Lypsylehmän resurssitehokkuuden ja ympäristökestävyyden jalostaminen (A++Lehmä)

Hakijat: Luonnonvarakeskus Luke

Vastuututkija: Martin Lidauer

Kokonaisrahoitus: 260 000 €, josta 140 000 € vuonna 2019

Hankeaika: 1.2.2019 - 31.3.2022

Hanke päättynyt

Projektin tavoitteena on kehittää suomalaisille ja pohjoismaisille lypsylehmille rehunkäyttökyvyn genomiset ennusteet. Lypsylehmien resurssitehokkuuden parantamisen hyödyt on laajasti tunnustettu sekä maidontuottajien että tutkijoiden toimesta. Nämä hyödyt vastaavat useisiin haasteisiin, joita maidontuottajat ja suomalainen yhteiskunta kohtaavat: raakamaidon alhainen markkinahinta, tarve vähentää maataloudesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja rehevöitymistä, ruokaturva ja kasvava tarve proteiinin omavaraisuudelle sekä perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen lypsyroduissa.

Soveltamalla Genomics in Herds -projektissa kehitettyjä viimeisimpiä genomisen ennustamisen menetelmiä ja hyödyntämällä Feed Efficiency –projektissa saavutettua tieteellistä tietotaitoa, pystymme kehittämään genomiset ennustemallit rehunkäyttökyvyn jalostustavoitteille, joita ovat ylläpitoenergiatehokkuus, metabolinen tehokkuus ja metabolinen kestävyys. Tämän saavuttamiseksi monitieteellinen tutkimusryhmä työskentelee kaikissa tarvittavissa neljään työpakettiin järjestetyissä tutkimustehtävissä. Avaintutkijoilla tässä projektissa on pitkäaikainen kokemus jalostusarvostelujen kehittämisestä. Tutkimusryhmä tulee tekemään yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuspartnereiden kanssa sekä tulee tiiviisti työskentelemään suomalaisten lypsykarjateollisuuden sidosryhmien kanssa varmistaakseen, että tutkimustulokset tulevat käytäntöön lypsylehmien jalostuksessa ja hyödyt myös toteutuvat.

Toteutuksen jälkeen rehunkäyttökyvyn odotetaan paranevan 0,5 % vuodessa, mikä kymmenessä vuodessa saisi aikaan säästöä vuosittaisiin rehukustannuksiin noin 20 milj. euroa ja vähennystä kasvihuonekaasupäästöihin noin 350 000 tonnia CO2-ekv. Projektin kustannukset tulevat olemaan 1,36 milj. euroa ja suunniteltu rahoitus tulisi Lukesta (48 %), MAKERA tutkimusrahoituksesta (23 %) ja suomalaisesta lypsykarjateollisuudesta (29 %, hyväksytty). Tulokset tullaan julkaisemaan tieteellisissä julkaisuissa, kongresseissa, sanomalehdissä ja sosiaalisessa mediassa sekä jalostusorganisaatioiden kanavien kautta.