Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelma MATO 2

Taustaa

Maatalouden ympäristökestävyyttä parantamaan tarvitaan useampivuotinen tutkimusohjelma. Tutkimusohjelma tukee ja edistää Suomen CAP strategiasuunnitelman ympäristötavoitteita (Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa; Edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa; Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia.) Tutkimusohjelmalla edistetään kansallista tavoitetta vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä 29 % vuoteen 2035 mennessä sekä toimenpiteitä joilla tavoitellaan vesien hyvän tilan saavuttamista ja ilmanlaatuun vaikuttavien päästöjen vähentämistä. Tutkimusohjelmalla tuetaan tavoitteita luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi elpymisuralle. 

Valmistelussa olevan kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luonnon monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty ja kehitys on käännetty elpymisuralle. Vuoteen 2035 mennessä Suomen luonto on elpynyt niin, että monimuotoisuus on paremmassa tilassa kuin vuonna 2020. Tutkimusohjelmalla on myös keskeinen asema kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteiden tukemisessa: pölyttäjästrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vahvistuvat ja luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu. 

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman tavoitteena on, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet tai niiden toimeenpano eivät saisi heikentää monimuotoisuutta, ja toimenpiteissä tulisi etsiä ilmastonmuutoksen hillintää, sopeutumista ja monimuotoisuutta edistäviä toimia. Ilmastonmuutos myös muuttaa ja lisää maa- ja metsätalouden ilmastoriskejä, joten hillinnän ohella tarvitaan toimenpiteitä myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Tutkimusohjelmalla edistetään tutkimusta, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintätoimien toimeenpanon edistäminen, maatalouden vesistökuormituksen hallinta, maaperän hyvä kunto sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen. Tutkimusohjelma edistää Suomen maatalouden ja ruokajärjestelmän kestävyyttä. 

Tutkimusohjelman valmistelemiseen järjestettiin kaksi työpajaa tutkijoille, sidosryhmille ja hallinnon edustajille, jotka toteutti E2 Tutkimus keväällä 2022. Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelman MATO2 teemat on työstetty työpajojen tulosten pohjalta yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa. Tulosten mukaan kaikessa tutkimuksessa olisi yhä paremmin huomioitava kestävyysnäkökulmien tarkastelu sekä ilmastotavoitteet. Näiden rinnalle tutkimusohjelmassa nostetaan luontokadon ehkäiseminen sekä toimien ympäristötavoitteita tukevien toimien ristikkäisvaikutusten tarkastelu.

Tutkimusohjelma sisältää tutkimustarpeita, joita on noussut esiin kansallisissa toimenpideohjelmissa. Tutkimusohjelmassa on mm. huomioitu vesienhoidon suunnittelussa, maankäyttösektorin ilmasto-suunnitelmassa, maatalouden ammoniakkitoimintaohjelmassa, pölyttäjästrategiassa ja kansallisen biodiversiteettistrategian valmistelussa tunnistettuja maataloutta koskevia tutkimustarpeita.

Rakenne

Tutkimusohjelma koostuu viidestä teemasta ja kahdesta läpileikkaavasta tavoitteesta. Ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden on vastattava johonkin viidestä teemasta.

Edellä mainittujen maatalouden tavoitteiden saavuttamista haastavat seuraavat pullonkaulat:

  • Maatalouden heikko kannattavuus ja markkinaehtoisten toimenpiteiden heikko hyödyntäminen sekä ympäristötoimien tuottamaa taloudellista hyötyä ei osata arvioida. 
  • Tutkimustiedon hajanaisuus, saavuttamattomuus ja tiedon toiminnallistaminen käytäntöön on hidasta. 
  • Erilaiset luonnonolosuhteet maan sisällä sekä vuosien välillä. 
  • Maatalouden ympäristötoimien ristikkäisvaikutukset ja keskinäisriippuvuudet. 
  • Asenteiden ja arvojen hidas muuttuminen. 
  • Kasvi- ja eläintuotannon alueellinen eriytyminen. 
  • Maatalouden vahva politiikkariippuvuus.
  • Maatalouden ympäristötoimenpiteiden mittaamiseen, raportointiin ja todentamiseen liittyvät puutteet ja vaikutusten näkymättömyys KHK-inventaarioissa.

Tutkimusohjelman teemat

Teema 1: vesistökuormitus ja vesienhallinta

Teema keskittyy keskeisiin tutkimustarpeisiin, jotka liittyvät maatalouden vesistökuormituksen ja vesienhallinnan toimenpiteiden vaikuttavuuteen tai uusien politiikkavälineiden kehittämiseen. Tutkimustarpeet ovat:

  • Valuma-aluelähtöisen suunnittelun selvitys; mitkä toimet (ml. luonnonmukaiset menetelmät) ovat edistyneet ja miksi (toimintatapatarkastelu) ja arvio niiden vaikutuksesta (vesistökuormitus ja muu vesiensuojelu sekä ilmastovaikutukset). 
  • Tunnistetaan riskialueet (tulva, kuivuus, ja happamat sulfaattimaat) peltolohkotasolla ja luodaan keinot toimenpiteiden kohdentamiseen niille.
  • Kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskin vähentämisen tavoitteiden yhteensovittaminen suhteessa vesiensuojelun kasvipeitteisyystavoitteisiin. Kirjallisuusarvio Suomesta, pohjoismaista ja EUsta. 
  • Kustannustehokkaat menetelmät happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja luodaan ohjeet happamien sulfaattimaiden huomioimisesta. Voidaanko peltolohkojen happamuusanalyysien tuloksia hyödyntää digitalisoinnin avulla?
  • Kierrätysravinteiden käytön vaikutus ravinnekuormitukseen ja kokonaisvaikuttavuus eri ympäristötavoitteiden näkökulmasta.
  • Vaihtoehtoja lannan syyslevityksen vähentämiseksi.
  • Uusien lietelantaloiden katemateriaalien toimivuus käytännössä ammoniakkipäästöjen ja/tai vesistökuormituksen vähentämiseksi.
  • Eri happojen soveltuvuus, käyttötekniikat ja vaikutukset lannan ammoniakkipäästöihin Suomen olosuhteissa.
  • Lannan prosessoinnin lisääntymisen ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset.
  • Viljelykiertojen ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset, esim. tehokas viljelykierto lannoituksen ja kasvisuojeluaineiden vähentämisen kannalta, luonnon monimuotoisuus- ja vesistövaikutukset, orgaanisen aineksen lisääntyminen.
  • Turkistarhojen valumavesien käsittelyjärjestelmien ja lanta-alustojen mitoituksen ja toimivuuden selvittäminen. Turkistarhojen parhaat toimintatavat lannan varastointiin ja käsittelyyn. Kehitetään turkistarhoilla käytettäviä rehuja ja ruokintamenetelmiä ottaen huomioon vesiensuojelutarpeet.
  • Selvitys valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan edistymisestä; mitkä toimet ovat edistyneet ja miksi (toimintatapatarkastelu) ja arvio niiden vaikutuksesta (vesistökuormitus ja muu vesiensuojelu ja ilmastovaikutukset). 
  • Selvitys peruskuivatusinfran kunnosta. Miten nykyiset politiikkatoimet edistävät peruskuivatusta ja miten luontopohjaisten ratkaisuja voidaan vauhdittaa? 
  • Salaojituksen, säätösalaojituksen ja altakastelun käytön, automatisoinnin, hoidon ja ylläpidon kehittämistarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä ml. vanhojen ojitusten ajantasaistamista.

Teema 2 erilaiset viljelijät ja päätöksentekoa ohjaavat ratkaisut tilalla 

Teema keskittyy keskeisiin tutkimustarpeisiin, jotka liittyvät yrittäjän käyttäytymiseen, päätöksentekoon ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Näitä tutkimustarpeita ovat:

  • Tarvitaan lisää ympäristötoimien tilatason toimeenpanon tutkimusta. Miten toimeenpanoa viedään parhaiten käytäntöön tilatasolla. Mitkä asiat edistävät toimenpiteiden toteuttamista ja mitkä taas hidastavat? Miten paljon asenteet ja arvot vaikuttavat päätöksentekoon? Mitä mahdollisuuksia politiikkaohjauksella on vaikuttaa tähän? 
  • Vaikuttaako suuri vuokrapeltojen osuus siihen, miten pitkäjänteisesti niillä tehdään toimenpiteitä ympäristökuormituksen vähentämiseksi? Vaativatko vuokrapellot erilaista kohtelua, jotta ympäristötavoitteet toteutuvat? 
  • Kuinka maankäytön muutokset ja eri maankäyttömuodot vaikuttavat ruokaturvaan ja ilmastoon. Kuinka alueidenkäytön suunnittelulla ja muulla ohjauksella vaikutetaan ja ohjataan viljelijöiden / maanomistajien päätöksiä.

Teema 3: terve maaperä kasvukuntoa turvaamassa

Teemassa keskitytään maaperään liittyviin tutkimusaiheisiin, jotka ovat nousseet esiin MMM:n Hiilestä kiinni - tutkimusohjelman ja EU:n maaperästrategian myötä

  • Tutkimusta tarvitaan peltojen hiilen määrän arvioinnista ja maksimoinnista. Maaperän mekanismien ymmärrys ja toisaalta viljelytoimien, kuten viljelykierron vaikutus hiilen ja myös muun orgaanisen aineksen kertymään ja pysyvyyteen vaatii pitkäaikaista tutkimusta joka hyödyntää tehtyjä pitkäaikaisseurantoja. 
  • Aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella synteesi, mitkä ovat parhaimmat keinot maaperän hiilivarastojen ylläpitämiseen ja varastojen kasvattamiseen Suomen viljelyolosuhteissa erilaatuisilla pelloilla?
  • Kehitetään maaperää koskevaa tulostaulua luotettavista maaperäindikaattoreista, joissa otetaan huomioon kehityssuunnat ja tulevaisuudennäkymät. Indikaattorit voivat sisältää esimerkiksi kuvausta viljelysmaan rakenteesta ja laadusta. 
  • Maaperän hyvään kuntoa lisäävien viljelytoimien arviointi, mitkä parhaita keinoja, miten ne edistyvät. Tutkitaan myös kasvilajikkeiden soveltuvuutta ja ominaisuuksia. Maaperän kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen yhdessä ja niiden ympäristövaikutukset. Kuinka viljelytoimilla vaikutetaan maaperän monimuotoisuuteen.
  • Tiivistymisen vaikutukset ja ehkäisy.
  • Parannetaan maaperän eliöstöä koskeva tietopohjaa ja tietovarantoja, jotta voidaan seurata ja ymmärtää paremmin maaperän monimuotoisuutta.
  • EU:n LUCAS seurannan antamien tulosten vertailu kansalliseen VALSE-seurantaan, niiden eroavaisuudet peltomaan hiilen määrässä.
  • Edistetään digitaalisten ja etäantureiden, sovellusten ja kannettavien näytteenottolaitteiden kehittämistä ja käyttöä maaperän laadun arvioimiseksi.
  • Edistetään tutkimusta maaperään päätyvien haitta-aineiden vaikutuksista, etsitään keinoja niiden hallintaan. Kehitetään ja pilotoidaan uusia ratkaisuja esimerkiksi mikromuovien vähentämiseksi. 
  • Miten kuivatus, perkaus ym. vaikuttavat happamuusriskiin tai -kuormitukseen peltoalueilla tai sähkönjohtokykyyn.

Teema 4: ruokajärjestelmän murros

Teema keskittyy keskeisiin tutkimustarpeisiin, jotka pyrkivät tunnistamaan ruokajärjestelmän muutokseen liittyviä kestävyyshaasteitä ja tuottamaan niihin ratkaisuja.

  • Koko ruokajärjestelmää koskevaa tutkimusta herneen ja härkäpavun käytön lisääntymisen osalta. Tutkimuksessa tarkasteltaisiin ruuantuotannon lisäksi myös sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset sekä kulttuuriset vaikutukset. On tarpeen tarkastella erilaisia ympäristötavoitteita yhteen sekä kaupan, jalostuksen ja kuluttajien toimintaa ruokajärjestelmässä. Millaisia haasteita tällaisessa muutoksessa olisi? Mitä tällainen muutos tarkoittaisi tilatasolla ja mitä vaikutuksia tällä olisi maatalouden ympäristövaikutuksiin? Tutkimus voi myös olla meta-analyysi jo tehdyistä tutkimuksista. 
  • Miten vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät toimivat muuttuvassa ilmastossa ja miten niillä voidaan parantaa kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä?
  • Eri ympäristötavoitteiden yhteisvaikutukset ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen. Tutkimus on syytä rajata muutamien keskeisimpien tavoitteiden yhteisvaikutuksiin, esim. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden ja MISU:n turvepeltotavoitteiden yhteisvaikutukset (tai ennallistamislainsäädäntö soveltuvin osin) tai mahdollisuuksien mukaan muita tavoitteita. Ylipäänsä tavoitteiden yhteensovittaminen tarvitsee lisää tarkastelua ja arvostamista sekä etusijaisjärjestämistä. Ovatko esimerkiksi monimuotoisuutta tai hiilen sitoutumista lisäävät toimet vesistöjen kannalta suotuisia? 

Teema 5: luonnon monimuotoisuus

Teema keskittyy keskeisiin toimenpiteisiin tai vaikuttavuusketjuihin, jotka vaikuttavat maataloustuotannosta riippuvaan luonnon monimuotoisuuteen ja sen kehitykseen.

Tutkimustarpeet ovat:

  • Millaisia ekologisia verkostoja ja –käytäviä maatalouselinympäristöt ylläpitävät ja millaisia keinoja niiden ylläpitoon, hoitoon sekä luomiseen on jo olemassa. Miten näitä alueita voidaan käyttää mm. maataloudessa (esimerkiksi monivaikutteiset suojakaistat  ja –vyöhykkeet sekä tulvatasanteet) ja miten niitä tulisi kehittää kytkeytyvyyden osalta sekä yhdessä muiden verkostojen kuten metsien ja vesistöjen kanssa.
  • Miten monimuotoisuustoimia ja pienipiirteisyyttä voi lisätä alueilla, joilla maatalouden rakennekehitys on voimakasta heikentämättä viljelytehokkuutta? 
  • Miten maatilojen yhteistyöllä voitaisiin edistää luonnonmonimuotoisuuden ylläpitoa? Esimerkiksi hyvät keinot edistää laidun- ja viljelykiertoa, laiduntajien saatavuutta ja ekologisten käytävien ylläpitoa yli tilarajojen.
  • Pölyttäjiin liittyvää tutkimusta kansalliseen pölyttäjästrategiaan kirjatuista priorisoiduista teemoista, erityisesti luonnonpölyttäjien turvaamisen näkökulmista. Keskeiset tutkimustarpeet on koottuina strategian tavoitteen ”Vahvistetaan pölyttäjien seurantaa ja tutkimusta” alle,  Esimerkiksi maatalouden ympäristöpoliittisten toimenpiteiden vaikutukset pölyttäjiin sekä. kuinka eri viljelymenetelmillä voitaisiin vähentää torjunta-aineiden käyttöä.
  • Maantieteellisesti ja maisematasolla kohdennettujen toimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet ja vaikutukset maatalousympäristöjen lintuihin ”hot spot” -alueilla 
  • Alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävien perinnebiotooppiverkostojen ylläpito- ja kehittämistarpeet sekä –mahdollisuudet (nykyisten tuki- ja hoitokeinojen riittävyys, muut tukikeinot ja uusien tukikeinojen kehittämistarpeet).
  • Laiduntamisen eri muotojen monimuotoisuushyödyt ja laidunnuksen turvaamiskeinot maatalouden rakenteen kehittyessä ja tilakokojen kasvaessa. Keinot lisätä perinnebiotooppien laidunnusta sekä peltolaidunnusta.

Läpileikkaavista tavoitteista

Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee sovittaa tutkimuskysymykset niin, että niissä analysoidaan myös sitä, millaisia vaikutuksia tutkittavalla ilmiöllä on:

  1. maatalouden KHK-päästöihin ja luontokadon pysäyttämiseen sekä 
  2. taloudellisen kestävyyteen. 

Maatalouden KHK-päästövaikutuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, onko tutkimuksen tuottamalla ratkaisulla vaikutusta maatalouden KHK-päästöjen vähentämiseen niin, että sen vaikutus näkyy kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa. Luontokadon pysäyttämisellä tarkoitetaan sitä, että tutkimuksessa osoitetaan tulosten vaikutukset luontokadon hillintään.  Erityisesti haetaan keinoja, jotka auttavat maatalouden KHK-päästöjen vähentämistavoitteen saavuttamisessa sekä luontokadon hillinnässä.

Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan tässä sitä, kuka maksaa ympäristöhyötyjen aiheuttamat kustannukset ja kuinka suuria kustannukset ovat tai miten ympäristötavoitteilla edistetään tai rasitetaan maatalouden kilpailukykyä sekä miten ympäristöhyödyt voidaan tuottaa kustannustehokkaasti. 

Rahoituksesta ja linkityksestä muihin tutkimus –ja rahoitusohjelmiin

Tutkimusohjelmalle ei ole erillistä rahoitusta vaan MATO 2 -tutkimusohjelman tavoitteet linjaavat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tutkimus- ja selvitysrahoitusta, siltä osin, kun se kohdistuu tiettyjen ohjelmien ja strategioiden tutkimustavoitteiden edistämiseen maatalouden ympäristökysymysten osalta. Yhtenä rahoitusresurssina on mm. Maatilatalouden kehittämisrahastosta rahoitettavat tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä Valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitysrahoitus (VN TEAS). 

Eri rahoituslähteiden yhteensovittaminen ja entistä koordinoidumpi yhteiskäyttö on tärkeää mm. EU:n strategioitten (Pellolta pöytään, biodiversiteettistrategia, Vihreän kehityksen ohjelma) kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Osa rahoituskeinoista on suunnattu tutkimukseen ja kehitykseen ja osa tavoitteiden toimeenpanoon. Esimerkiksi MATO 2 –tutkimusohjelmalla saavutettuja tutkimustuloksia voidaan viedä käytäntöön esimerkiksi LIFE-hankkeissa. EU:n LIFE-ohjelmalla rahoitetaan ympäristöön, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin kohdistuvia hankkeita. LIFE-hankkeiden avulla edistetään erityisesti EU-strategioista nousevia tavoitteita. Maatalouden ympäristökestävyyttä tukevia tavoitteita edistetään mm. aiehakemusvaiheessa olevassa Priodiversity LIFE-nimisessä strategisessa hankkeessa. Hankkeessa on tavoitteena mm. tuottaa koulutusmateriaaleja ja koulutuksia maataloustuottajille ja -neuvojille maatalouteen liittyvistä monimuotoisuusteemoista (mm. perinnebiotoopit, haitalliset vieraslajit, pölyttäjät). Strategisten LIFE-hankkeiden keskeinen tavoite on myös parantaa muiden EU-rahoituslähteiden (mm. maatalous-, rakenne-, alue- ja tutkimusrahastot) hyödyntämistä entistäkin koordinoidummin luonnonmonimuotoisuuden turvaamisen, ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän toteuttamiseksi.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa edistetään ja tutkitaan maatalouden osalta maanparannusaineiden kipsi, rakennekalkki ja maanparannuskuidut käyttöä ja tutkimusta. Lisäksi tehostamisohjelmassa on rahoitettu maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan tutkimusta ja kehittymistä sekä mm. valuma-aluelähtöistä suunnittelua ja toteutusmalleja. Nämä hankkeen jatkuvat osin vuoteen 2025 asti.

Helmi-elinympäristöohjelman keskeinen tavoite on tarkastella elinympäristöjä ja toteuttaa niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Maatalousympäristöissä tyypillisiä Helmi-ohjelman kattamia elinympäristöjä ovat mm. perinnebiotoopit, mutta myös monet muut Helmi-ohjelmassa kunnostettavat elinympäristöt (esimerkiksi lintuvedet, pienvedet) kytkeytyvät niihin. Helmi-ohjelmaan ei sisälly tutkimustoimintaa, mutta ohjelman yhteydessä kehitetään mm. elinympäristöjen kunnostamiseen ja verkostojen yhteystyöhön liittyviä toimintatapoja.
 

Aikajana ohjelmista ja hankkeista, joissa MATO 2 tutkimustuloksia voidaan hyödyntää

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan kuuluu 15 kolmivuotista monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimushanketta. Ne tuottavat tutkittua tietoa, jolla tuetaan maankäytön hiilipäästöjen vähenemistä sekä hiilinielujen ja hiilivarastojen ylläpitoa ja lisäämistä. Hankkeissa tuotetaan myös tietoa vahvistamaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kokonaiskestävyyttä. Hiilestä kiinni –tutkimus- ja innovaatio-ohjelman hankkeet jatkuvat vuoden 2023 loppuun asti. Osana Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa on esitetty kahden vuoden jatkoa. 

Organisoinnista

Ministeriöt asettavat tutkimusohjelmalle yhteisen projektiryhmän, johon varataan koordinaatioresurssi. Projektiryhmään kutsutaan asiantuntijoita tutkimuksen, hallinnon ja tutkimustiedon hyödyntäjistä. Tutkimusohjelman sisältöä voidaan tarkentaa muutaman kerran toteutuskauden aikana.


Lisätietoja

maa- ja metsätalousministeriöstä
neuvotteleva virkamies Eero Pehkonen, eero.pehkonen (a)gov.fi, p. 029 516 2217

ympäristöministeriöstä
erityisasiantuntija Sonja Pyykkönen, sonja.pyykkonen (a) gov.fi p. 029 525 0123
 

Lisätietoja

Eero Pehkonen, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö Puhelin:0295162217   Sähköpostiosoite:


Sonja Pyykkönen, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnonvarat ja ympäristövaikutukset Puhelin:0295250123   Sähköpostiosoite: