan eurooppalaisista lajikkeista. Tavoitteena on selvittää, olisiko joku suomalaisista genotyypeistä sopiva karkotetuotantoon. Laajan kemiallisen vaihtelun perusteella voidaan olettaa, että potentiaalia karkoteaineiden löytämiselle voisi olla.
Tällä hankkeella pyritään kehittämään D. suzukiin integroitua torjuntaa, siten että keinovalikoimaan saataisiin lisättyä ansojen tai syöttien rinnalle houkutuskasveja (houkuttelevampi marjalaji) ja uusia karkotusaineita.