EU:n yhteinen maatalouspolitiikka

Euroopan unionin (EU) 27 jäsenvaltion alueella arvioidaan olevan noin 11,9 miljoonaa maatilaa. Maatalous, metsätalous, kalatalous ja metsästys työllistävät noin 12,1 miljoonaa ihmistä. Valtioiden pinta-alasta noin 57% prosenttia on maaseutualueita, joilla elää 24 prosenttia väestöstä.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP) edesauttaa viljelijöitä, muita maaseudun yrittäjiä ja koko ruokaketjua vastaamaan yli 500 miljoonan eurooppalaisen tarpeisiin. CAP pyrkii kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa on toteutettu jo vuodesta 1962. Siitä on kehittynyt yksi EU:n syvimmälle integroituneista politiikan lohkoista. Peruslainsäädäntö on yhteistä ja suurimmasta osasta maatalouspolitiikkaan liittyvistä asioista päätetään tavanomaisessa lainsäädäntömenettelyssä yhdessä jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kanssa. Alkuvaiheessa yhteisen maatalouspolitiikan tarkoituksena oli Euroopan maatalouden kehittäminen omavaraiseksi, koska silloisen EU:n alueen maataloustuotanto ei riittänyt vastaamaan kysyntään.

Nykyisin EU on maailman suurimpia elintarvikkeiden viejiä ja maatalouden tuotanto ohjautuu pääsääntöisesti markkinoiden kysynnän mukaan.Viljelijöiden tulotasoa tuetaan ja vakautetaan maksamalla suoria tukia.Tuen saamiseksi viljelijöiden on noudatettava muun muassa elintarviketurvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja ympäristöä koskevia määräyksiä. Näin varmistetaan kuluttajalle ja ympäristölle turvallinen ja kestävä maataloustuotanto.

Maaseudun kehittäminen 

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka pitää sisällään myös maaseudun kehittämisen. Maaseudun kehittämisohjelmat ovat EU-osarahoitteisia ja tiettyjen EU-raamien mukaisesti jäsenmaiden omiin tarpeisiin rakennettuja. Suomessa toimivat Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisen maaseutuohjelmat.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman tarkoituksena on tukea kasvua ja kehitystä, tuoda hyvinvointia koko Suomelle. Ohjelman kautta on vuosina 2014–2020 tarjolla rahoitusta jopa yli kahdeksan miljardia euroa ympäristön tilan tukemiseen, maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen ja harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomiseen.

Yleisimpiä rahoituksen hyödyntäjiä ovat maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset, kyläyhteisöt ja järjestöt. Suomi on hyvin maaseutuvoittoinen maa: vain suurimpien kaupunkien keskustat on rajattu maaseutuohjelman ulkopuolelle.

Maaseutuun panostamisen tulokset näkyvät puhtaampina vesistöinä, hyvinvoivina eläiminä ja laadukkaana ruokana kaupoissamme. Maaseutuohjelman avulla on luotu vetovoimaisia matkailukohteita, monta kansainvälisille markkinoille ponnistanutta yritystä sekä harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tavoitteena on helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä ja tukea uudistuksia, joiden ansiosta suomalainen maaseutu on saavutettavissa kaikkialta maailmasta.

Katso myös:

• Maaseutu.fi

Tietoja ja tilastoja

Vuonna 2017 yhteiseen maatalouspolitiikkaan käytettiin yhteensä noin 57 miljardia euroa eli noin 37 % EU:n yhteisestä budjetista.