- Ruoka ja maatalous
- Eläimet ja kasvit
- Metsät
- Maaseutu
- Kalat
- Riista
- Vesi
- Maanmittaus, paikkatiedot ja huoneistot
- Luonto ja ilmasto
- Bio- ja kiertotalous
- Tutkimus ja kehittäminen
- Tutkimusstrategiat ja tutkimussuunnitelmat
- Hakuilmoitukset
- Lomakkeet ja ohjeet
- Rahoitettu tutkimus ja kehittäminen
- Rahoitus ennen vuotta 2019
- Makera 2020
- Kaukokartoitusmenetelmät peltojen laadun arviointiin ja pisteytykseen – Kohti kestävää peltoreformia
- Politiikkatoimet maatalouden rakenteen kehittämiseen
- Maatalousyrittäjien tulonmuodostus ja työajan käyttö
- Tuottajien yhteistyön markkinavaikutukset
- Toimiva säätösalaojitus turvepeltojen hiili- ja ravinnepäästöjen vähentäjänä
- Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla
- Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä
- Puutarhatuotannon uusien menetelmien elinkaariset ympäristövaikutukset
- Vastuullinen elintarvikesektori - kohti globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita
- Mikromuovit maatalousmaassa – Päästöt, vaikutukset ja vähentäminen
- Porkkanakempin ja porkkanan varastotautien hallinta uusilla biologisilla menetelmillä
- Perunan kuoppataudin syyt ja seuraukset
- Jauhiaistorjunnan uudet strategiat kasvihuonetuotannossa
- Äärevien kasvuolojen vaikutus kylvösiemenen itävyyteen ja elinvoimaan
- Lypsylehmien kuolemaan johtavat syyt ja riskitekijät
- Lintuinfluenssan leviämiseen vaikuttavien riskitekijöiden kartoitus ja sen alueellinen ja ajallinen esiintyminen Suomen kananmuna- ja broilerituotannossa
- Kaniinien hyvinvointi
- Villisian aiheuttamien maatalousvahinkoriskien hallinta
- Makera 2019
- Makera 2018
- T & K 2019
- ERA-NET -yhteistyö
- Valtionavustukset
- SCAR Suomi
- MATO 2016 - 2020
- Kansallinen tutkimusyhteistyö
- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö
- MMM:n hallinnonalan tutkimuslaitokset
- EU ja kansainväliset asiat
Villisian aiheuttamien maatalousvahinkoriskien hallinta
Hakijat: Luonnonvarakeskus (Luke)
Vastuututkija: Otso Huitu (Luke)
Kokonaisrahoitus: 115 000 €
Hankeaika: 1.6.2020-31.8.2022
Villisikakanta on Suomessa kasvanut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Kasvua ovat edesauttaneet talvien leudontuminen, tulomuutto Venäjältä ja lisäruokinta. Kasvavan kannan painopiste on Kaakkois-Suomessa, mutta yksittäisiä sikoja tavataan Oulun korkeuteen saakka. Runsastuva sikakanta uhkaa alkuperäisluontoa ja johtaa liikenneonnettomuuksien ja riistakonfliktien kasvuun, mutta merkittävimmät suorat taloudelliset vaikutukset kohdistuvat maatalouteen. Villisian runsastuminen luo suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle uudenlaisen taloudellisen uhan, joka pitää sisällään sekä tuotantoeläin- ja ympäristöterveydellisiä riskejä kuin viljelyksiin kohdistuvia tuhoja ja riskejä.
Tärkein villisikojen kannankasvua ja leviämistä rajoittava toimenpide on metsästys. Kasvun rajoittaminen metsästämällä on kuitenkin erittäin haastavaa. Osa metsästäjistä on myös haluttomia vähentämään paikallista kantaa. Tilanne on paikoin johtanut ristiriitatilanteisiin maatalousyrittäjien ja metsästäjien intressien välillä. Haasteena ovat yhteisen näkemyksen puuttuminen kannansäätelyssä ja toisaalta merkittävä tiedon puutteet villisikakannan kasvupotentiaalista ja muista biologisista tekijöistä sekä sen aiheuttamista tuhoista ja rajoituskeinoista.
Tämän hankkeen tavoitteena on: 1) villisikaan ja biotalouteen liittyvien tahojen yhteistyön tiivistäminen ja valmiuksien nostaminen 2) villisikojen maa- ja metsätaloudelle aiheuttamien vahinkojen/haittojen tunnistaminen, ja suuruuden arvioiminen ja 3) tiedon jalkauttaminen (rahoitus kohdistuu näihin työpaketteihin).
Hankkeessa kerätään ja analysoidaan vahinko- ja kyselytutkimusaineistoja, kehitetään tehokkaita kannanhallintamenetelmiä sekä vahvistetaan yhteistyöverkostoa kannanarviointiin tarvittavien biologisten perustietojen keräämiseksi. Hankeen tavoitteena on tuottaa ja välittää tietoa ja ratkaisuja näistä osa-alueista sekä edesauttaa maatalousyrittäjien, metsästäjien, tutkimuksen ja riistahallinnon välistä tiivistä yhteistyötä villisian kannanhallinnassa.