Mikrobilääkeresistenssin torjunta

Mikrobilääkkeet eli antibiootit ovat yksi lääketieteen merkittävimmistä keksinnöistä. Mikrobien muuttuminen resistenteiksi eli vastustuskykyisiksi lääkkeille uhkaa ihmisten ja eläinten terveyttä kaikkialla maailmassa. Mikrobien resistenteiksi muuttuminen on prosessi, joka tapahtuu myös luonnossa, mutta ihmisten antimikrobisten lääkkeiden liikakäyttö on kiihdyttänyt sitä. 

Suomessa resistenssin torjuntaa tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä kaikilla tasoilla koko yhteiskunnassa. Torjuntatyössä on otettava huomioon ihmiset, eläimet, elintarvikkeet ja ympäristö. Huomiota on kiinnitettävä resistenttien mikrobien tunnistamiseen, leviämisen ehkäisyyn ja infektioiden torjuntaan. Lisäksi on varmistettava mikrobilääkkeiden oikea ja vastuullinen käyttö ihmisten ja eläinten hoidossa.

Kasvintuotannossa ei Suomessa käytetä mikrobilääkkeitä, mutta maailmalla tilanne on toinen. Siksi myös kasvintuotannon mikrobilääkekäyttö on huomioitava resistenssiä lisäävänä tekijänä. Mikrobilääkeresistenssin seurannalla mitataan torjuntatoimien tehokkuutta ja todetaan uudet uhat. Mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi tehty toimintaohjelma ohjaa torjuntatyötä Suomessa. Toimenpide-ehdotuksissa keskitytään korjaamaan havaitut puutteet ja esitetään toimenpiteitä, joilla mikrobilääkeresistenssin torjunnan eri osa-alueita voidaan jatkossa vahvistaa. 

Lisää tietoa mikrobilääkeresistenssistä löytyy Ruokaviraston zoonoosikeskuksen sivuilta.

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021

Mikrobilääkeresistenssin torjunta kansainvälisesti

Mikrobilääkeresistenssi on valtioiden rajat ylittävä terveysuhka, joka vaatii jatkuvaa valmiutta ja yhteistyötä torjunnan hyvän tason säilyttämiseksi. Uusiin uhkiin on kyettävä reagoimaan nopeasti. Tästä syystä resistenssin torjunta nostettiin kautta aikojen neljäntenä terveysaiheena YK:n yleiskokouksen asialistalle syksyllä 2016. EU:lla on oma, aina viisi vuotta kestävä strategiansa mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Seuraava strategia julkaistaan vuoden 2021 tammikuussa.

WHO, OIE ja FAO ovat luoneet kolminkeskeisen yhteistyösopimuksen kasvattaakseen toimintavaltaansa. Niiden toimintasuunnitelmat ovat erillisiä mutta yhdessä suunniteltuja. Kaikkien yllämainittujen järjestöjen toimintasuunnitelmat koskevat myös Suomea, ja Suomen omat linjaukset pohjautuvat niiden ohjeisiin. 

Maatalouspuolella toimintasuunnitelmien tavoitteena on eri strategioiden avulla minimoida antimikrobisten aineiden käyttö maataloudessa samalla tukien eläinten hyvinvointia ja tuottavuutta. Kaikkien sidosryhmien, erityisesti viljelijöiden ja karjankasvatusalan toimijoiden, tietoisuutta mikrobilääkeresistenssistä yritetään kasvattaa, ja niukkoja tilastotietoja asiasta yritetään laajentaa.
 
●    Kansainvälisen asiantuntijatyöryhmän IACG:n raportti YK:n pääsihteerille No time to wait: Securing the Future from Drug-Resistant Infections to the Secretary-General of the United Nations April 2019  
●    EU:n tämänhetkinen toimintasuunnitelma CVMP strategy on antimicrobials 2016-2020 
●    Luonnos EU:n tulevasta toimintasuunnitelmasta CVMP strategy on antimicrobials 2021-2025 
●    EU:n verkkosivu Antimicrobial resistance in veterinary medicine website Current EU strategy
●    WHO:n tämänhetkinen toimintasuunnitelma Global action plan on antimicrobial resistance 2015 
●    WHO:n verkkosivu Antimicrobial Resistance
●    OIE:n tämänhetkinen toimintasuunnitelma The OIE Strategy on Antimicrobial Resistance and the Prudent Use of Antimicrobials 
●    FAO:n tämänhetkinen toimintasuunnitelma The FAO Action Plan on Antimicrobial Resistance 2016-2020 
●    OIE:n, FAO:n ja WHO:n yhteistyösopimus, verkkosivu Tripartite Collaboration on AMR 

Mikrobilääkeresistenssin vastustaminen ja mikrobilääkkeiden tehon säilyttäminen toimintatapoihin vaikuttamalla – Call for action!

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti Säätytalossa 13.11.2018 kansallisen mikrobilääkeresistenssi-seminaarin kaikille eläinlääkinnän sektoreille. Seminaari kokosi keskeiset tahot yhteen keskustelemaan, mitä toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin vastustaminen ja mikrobilääkkeiden tehon säilyttäminen vielä edellyttävät Suomessa.

Seminaarin tuotoksena laaditaan seminaariin osallistuneiden keskeisten asiantuntijoiden ja tahojen Call for action yhteisten talkoiden käynnistämiseksi ja hyvien toimintatapojen käyttöönottamiseksi kaikilla eläinlääkinnän sektoreilla.

13.11.2018 seminaarin esityksiä

• Seminaarin avaus, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio
• Mikrobilääkkeiden käytön ja mikrobilääkeresistenssin tilanne eläinsektorilla Suomessa, johtava asiantuntija Nina Kaario
• Yhteinen pohjoismainen kuluttaja-asennekysely 2018 ja viestintäkampanja, viestintäasiantuntija Anna Salminen
• Valtakunnallinen hygieniaohje, Katariina Thomson, ELT ja Hanna Aaltonen, TtM, hygieniahoitaja
• Sinkkioksidin käyttökielto - Porsaiden vieroitusoppaan päivitys, asiantuntijaeläinlääkäri Ina Toppari, ETT/Sikava