Metsien taloudellinen merkitys

Metsien taloudellinen merkitys on ollut Suomelle ja suomalaisille aina suuri, vaikka metsiin perustuvan teollisuuden vientituotteet ovatkin vaihdelleet eri aikakausina. Turkismetsästyksestä siirryttiin vuosien saatossa tervantuotantoon ja siitä 1800-luvulla sahateollisuuteen. Sahateollisuuden ohelle kasvoi 1900-luvulla laaja massa- ja paperiteollisuus, joka on edelleen nykyaikaisen puuta käyttävän teollisuuden perusta.

Metsät ovat kautta aikain tarjonneet vientitulojen lisäksi muitakin taloudellisia hyötyjä, kuten kantorahatuloja, rakennusmateriaaleja, polttopuita ja energiaa, marjoja ja sieniä, tarve-esineiden valmistusta sekä luontomatkailuun liittyviä hyötyjä. Metsään perustuvien elinkeinojen ja tulonlähteiden kirjo on laaja myös nykyisin. Metsät ovat tärkeässä roolissa, kun ratkaistaan toimeentuloa, huoltovarmuutta, ilmastonmuutosta, luontokatoa ja ihmisten terveyttä koskevia kansallisia ja globaaleja haasteita.

Metsäteollisuus on Suomen talouden keskeinen tukijalka

Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2022 noin 20 miljardia euroa. Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden viennin osuus oli noin 18 prosenttia. Metsäteollisuuden taloudellista merkitystä korostaa myös se, että tuotannon tarvitsemat panokset ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta. Esimerkiksi vuonna 2018 puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen palveluita hankittiin yli 980 miljoonalla eurolla. Metsäteollisuuden ja metsätalouden vuotuinen arvonlisäys on noin 9 miljardia euroa (2018).

Kannattava metsätalous on metsäalan perusta

Metsien taloudellinen hyödyntäminen perustuu metsätalouteen, metsänomistajien päätöksiin ja metsien hoitoon. Metsätalouden tulee olla taloudellisesti kannattavaa, jotta metsänhoitoon investoidaan ja jotta puumarkkinat toimivat aktiivisesti. Metsätalous on sadoille tuhansille suomalaisille metsänomistajille merkittävä tulonlähde tai omaisuuserä. Vuonna 2022 yksityismetsänomistajien bruttokantorahatulot olivat 2,43 miljardiin euroa ja kaikkiaan bruttokantorahatulot olivat 2,85 miljardia euroa. Metsänomistajat investoivat metsiensä hoitoon 185 miljoonaa euroa (Luken 2022 ennakkotieto). Metsänhoidon investoinnit turvaavat metsätalouden taloudellisen kestävyyden ja metsien hyödyntämismahdollisuudet myös tuleville sukupolville.

Puumarkkinatyöryhmä

Puumarkkinatyöryhmä pyrkii toiminnallaan edistämään puumarkkinoiden tasapainoista toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman, maa- ja metsätalousministerin johtaman puumarkkinatyöryhmän jäsenet edustavat laaja-alaisesti sekä puunmyyjä- että puunostajatahoja sekä hallintoa. Työryhmän tehtävänä on toimia keskustelufoorumina puumarkkinoihin liittyvissä ajankohtaisissa kysymyksissä, seurata ja edistää Suomen puumarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä tehdä tarvittaessa tähän tähtääviä aloitteita valtiolle ja alan toimijoille, toimia neuvoa-antavana elimenä puumarkkinoiden toiminnan edistämiseen tähtäävissä kysymyksissä sekä seurata käynnissä olevia kehityshankkeita. Puumarkkinatyöryhmässä tuodaan esille ja keskusteluun eri tahojen näkökantoja puumarkkinoiden toimintaa koskeviin selvityksiin puumarkkinoiden toimintaympäristön kehittämiseksi.

Metsien monikäyttö aikaansaa monipuolisia hyötyjä 

Metsätalous ei poissulje marjastamista, sienestämistä tai metsien muuta virkistyskäyttöä. Jokamiehenoikeudet mahdollistavat nämä metsistä saatavat hyödyt jokaiselle suomalaiselle. Luonnonmarjoja ja -sieniä kerätään arvioiden mukaan noin 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Poimintatulot olivat 23,2 miljoonaa euroa vuonna 2021 (Ruokavirasto).

Muualla palvelussamme

Puumarkkinatyöryhmä

Muualla verkossa

Kantorahatulot (Luonnonvarakeskus)
Metsäsektorin suhdannekatsaus 2022-2023 (Luonnonvarakeskus)