- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2021
- Perunaruton populaation tuntemus perunantuotannon kestävyyden avuksi
- Drosophila suzukiin hallintakeinot marjatuotannossa
- Sokerijuurikkaan optimaalisen tuholaistorjunnan ja varoitusjärjestelmien kehittäminen muuttuvassa ympäristössä
- Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät
- Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
- Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto
- Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista
- Terve ja vastustuskykyinen vasikka
- Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen
- Laiduntamismenetelmien ja viljelijöiden asenteiden vaikutukset lypsylehmien hyvinvointiin ja maaperän hiilen sidontaan
- Rehuaineiden kivennäispitoisuus ja vaikutus sian ja siipikarjan sonnan fosforin liukoisuuteen ja kivennäissisältöön
- Fosfori, maaperä ja ilmastonmuutos rehuntuotannossa
- Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuus: keskinäisriippuvuuksien verkko toimintakyvyn haasteena
- Elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologian kehittäminen ja harmonisointi
- Ravitsemuksellisen laadun sisällyttäminen ruoan ympäristövaikutusten arvioimiseen ja viestintään – tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa
- Uusia työkaluja Clostridium botulinum -riskin arviointiin ja hallintaan valmisruokateollisuudessa
- Elintarviketurvallisuutta toistuvasti vaarantavien toimijoiden valvonta: riskiperusteisen valvonnan kehittäminen
- Makera 2020
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Laserkeilausdatan hyödyntämispilotit
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Maidontuotannon ilmastokuormituksen kustannustehokas pienentäminen (HiGrass)
Hakijat: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto
Vastuututkija: Auvo Sairanen (Luke)
Kokonaisrahoitus: 180 000 €
Hankeaika: 1.4.2021-30.6.2024
Suomessa maitotuotteiden kulutus on kääntynyt laskuun erityisesti nestemaitojen osalta. Samaan aikaan nautakarjatalouden ilmasto- ja vesistövaikutuksista käydään paljon keskustelua, joka osaltaan heijastuu tuotteiden kysyntään. Elinkeino tarvitsee tutkimustietoa päästöjen vähentämisen vaihtoehdoista ja kustannuksista suhteessa laskevaan markkinahaasteeseen.
Tällä hetkellä nautakarjatalouden korkeaa tuotostasoa ylläpidetään suhteellisen voimakkaalla väkirehuruokinnalla. Viljan käyttö suurentaa maidontuotannon vesistö- ja hiilijalanjälkeä, kun maankäyttösektorin nielut ja päästöt otetaan huomioon. Viljaväkirehun käytön vähentäminen tasapainottaisi markkinatilannetta tuotostason kautta ja pienentäisi maidontuotannon ympäristökuormitusta.
Karkearehuvaltaisen ruokinnan yleistymistä jarruttavat mahdolliset tulonmenetykset. Toinen karkearehuvaltaisen ruokinnan miinustekijä on pötsin metaanituotannon lisääntyminen. Metaanipäästöjä ja talousmenetyksiä voidaan hillitä käyttämällä hyvin sulavaa säilörehua ja lisäämällä ruokintaan kasviöljyjä tai metaanituotantoa inhiboivia lisäaineita. Kasviöljyjen käyttö rehustuksessa parantaa myös maitorasvan ravitsemuksellista laatua.
Maidontuotannon volyymihaasteen vuoksi valtaosalle maitotiloista ollaan lanseeraamassa aikaisempaan tuotantomäärään sidottua sopimushinnoittelua, jonka tarkoituksena on saada markkinatilanne tasapainoon. Maidosta tullaan maksamaan perushinta vain sopimusmäärän mukaiselle tuotannolle. Ympäristö- ja markkinapoliittisia vaatimuksia voidaan yhdistää mallintamalla maidon sopimushinnoittelu ja karkearehuvaltaisen ruokinnan yhteisvaikutus.
HiGrass-hankkeessa on tavoitteena mitata karkearehuosuuden lisäyksen vaikutus pötsin metaanituotantoon ja voidaanko metaaninmuodostusta hillitä. Toisena tavoitteena on mallintaa sopimushinnoittelun vaikutukset tuotannon talouteen ja ruokinnan optimiin. Lisäksi tutkitaan miten sopimushinnoittelu ja ympäristövaatimusten mukainen viljankäytön vähentäminen voidaan yhdistää. Kolmantena tavoitteena on tutkia matalaväkirehumallin vaikutuksia maidon laatuun.