Metsien taloudellinen merkitys

Metsien taloudellinen merkitys on ollut Suomelle ja suomalaisille aina suuri, vaikka metsiin perustuvan teollisuuden vientituotteet ovatkin vaihdelleet eri aikakausina. Turkismetsästyksestä siirryttiin vuosien saatossa tervantuotantoon ja siitä 1800-luvulla sahateollisuuteen. Sahateollisuuden ohelle kasvoi 1900-luvulla laaja massa- ja paperiteollisuus, joka on edelleen nykyaikaisen puuta käyttävän teollisuuden perusta.

Metsät ovat kautta aikain tarjonneet vientitulojen lisäksi muitakin taloudellisia hyötyjä, kuten kantorahatuloja, rakennusmateriaaleja, polttopuita ja energiaa, marjoja ja sieniä, tarve-esineiden valmistusta sekä luontomatkailuun liittyviä hyötyjä. Metsään perustuvien elinkeinojen ja tulonlähteiden kirjo on laaja myös nykyisin.

Metsäteollisuus on Suomen talouden keskeinen tukijalka

Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2017 yli 22 miljardia euroa. Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden viennin osuus on noin 20 prosenttia. Metsäteollisuuden taloudellista merkitystä korostaa myös se, että tuotannon tarvitsemat panokset ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta. Esimerkiksi vuonna 2017 puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen palveluita hankittiin yli 800 miljoonalla eurolla. Metsäteollisuuden ja metsätalouden vuotuinen arvonlisäys on noin 15 miljardia euroa (2014).

Kannattava metsätalous on metsäalan perusta

Metsien taloudellinen hyödyntäminen perustuu metsätalouteen, metsänomistajien päätöksiin ja metsien hoitoon. Metsätalouden tulee olla taloudellisesti kannattavaa, jotta metsänhoitoon investoidaan ja jotta puumarkkinat toimivat aktiivisesti. Metsätalous on sadoille tuhansille suomalaisille metsänomistajille merkittävä tulonlähde tai omaisuuserä. Vuonna 2018 yksityismetsänomistajien bruttokantorahatulot nousivat yli 2,3 miljardiin euroon ja kaikkiaan bruttokantorahatulot olivat 2,66 miljardia euroa. Samaan aikaan metsänomistajat investoivat metsiensä hoitoon 300 miljoonalla eurolla. Metsänhoidon investoinnit turvaavat metsätalouden taloudellisen kestävyyden ja metsien hyödyntämismahdollisuudet myös tuleville sukupolville.

Metsien monikäyttö aikaansaa monipuolisia hyötyjä 

Metsätalous ei poissulje marjastamista, sienestämistä tai metsien muuta virkistyskäyttöä. Jokamiehenoikeudet mahdollistavat nämä metsistä saatavat hyödyt jokaiselle suomalaiselle. Luonnonmarjoja ja -sieniä kerätään arvioiden mukaan noin 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Näiden taloudellinen arvo on varovastikin arvioiden yli sata miljoonaa euroa vuodessa.

Muualla verkossa
Kantorahatulot (Luonnonvarakeskus)
Metsäsektorin suhdannekatsaus 2018–2019: Vienti vetää ja hakkuut uuteen ennätykseen (Luonnonvarakeskus)
Metsäsektorin suhdannekatsaus 2018-2019 (Luonnonvarakeskus)

Lisätietoja

Satu Rantala, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162045