Ruokaturva

Ruokaturva Suomessa ja muualla

YK-järjestöjen määritelmän mukaan ruokaturva tarkoittaa tilaa, jossa kaikilla ihmisillä on fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, ja joka vastaa heidän ruokatottumuksiaan sekä mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän.

Suomessa ruokaturva toteutuu hyvin. Tulevaisuudessa globaalin ruuan kysynnän kasvaessa ja mm. vesivarojen huvetessa Suomella voi olla roolia myös globaalin ruokaturvan parantamisessa. Suomi voi korvata tuontiruokaa ja –rehuja kotimaisella tuotannolla. Resurssitehokkaasti ja ympäristöystävällisesti tuotetuille turvallisille tuotteillemme voi olla kysyntää myös vientimarkkinoilla. Ruokaturvan kannalta keskeistä on myös, millaisiksi kulutustottumukset maailman eri puolilla muotoutuvat.  (lähde: Winland-tutkimushanke 2016-2019).

Suomelle ja suomalaisille itsenäinen ja toimiva ruokajärjestelmä on merkittävä asia, koska vain se varmistaa ruokaturvan toteutumisen sekä toimeentulon järjestelmässä toimiville ihmisille. Suomalaisen ruokaturvan hyväksi työskennellään niissä ministeriöissä ja virastoissa, joiden päivittäinen työ koskettaa suomalaista ruokaa ja sen turvallisuutta.
 
Suomalaisten hyvä ruokaturva on noteerattu myös kansainvälisesti. Suomi sijoittui keväällä 2021 tehdyssä listauksessa Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi, siis maailman parhaaksi. Suomi sai muun muassa parhaat pisteet meillä laajassa käytössä olevista ravitsemussuosituksista, joita Suomessa noudatetaan esimerkiksi julkisissa ruokapalveluissa, kuten työpaikka- ja kouluruokailuissa.

Lisää aiheesta:

Katso maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän puheenvuoro Suomen ruokaturvasta ja sijoituksesta kv. vertailussa. Mukana myös lammastilalliset Pia ja Anssi Parikka sekä MMM:n elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm (video).

Katso Global Food Security Index -ruokaturvavertailu 2020 tässä.

Katso Suomen sijoitukseen vaikuttaneita tekijöitä tässä.